Lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi ilmastolaista

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 11.2.2014 luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi.

Sitran lausunto 10.3.2014

Sitra pitää ilmastolain voimaantuloa tärkeänä Suomen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vahvistamiseksi. Ilmastolailla vahvistetaan ilmastopolitiikan yhteiskunnallista painoarvoa sekä lisätään sen avoimuutta ja tietoperustaisuutta. Laki tuo ilmastopolitiikkaan myös pitkäjänteisyyttä ja selkeyttää sitä. Ilmastonlain voimaantulo edistää pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman asettamaa tavoitetta edistää Suomen cleantech-liiketoimintaa ja nostaa Suomi maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suuria uhkakuvia. Se tuo mukanaan ekologisten ongelmien lisäksi yhteiskuntaa ravistelevia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan olevan suurempaa pohjoisilla alueilla, mikä korostaa Suomenkin tarvetta seurata ja ohjata toimia erityisesti kansallisen edun näkökulmasta. Tarvittavia isoja muutoksia pystytään tekemään askel askeleelta eikä suuria hyppäyksiä ylipäätään voi tehdä yön yli. Mitä aiemmin, mitä päättäväisemmin ja mitä järjestelmällisemmin muutoksiin ryhdytään, sitä paremmat mahdollisuudet Suomella on säilyttää hyvinvoinnin edellytykset ja kilpailukyky sekä olla jatkossa globaaleilla markkinoilla uusien mahdollisuuksien hyödyntäjä.

Sitra näkee, että ilmastolain voimaantulo tuo merkittäviä parannuksia Suomen ilmastopolitiikkaan seuraavin perusteluin:

• Ohjaus- ja puitelaki tuo suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä ilmastopolitiikkaan. Valtion omaa toimintaa ohjaavan suunnittelujärjestelmän luominen ja vahvistaminen on tärkeä edistysaskel. Laki madaltaa hallintosiilojen välisiä rajoja ja karsii esteitä. Lisäksi se tukee kasvihuonepäästöjen inventaariojärjestelmän ylläpitoa ja kehitystä. Ennen kaikkea sitoo hallintoa tekemään asioita.
   
• Laki mahdollistaa kustannustehokkuuden tuomisen aikaisempaa paremmin toimiin
   
• Laki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta, kansanvaltaisuus tulee mukaan (§10) edellyttäessä yleisölle mahdollisuuden tutustua suunnitelmiin ja esittää niistä mielipiteitä. Tietoperustaisuus vahvistuu, kun ilmastopaneelin rooli ja inventaariosta vastaava yksikkö säädetään lailla.
   
• Laki vahvistaa tilivelvollisuutta, se edellyttää suunnitelmien toteutumisen seurantaa ja vahvistaa Tilastokeskuksen roolia inventaariojärjestelmän ylläpitäjänä.
   
• Laki vahvistaa yleisesti ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä korostaessaan ilmastopolitiikan yleistä painoarvoa koko yhteiskunnassa ja politiikassa.
   
• Ilmastolaki on viesti siitä, että Suomi tarttuu aktiivisesti ilmastohaasteeseen pyrkien vahvistamaan hyvinvointiaan ja kilpailukykyä. Laki antaa pitkäjänteisyyttä innovaatioille, cleantech-ratkaisujen kehittämiselle, yhteiskunnalliselle uudistumiselle ja vihreän talouden kasvulle. Tällaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia on muun muassa energiajärjestelmän uudistamisessa, bio- ja kiertotaloudessa ja ICT:n vahvistumisessa.

Sitra näkee tärkeänä, että seuraavat kohdat huomioidaan lain valmistelussa:

Tavoitetaso on nostettava 95 prosenttiin.
Ilmastolakiesityksessä oleva päästövähennystaso 80 % ei ole riittävä. Tämä on Eurooppa-neuvoston asettaman pitkän aikavälin tavoitteen vähentää kasvihuonepäästöjä 80–95 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä alatasolla. Tavoitetaso tulee nostaa 95 prosenttiin Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi ja uuden cleantech-liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Kunnianhimoinen tavoite mahdollistaa radikaalien innovaatioiden ja teknologiahyppäysten syntymisen.

Kannustavia välitavoitteita pitää asettaa.
Kymmenen vuoden aikaväli on liian pitkä pitkän aikavälin suunnitelman tarkistamiselle. Lain toteutumisen seurantaan on luotava välitavoitteet, mikä tuo konkretiaa ja kannustaa toimijoita kehittämään ratkaisuja jo heti lain voimaantulon jälkeen.

Lakiin on luotava sanktiot.
Niillä kannustetaan toimijoita tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ”näennäisten toimenpiteiden” välttämiseksi.

Päästökauppasektori tulee ottaa mukaan.
Mahdollisuuksia päästökauppasektorin mukaan ottamiseksi lain piiriin tulee selvittää.

Valtionhallinnon on näytettävä esimerkkiä.
Valtionhallinnon oman ilmastotoiminnan tehostamisen lisäksi muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi kuntien ja elinkeinoelämän, toiminnalle on asetettava vaatimuksia.

Muita huomioita

Ilmastolaki on uudistumisen vauhdittaja. Viranomaistoimintaa ohjaava puitelaki voisi kannustaa hallintoa etsimään liiketoimintapohjalta toteutuvia hillintä ja sopeutumistoimia. Viivyttely voi johtaa ylivoimaiseen hintalappuun ja arvaamattomiin sosiaalisiin vaikutuksiin.

Lain edellyttämien suunnitelmien ja toimenpiteiden pohjaksi tarvitaan kokonaisvaltaista tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomelle tulisi tehdä laaja-alainen tutkimus. Ekologisten vaikutusten rinnalle tarvitaan syvällisempää tietoa sosiaalisista vaikutuksista, teollisuuspolitiikan ja talouden uudistamisesta, sekä erilaisten rakenneratkaisujen tarpeesta.