Arvioitu lukuaika 2 min

Lihansyönti ja matkailu kasvattavat jalanjälkeä

Kuvaaja: Daniel Schildt

Julkaistu

Kuten useimmilla opiskelijoilla, Titta Simolan ja Eveliina Keinosen arkiliikkuminen on kevyttä mutta vapaa-ajan matkailu painaa raskaan jalanjäljen.

Materiaalijalanjälki 45 000 kg/hlö/vuosi & hiilijalanjälki noin 9000 kg/hlö/vuosi.

Titta Simolan ja Eveliina Keinosen materiaalijalanjäljessä ensimmäisenä silmään pistää lomien ja matkailun osuus. Tämä osio vie kolmasosan kotitalouden materiaalijalanjäljestä ja on suurin hankkeeseen osallistuvien kotitalouksien matkailujalanjäljistä, 15 300 kg/hlö/vuosi. Opiskelijat matkaavat yleensä paljon: vanhemmat asuvat usein eri kaupungissa ja kumppanikin saattaa olla kaukana. Simola ja Keinonen poikkeavat normiopiskelijoista siinä, että he taittavat suurimman osan vapaa-ajan matkoistaan omalla autolla julkisen liikenteen sijaan. Erityisesti autoilu kasvattaa matkailun osuutta niin materiaali- kuin hiilijalanjäljenkin osalta. 

Opiskelijoille tyypillistä on myös Keinosen ja Simolan talouden arkiliikenteen ja asumisen verrattain pieni jalanjälki. Yliopistolle tytöt kulkevat jalan, ja kimppa-kämpässä neliöt ovat tehokkaasti käytössä. Simolan ja Keinosen kerrostaloasunnossa kuitenkin käytetään lämmitykseen maakaasua ja kodinkoneisiin tavallista sähköä, jotka nostavat heidän asumisensa hiilijalanjäljen 2 215 kiloon. Asumisen jalanjälki on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Suomen ja Vihisen taloudella, jonka  omakotitalo lämpiää ekosähköllä ja aiheuttaa vain 517 kiloa hiilipäästöjä.

Liikuntatiedettä opiskelevat Simola ja Keinonen ovat aktiivisia liikkujia niin opintojensa puolesta kuin vapaa-aikanaankin. Aktiivinen elämäntapa näkyy myös tavallista suuremmassa elintarvikejalanjäljessä. Ruuan ympäristökuormitus onkin itse asiassa suurin kaikista kotitalouksista. Opiskelijat syövät paljon liha- ja maitotuotteita, jotka ovat resurssiraskaita niin materiaali- kuin hiilijalanjäljen perusteella. Laskelmien perusteella voidaan arvioida että Simolan ja Keinosen kotitaloudessa yksi henkilö syö lihaa vuodessa 95 kiloa, kun suomalainen keskiarvo on miltei 20 kiloa pienempi. Terveyssuositusten mukaan suomalaisen tulisi syödä lihaa vain noin 26 kiloa vuodessa.

Yhteensä opiskelijoiden materiaalijalanjälki on lähellä suomalaista keskiarvoa, mutta eri osioiden koko kuitenkin poikkeaa paljon keskivertojakaumasta. 

Simolan ja Keinosen materiaalijalanjälki:

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?