Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Tuotteistettuja tekoälyratkaisuja julkisen sektorin yhteisiin haasteisiin

Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiin, jotka olemme vastaanottaneet hakuun liittyen joko rahoitushaun infotilaisuudessa 14.11. tai kirjallisesti. Tämä artikkeli päivitetään 20.11. aikana ja siihen lisätään kysymyksiä vastauksineen, joita nousee 19.11. järjestettävässä hakuklinikassa. Kysymyksiä ei voi enää lähettää kirjallisesti. Haku on auki 24.11. klo 12 saakka.

Artikkeli on päivitetty torstaina 20.11.2025. klo 17.30. Kysymykset 19-24 lisättiin 19.11. järjestetyn hakuklinikan jälkeen.

1. Saavatko 14.11 rahoitusinfon osallistujat tilaisuuden jälkeen esitysmateriaalit käyttöönsä?

Kyllä. Esityksen kriteerikalvot ovat jo saatavilla Sitran verkkosivuilla, ja tilaisuuden kysymykset ja vastaukset jaetaan osallistujille sähköpostitse viimeistään seuraavana maanantaina.

2. Voiko teknologian omistajuus olla teknologiayhtiöllä eikä julkisella sektorilla?

Kyllä voi. Sitran rahoitus on käytännössä tukea, ja yksityisen sektorin näkökulmasta se on de minimis -tukea. Sitran rahoitus kohdistuu muutoksen aikaansaamiseen, johon liittyy teknologian hyödyntäminen. Teknologiayhtiön perustuotteiden kehittäminen tulee olla sen itsensä tai muun tahon rahoittamaa. Sitran rahoitus ei kata varsinaista tuotteen kehitystä, vaan sen hyödyntämistä julkisella sektorilla.

3. Miten osoitetaan strategisen päätöksenteon tukiratkaisujen tuottavuushyödyt, jos vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä?

Sitran rahoituksessa painotetaan uudistuksia, joissa tuottavuushyödyt ovat saavutettavissa lyhyellä aikavälillä (esim. ennen vuotta 2030). Pitkän aikavälin vaikutuksia ei suljeta pois, mutta rahoituksessa etusijalla ovat ratkaisut, jotka tuottavat hyötyjä nopeammin. Strategisen päätöksenteon tukiratkaisuja voidaan kuitenkin rahoittaa, jos niissä pystytään osoittamaan esimerkiksi resurssien kohdentamisen tai ennakoinnin kautta syntyviä säästöjä tai tehokkuushyötyjä.

4. Voiko hakea rahoitusta konseptille, jota ei ole vielä testattu tai käytössä?

Kyllä voi. Riittää, että on olemassa aihio tai konsepti, josta nähdään potentiaali tuotteistettavaksi ratkaisuksi. Ratkaisun ei tarvitse olla valmiina hyllyssä, mutta sen tulee olla siinä vaiheessa, että tuotteistus ja toimeenpano ovat mahdollisia. 

5. Riittääkö, että julkishallinnon toimija on ratkaisun käyttävä osapuoli, vai pitääkö sen olla mukana kehityksessä?

Riittää, että julkishallinnon toimija on ratkaisun käyttävä osapuoli. Sitran näkökulmasta tärkeää on, että ratkaisu otetaan käyttöön julkisella sektorilla, ja että käyttävä taho on sitoutunut siihen. Sitran edustajat voivat olla yhteydessä käyttävään tahoon varmistaakseen tämän.

6. Miten ratkaisu skaalautuu uusiin organisaatioihin ja mikä on sen kustannusrakenne?

Skaalautuvuuden oletetaan olevan nopeampaa ja kustannustehokkaampaa ensimmäisen käyttöönoton jälkeen. Ensimmäinen käyttöönotto vaatii enemmän panostuksia, mutta seuraavissa organisaatioissa toimeenpano on kevyempää. Hakemuksessa toivotaan kuvausta skaalautuvuudesta ja kustannusrakenteesta. 

7. Milloin alkuvaiheen kustannukset on katettu (break-even)?

Kokemuksen mukaan break-even saavutetaan yleensä 4–8 kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Hakemuksessa tulee esittää arvio siitä, milloin alkuvaiheen kustannukset ovat katettu ja milloin nettohyödyt alkavat kertyä.

8. Millä logiikalla tuottavuushyödyt kertyvät käyttöön­oton jälkeen?

Tuottavuushyödyt voivat syntyä eri tavoin: 

• Välittömästi käyttöönoton jälkeen, jos uusi ratkaisu korvaa vanhan järjestelmän. 

• Kertaluonteisten panostusten jälkeen, kuten toimintamallien tai prosessien muutoksilla. 

• Jatkuvien panostusten kautta, esimerkiksi jos ratkaisu liittyy jatkuvaan perehdytykseen. 

Hyödyt voivat olla kertaluonteisia, kumuloituvia tai logaritmisesti kasvavia käyttäjämäärän mukaan. 

9. Onko hyöty kertaluonteinen vai kasvaako se käytön lisääntyessä?

Hyöty voi olla: 

• Kertaluonteinen, joka säilyy järjestelmän käytön ajan. 

• Kasvava käytön lisääntyessä. 

Logaritmisesti kasvava, kuten monissa tekoälyratkaisuissa, joissa käyttäjämäärän kasvu lisää hyötyä. 

10. Miten rahoituksen 50 % osuus käytännössä toimii?

Rahoitusosuus voi olla esimerkiksi 100 000 euroa Sitralta, jos projektin kokonaisbudjetti on 200 000 euroa. Sitran rahoitus kattaa enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuus katetaan usein julkishallinnon organisaation henkilöstön työpanoksella, joka liittyy toimintatapojen uudistamiseen. Teknologiatoimittajien kustannukset voivat myös sisältyä omarahoitusosuuteen.  

Rahoitusta saavan organisaation kirjanpito on järjestettävä siten, että hankkeen kustannukset ovat selkeästi yksilöitävissä ja erotettavissa muusta toiminnasta. Hankkeen kustannusten yhteys rahoituksen saajan kirjanpitoon ja Sitralle toimitettaviin raportteihin tulee olla luotettavasti todennettavissa. 

11. Voiko saadun rahoituksen siirtää uuden startup-yrityksen nimiin, jos hakemus tehdään olemassa olevan yhtiön nimissä ja julkinen kumppani hyväksyy siirron?

Sitran rahoitus on tarkoitettu rahoituksen saajalle hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin. Rahoitussopimusta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman Sitran kirjallista lupaa. Rahoitussopimuksen siirto on mahdollista lähinnä tehtävien siirtyessä uudelleen organisaatiolle esim. yritys- tai liiketoimintakaupan myötä.  

12. Onko rahoitukselle olemassa minimiä – mikä on euromääräisesti pienin kokonaissumma projektille? 

Rahoituksen minimiä ei ole määritelty. Käytännössä hankkeen tulee olla riittävän laaja ja vaikuttava, jotta se täyttää rahoituksen tavoitteet. 

13. Voiko hakemuksen tehdä englanniksi tai ruotsiksi?

Hakemuksen kielestä todetaan, että suomi on pääasiallinen asiointikieli, mutta hakemuksen voi tehdä myös ruotsiksi tai englanniksi, jos se on perusteltua. Esimerkiksi: 

• Ahvenanmaan viranomaiset voivat käyttää ruotsia. 
• Kansainväliset kumppanit tai hakijat voivat käyttää englantia. 

14. Can the application be submitted in English or Swedish?

It is stated that Finnish is the primary language of communication, but the application may also be submitted in Swedish or English if justified. For example:

• Authorities in Åland may use Swedish. 
• International partners or applicants may use English. 

15. Sopiiko rahoitukseen IoT-energiatehokkuus tai digitaalinen kaupunkisuunnittelu? 

Kyllä, molemmat projektit voivat olla relevantteja rahoituskohteita, jos ne täyttävät seuraavat kriteerit: 

• Ratkaisu vastaa toistuvaan julkisen sektorin ongelmaan. 

• Ratkaisulla on selkeä tuottavuusvaikutus, joka voidaan todentaa numeerisesti tai loogisesti. 

Ratkaisu on modulaarinen, skaalautuva ja tuotteistettavissa. 

15. Are IoT-based energy efficiency or digital urban planning projects eligible for funding?

Yes, both projects can be considered relevant for funding if they meet the following criteria. 

• The solution addresses a recurring problem in the public sector. 

• The solution has a clear productivity impact, which can be verified numerically or logically. 

The solution is modular, scalable, and productizable. 

16. Onko PowerPoint-pohja ladattavissa jostain? 

Kyllä. Sitran rahoitushaun PowerPoint-mallipohja on ladattavissa Sitran verkkosivuilta ja se on myös saatavilla dokumenttina nimeltä ”Sitra-rahoitushaun-PowerPoint-hakemusliite-2025-11.pptx”. Hakemuksen voi tehdä myös omalle PowerPoint-pohjalle, kunhan rakenne ja arviointikriteerit säilyvät. 

17. Voivatko henkilötyökustannukset kattaa 50 % omarahoitusosuutta? 

Kyllä, voivat. Sitran rahoituksessa omarahoitusosuus voidaan kattaa merkittävältä osin julkishallinnon organisaation henkilötyöllä, joka liittyy käytännön toimintatapojen uudistamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaation oma henkilöstö osallistuu prosessien ja toimintamallien muutoksiin, joilla tuottavuushyödyt realisoidaan. 

Lisäksi rahoituksen yleisissä ehdoissa todetaan, että hyväksyttäviä kustannuksia ovat muun muassa: 

• Rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin ja perustuvat tuntitasoiseen työajanseurantaan.  

• Henkilösivukulut, kuten sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut ja lomarahat, jotka voidaan kohdistaa hankkeelle prosenttiosuutena palkkakustannuksista.  

Näin ollen henkilötyökustannukset voivat muodostaa keskeisen osan omarahoitusosuudesta, kun ne liittyvät hankkeen toteuttamiseen ja ovat asianmukaisesti dokumentoituja. 

18. Onko strategisen ennakoinnin GenAI-ratkaisu linjassa rahoitushaun tavoitteiden kanssa? 

Kyllä, voi olla. Rahoitus kohdistetaan uudistuksiin, joilla voidaan merkittävästi ja todennettavasti parantaa julkisen sektorin tuottavuutta, ja joissa teknologialla on keskeinen rooli. Strategisen päätöksenteon tukiratkaisut voivat olla rahoituskelpoisia, jos ne tuottavat konkreettisia tuottavuushyötyjä esimerkiksi resurssien kohdentamisen tai ennakoinnin kautta. Vaikka vaikutukset voivat realisoitua vasta vuosien päästä, ratkaisu voi olla relevantti, jos se tuottaa mitattavaa hyötyä jo lyhyellä aikavälillä (esim. ennen vuotta 2030) ja skaalautuu useisiin organisaatioihin. Hakemuksessa tulee kuvata selkeästi, miten hyöty syntyy ja miten se voidaan todentaa. 

Seuraavat kysymykset (19-24) on lisätty torstaina 20.11.2025. Nämä kysymykset nousivat 19.11. järjestetyllä hakuklinikalla.

19. Kuinka tarkasti datan hallintaan ja säilytykseen liittyvät asiat tulee kuvata, erityisesti kun kumppanilla on tuotteistettu ratkaisu ja salassa pidettäviä tietoja?

Liikesalaisuuksia ei tarvitse paljastaa. Tärkeintä on, että kaikki kolme tasoa (prosessi, tietosisältö, tekninen ratkaisu) on jollain tasolla kuvattu.

20. Voiko tiimin jäsen osallistua haastatteluun etänä, jos on ulkomailla?

Etäosallistuminen on täysin sallittua, eikä yksittäisen jäsenen poissaolo ole este hakuprosessissa etenemiselle.

21. Voiko optiorahoitusta käyttää lyhyen pilotin jälkeen kilpailutukseen tai vaiko kilpailutettu ratkaisu olla osa projektia?

Kyllä, tämä on mahdollista. Kilpailutus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja aikatauluja voidaan joustavasti tarkistaa projektin edetessä.

22. Pitääkö yrityksen omistajatiimin maksaa oikeasti palkkaa vai riittääkö oman ajan käyttäminen omarahoitusosuuden täyttämiseksi?

Sitra rahoittaa sovitun prosenttiosuuden hankkeen kokonaiskustannuksista. Kaikkien hankkeen kustannusten tulee olla aiheutuneita hankkeesta sen kestoaikana ja rahoituksen saajan kirjanpitoon hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjattuja todellisia kustannuksia. Hankkeen kustannuksiin ei lueta vapaaehtoistyötä. Kustannusten on oltava näkyvissä kirjanpidossa.

23. Miten hakemuksen liite tulee rakentaa ja mitä arviointikriteereitä tulee huomioida?

Liite voi olla organisaation omalla pohjalla, mutta rakenteen tulee noudattaa annettuja kriteereitä. Jokaiselle kalvolle on määritelty arviointikriteerit, joihin tulee vastata selkeästi ja ytimekkäästi.

24. Voivatko tuottavuuslaskelmat perustua arvioihin?

Kyllä, kunhan niissä on looginen perustelu. Esimerkiksi prosessin nopeutuminen voidaan arvioida prosentuaalisesti, ja mittareina voi käyttää asiakastyytyväisyyttä, käyttöastetta tai muita tunnuslukuja.