artikkelit
Arvioitu lukuaika 5 min

Alma Media: Löyhää kuria ja köyhien kyykyttämistä

Alma Median keräämissä SenseMaker-tarinoissa puhuvat maakuntien eläkeläiset, jotka arvostavat vakautta ja turvallisuutta mutta kokevat yhteiskunnan eriarvoistuvan.

Kirjoittaja

Noora Mattila

Toimittaja

Julkaistu

Alma Median SenseMaker-kyselyn vastaajamäärä oli komeat 304. Digitaalisen median kehityspäällikölle Suvi Tannerille jäi silti yksi päällimmäinen vaikutelma: kysymys oli laadittu väärin.

Tavoite oli testata Alman maakuntalehtien lukijapaneeleissa oletusta, että suomalaisten luottamus yhteiskunnan auktoriteetteihin on heikentynyt. Millaisia tarinoita ihmiset yhteiskunnan toiminnasta kertoisivat näin totuudenjälkeisenä aikana?

Tämän selvittämiseksi almalaiset laativat kysymyksen: ”Muistele, koska koit vahvaa luottamusta tai epäluottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.”

Tanner ei ole ihan varma, mikä meni vikaan. Yksi selitys on kenties, että SenseMakerissa ei ole tarkoitus kysyä tutkittavaa asiaa suorasanaisesti narratiivissa vaan kiintoisampia asioita paljastuu, kun tarkastelee kolmioiden tihentymiä. Toinen ongelma on, että koska kysymyksessä oli mukana sekä epäluottamus että luottamus, on mahdotonta sanoa varmaksi, kummasta ihmiset kirjoittivat.

”Pisteet jakautuvat kolmioille hyvin tasaisesti”, Tanner kertoo. ”Ja jos yritän rajata niitä tarkasteltaviksi, en voi tietää, onko rajauksessa mukana epäluottamusta vai luottamusta.”

Arvoina kontrolli ja turvallisuus

Jos pitäisi – sangen epätieteellisesti – arvata, epäluottamusta on mukana enemmän. Vastaajista jopa 41 prosenttia koki tarinansa herättävän erittäin kielteisiä tunteita ja 22 prosenttia kielteisiä tunteita. Negatiivisia tarinoita pidettiin yleisesti toistuvina ilmiöinä useammin kuin positiivisia.

Kielteisissä tarinoissa aiheina olivat esimerkiksi yhteiskunnan tukien heikennykset, eriarvoistuminen (tarina 1: lue tarinat artikkelin lopusta), maahanmuuttajat sekä rikokset, joista yksittäisenä erottui elokuinen Turun terrori-isku. Myös rikosten löyhiä rangaistuksia arvosteltiin.

Toisaalta vastaajat myös kehuivat (tarina 2) Suomen turvallisuutta, koulutusjärjestelmää ja terveydenhuoltoa. Kun heiltä kysyttiin, mikä kokemusta kuvastaa, suurin osa positiivisista tarinoista oli lähellä kontrollikärkeä. Niissä kiitettiin esimerkiksi rajakontrollia sekä viranomaisten ja lääkärien toimintaa.

Nykypoliitikkoja pidettiin monessa tarinassa pelureina ja takinkääntäjinä, ja muutama vastaaja kaipasi Kekkosta (tarina 3), Koivistoa tai Iiro Viinasta.

Monissa vastauksissa oli isänmaallisia (tarina 4) sävyjä.

Kenties voisikin sanoa, että monet vastaajat luottaisivat auktoriteetteihin, jos auktoriteetit olisivat johtamisessaan lujempia ja ankarampia.

Toisaalta autoritäärisyyden arvostus on tyypillistä vanhoille ihmisille, ja Alman vastaajajoukko oli hieman iäkkäämpää kuin muiden kokeilujen. Vastaajista jopa 43 prosenttia oli yli 60-vuotiaita.

”Lukijapaneelimme koostuu vapaaehtoisista ja sen keski-ikä on melko korkea. Siksi tämä ei olekaan tieteellisesti edustava otos suomalaisista”, Tanner sanoo.

Samoin miehiä oli joukosta noin puolet, kun muiden kokeilujen otokset olivat naisvoittoisempia. Miesten tarinat korostivat kontrollia enemmän ja olivat hieman yhteiskunnallisempia kuin naisten. He kommentoivat huomattavan usein viimeaikaisia tapahtumia tai uutisaiheita sen sijaan, että olisivat jakaneet kokemuksen omasta elämästään.

Hyvä apuväline journalismille

Tannerin mukaan Alman työryhmä innostui kokeilun viitekehyksestä, kompleksisuusajattelusta.
”Kun lähdemme miettimään juttuideoita, trendejä tai hiljaisia signaaleja, joista meidän pitäisi uutisoida, tällainen metodi voisi olla siihen hyvä apu.”

Tanner ajattelee, että SenseMakerilla kerättyjä tarinoita voisi hyvin käyttää journalistisen jutun osana. Se oli tarkoitus tässäkin, mutta aineisto jää nyt julkaisematta.
”Emme saaneet sellaisia valideja tuloksia, joita voisimme lukijoille esittää. Meillä on aina vastuu kertoa, mitä on tutkittu ja miten. Emme kuitenkaan voi julkaista juttua, jossa kerrotaan että tutkimus on tehty työkalulla, jota emme itsekään osanneet käyttää”, hän harmittelee. ”En tiedä, mitä voisin tämän perusteella kertoa lukijoille suomalaisten luottamuksesta viranomaisiin.”

Hänen mukaansa kokeilusta jäi kuitenkin tyytyväinen mieli.
”On aina hyvä panna aivojaan tiukille. Siihen nähden, miten paljon aikaa tähän panimme, saimme työpajoista paljon hyötyä ajattelulle. Prosessi ja keskustelut muiden osallistujien kanssa olivat oikein kiinnostavia.”

Vastaajien kirjoittamia tarinoita

Mistä on kyse?