Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Oras Tynkkynen

Julkaistu 23.02.2016

Lausunto ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta

Sitra ottaa ympäristöministeriön lausuntopyyntöön (YM 1/34/2016) kantaa erityisesti siitä näkökulmasta, miten Pariisin tulos voi parhaiten edistää kestävää hyvinvointia ja kasvua Suomessa.

Pariisin kokous merkitsee läpimurtoa ilmastotyössä, koska sitova sopimus velvoittaa kaikki maat rajoittamaan päästöjään, ja lämpenemistavoitetta tiukennetaan. Yleisesti tulosta pidetään parhaana realistisesti mahdollisena. Pariisin sopu mahdollistaa sen, että ihmiskunta voi onnistua ilmastonmuutoksen rajoittamisessa siedettävälle tasolle, mutta se ei vielä takaa sitä.

Historiallisia piirteitä lopputuloksessa ovat:

  1. universaalius: ensimmäistä kertaa velvoitteet koskevat kaikkia maailman maita, erilaiset olosuhteet huomioon ottaen
  2. kunnianhimo: ensimmäistä kertaa kansainvälinen yhteisö vahvisti tavoitteeksi rajoittaa lämpeneminen vain 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna
  3. lähestymistapa: Kioton pöytäkirjasta ja Kööpenhaminan kokouksen aikeista poiketen päästösitoumukset perustuvat maiden omiin ilmoituksiin.

Pariisin tuloksen on tulkittu tarkoittavan myös fossiilisten polttoaineiden lähtölaskennan alkua. Sopimuksen lämpötilatavoitteet ja niihin liittyvä linjaus maailman päästöjen leikkaamisesta nettona nollaan edellyttävät käytännössä fossiilisten polttoaineiden käytön alasajoa.

Lopputulos ei toki ole täydellinen. Puutteiksi voidaan lukea mm.

  • epäsuhta: tavoite lämpenemisen rajoittamisesta kahteen tai jopa 1,5 asteeseen on vielä kaukana maiden päästösitoumuksista, jotka johtavat arviolta 2,7–3,7 asteen lämpenemiseen
  • sitovuuden heikkous: maiden päästösitoumukset ja määrällinen tavoite ilmastorahoituksesta kirjattiin vähemmän sitovaan kokouspäätökseen
  • epäselvyys rahoituksesta: Pariisin jälkeen on yhä jokseenkin epäselvää, miten luvattu ilmastorahoitus saadaan koottua sekä lyhyellä että etenkin pitkällä aikavälillä
  • auki olevat asiat: monet toimeenpanoon liittyvät päätökset jäivät jatkotyön varaan ja siten toistaiseksi auki.

Pariisin sopimus kasvattaa vähähiilisten ratkaisujen markkinoita ennennäkemättömällä tavalla. Aiempaa selvästi suurempi joukko maita on sitoutunut entistä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, joten puhtaille ratkaisuille on kova tarve.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi investoinnit päästöttömään energiaan pitää arviolta nelinkertaistaa nykyisestä. Rinnalla tarvitaan ratkaisuja, jotka auttavat mm. parantamaan energiatehokkuutta, vähentämään liikenteen päästöjä ja pysäyttämään metsäkadon. Puhtaiden ratkaisujen markkina voi kasvaa nykyisestä reilusta 400 miljardista jopa 6 000 miljardiin euroon jo vuoteen 2030 mennessä Pariisin vauhdittamana.

Pariisin tulos avaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille cleantech-yrityksille ja mahdollistaa kansantaloudellisesti huomattavan kasvusysäyksen. Suomella on selviä vahvuuksia monilla vähäpäästöisten ratkaisujen osa-alueilla. Menestys kovassa kansainvälisessä kilpailussa ei ole kuitenkaan selviö, vaan edellyttää määrätietoisia satsauksia sekä yrityksiltä että julkiselta vallalta.

Sitra peräänkuuluttaa aktiivista ja monialaista yhteistyötä suomalaisten cleantech-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi muun muassa edistämällä kotimarkkinakysyntää ja kotimaisia referenssikohteita. Erityisesti pitää löytää ratkaisu julkisten hankintojen suuntaamiseen vähähiilisten ratkaisujen markkinoille pääsyn edistämiseksi. Tässä olemme selvästi jäljessä useita muita maita, kuten Yhdysvaltoja, Isoa-Britanniaa ja muita Pohjoismaita. Juha Sipilän hallituksen ohjelman linjaus suunnata vähintään viisi prosenttia julkisista hankinnoista uusien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon tulee toteuttaa nopeasti.

Pariisin tulos on Suomelle sekä tärkeä että myönteinen ennen kaikkea kolmesta syystä:

  1. ilmastotyön onnistuminen: Suomi hyötyy ilmastonmuutoksen rajoittamisesta, koska pieni ja muista riippuvainen maa ei voi kukoistaa yksin ilmastokriisin runtelemassa maailmassa
  2. tasaisempi pelikenttä: kaikki maat rajoittavat päästöjään, mikä tasoittaa suomalaisten yritysten pelikenttää kansainvälisessä kilpailussa ja vähentää hiilivuotoriskiä
  3. kasvavat cleantech-markkinat: lopputulos vauhdittaa entisestään vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoita, joista suomalaiset yritykset voivat saada oman osansa.

Maiden tähänastiset sitoumukset eivät riitä laskemaan maailman päästöjä tasolle, joka mahdollistaisi Pariisin sopimuksen sitovien lämpenemistavoitteiden saavuttamisen. Siksi sopimus ja siihen liittyvä kokouspäätös sisältävät vahvat työkalut päästösitoumusten arvioimiseksi ja tarkistamiseksi säännöllisesti.

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen tavoitteiden mukaisesti edellyttää sitä, että maailman valtiot sitoutuvat tähän asti esitettyjä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin. Joissakin maissa keskustelu on jo käynnistynyt.

Ruotsissa yhtä vaille kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet siihen, että maan päästötavoitetta tiukennetaan. Uuden tavoitteen mukaan Ruotsin tulee yltää nollapäästöihin jo vuoteen 2045 mennessä. Tavoitetta tulkitaan niin, että päästöjä leikataan 85 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Loput päästöt hyvitetään rahoittamalla päästövähennyksiä muualla tai kasvattamalla hiilinieluja. Ruotsin päivitetty tavoite on olennaisesti tiukempi kuin Suomen linjaus päästöjen vähentämisestä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Edellä esitetyn perusteella Sitra katsoo, että Suomen tulee toimia kansallisesti, Euroopan unionissa ja kansainvälisesti seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

  1. Pariisin sopimus allekirjoitetaan ja ratifioidaan mahdollisimman pian ja sen toteuttamista edistetään kansainvälisesti
  2. sopimuksen toimeenpanoon liittyvät säännöt laaditaan ja hyväksytään ripeästi
  3. EU:n 2030 päästövähennystavoitetta päivitetään 45–50 prosenttiin
  4. EU kehittää päästökauppaa siten, että se kannustaa enemmän yksityisiä investointeja
  5. kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastolain tarkoittama pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan niin, että ne varmistavat päivitettyjen keskipitkän ja pitkän aikavälien tavoitteiden saavuttamisen
  6. päästöttömät energiaratkaisut ja energiatehokkuuden parantaminen sekä ratkaisujen vientipotentiaali otetaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian pääteemaksi.

Mistä on kyse?