Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 17.04.2018

Alma Media: Löyhää kuria ja köyhien kyykyttämistä

Alma Median keräämissä SenseMaker-tarinoissa puhuvat maakuntien eläkeläiset, jotka arvostavat vakautta ja turvallisuutta mutta kokevat yhteiskunnan eriarvoistuvan.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Noora Mattila
Toimittaja
Noora Mattila on vapaa toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Nuori Voima -kulttuurilehden toisena päätoimittajana sekä toimittajana Helsingin Sanomissa ja Kodin Kuvalehdessä. Mattila on erikoistunut kulttuuri- ja featurejournalismiin sekä editointiin ja viime aikoina opetellut myös podcastien tekemistä. Hän asui hiljattain kaksi vuotta Seattlessa ja kirjoitti juttuja myös Yhdysvalloista Suomeen. Nyttemmin hän on muuttanut Suomen Seattleen eli Poriin.

Alma Median SenseMaker-kyselyn vastaajamäärä oli komeat 304. Digitaalisen median kehityspäällikölle Suvi Tannerille jäi silti yksi päällimmäinen vaikutelma: kysymys oli laadittu väärin.

Tavoite oli testata Alman maakuntalehtien lukijapaneeleissa oletusta, että suomalaisten luottamus yhteiskunnan auktoriteetteihin on heikentynyt. Millaisia tarinoita ihmiset yhteiskunnan toiminnasta kertoisivat näin totuudenjälkeisenä aikana?

Tämän selvittämiseksi almalaiset laativat kysymyksen: ”Muistele, koska koit vahvaa luottamusta tai epäluottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.”

Tanner ei ole ihan varma, mikä meni vikaan. Yksi selitys on kenties, että SenseMakerissa ei ole tarkoitus kysyä tutkittavaa asiaa suorasanaisesti narratiivissa vaan kiintoisampia asioita paljastuu, kun tarkastelee kolmioiden tihentymiä. Toinen ongelma on, että koska kysymyksessä oli mukana sekä epäluottamus että luottamus, on mahdotonta sanoa varmaksi, kummasta ihmiset kirjoittivat.

”Pisteet jakautuvat kolmioille hyvin tasaisesti”, Tanner kertoo. ”Ja jos yritän rajata niitä tarkasteltaviksi, en voi tietää, onko rajauksessa mukana epäluottamusta vai luottamusta.”

Arvoina kontrolli ja turvallisuus

Jos pitäisi – sangen epätieteellisesti – arvata, epäluottamusta on mukana enemmän. Vastaajista jopa 41 prosenttia koki tarinansa herättävän erittäin kielteisiä tunteita ja 22 prosenttia kielteisiä tunteita. Negatiivisia tarinoita pidettiin yleisesti toistuvina ilmiöinä useammin kuin positiivisia.

Kielteisissä tarinoissa aiheina olivat esimerkiksi yhteiskunnan tukien heikennykset, eriarvoistuminen (tarina 1: lue tarinat artikkelin lopusta), maahanmuuttajat sekä rikokset, joista yksittäisenä erottui elokuinen Turun terrori-isku. Myös rikosten löyhiä rangaistuksia arvosteltiin.

Toisaalta vastaajat myös kehuivat (tarina 2) Suomen turvallisuutta, koulutusjärjestelmää ja terveydenhuoltoa. Kun heiltä kysyttiin, mikä kokemusta kuvastaa, suurin osa positiivisista tarinoista oli lähellä kontrollikärkeä. Niissä kiitettiin esimerkiksi rajakontrollia sekä viranomaisten ja lääkärien toimintaa.

Nykypoliitikkoja pidettiin monessa tarinassa pelureina ja takinkääntäjinä, ja muutama vastaaja kaipasi Kekkosta (tarina 3), Koivistoa tai Iiro Viinasta.

Monissa vastauksissa oli isänmaallisia (tarina 4) sävyjä.

Kenties voisikin sanoa, että monet vastaajat luottaisivat auktoriteetteihin, jos auktoriteetit olisivat johtamisessaan lujempia ja ankarampia.

Toisaalta autoritäärisyyden arvostus on tyypillistä vanhoille ihmisille, ja Alman vastaajajoukko oli hieman iäkkäämpää kuin muiden kokeilujen. Vastaajista jopa 43 prosenttia oli yli 60-vuotiaita.

”Lukijapaneelimme koostuu vapaaehtoisista ja sen keski-ikä on melko korkea. Siksi tämä ei olekaan tieteellisesti edustava otos suomalaisista”, Tanner sanoo.

Samoin miehiä oli joukosta noin puolet, kun muiden kokeilujen otokset olivat naisvoittoisempia. Miesten tarinat korostivat kontrollia enemmän ja olivat hieman yhteiskunnallisempia kuin naisten. He kommentoivat huomattavan usein viimeaikaisia tapahtumia tai uutisaiheita sen sijaan, että olisivat jakaneet kokemuksen omasta elämästään.

Hyvä apuväline journalismille

Tannerin mukaan Alman työryhmä innostui kokeilun viitekehyksestä, kompleksisuusajattelusta.
”Kun lähdemme miettimään juttuideoita, trendejä tai hiljaisia signaaleja, joista meidän pitäisi uutisoida, tällainen metodi voisi olla siihen hyvä apu.”

Tanner ajattelee, että SenseMakerilla kerättyjä tarinoita voisi hyvin käyttää journalistisen jutun osana. Se oli tarkoitus tässäkin, mutta aineisto jää nyt julkaisematta.
”Emme saaneet sellaisia valideja tuloksia, joita voisimme lukijoille esittää. Meillä on aina vastuu kertoa, mitä on tutkittu ja miten. Emme kuitenkaan voi julkaista juttua, jossa kerrotaan että tutkimus on tehty työkalulla, jota emme itsekään osanneet käyttää”, hän harmittelee. ”En tiedä, mitä voisin tämän perusteella kertoa lukijoille suomalaisten luottamuksesta viranomaisiin.”

Hänen mukaansa kokeilusta jäi kuitenkin tyytyväinen mieli.
”On aina hyvä panna aivojaan tiukille. Siihen nähden, miten paljon aikaa tähän panimme, saimme työpajoista paljon hyötyä ajattelulle. Prosessi ja keskustelut muiden osallistujien kanssa olivat oikein kiinnostavia.”

Vastaajien kirjoittamia tarinoita

TARINA 1

Miksi ihan tavallinen ihminen unohdetaan

Parhaillaan epäluottamusta Suomen hallitusta kohtaan. Tavallinen ihminen on unohdettu. Koko ajan kiristetään ruuvia niin sanotusti. Verotus kovenee ruoka ja eläminen senkuin kallistuu. Milloin viimeksi rivi duunarin palkka nousi??? Poliitikot senkuin kääntää takkia kuin parhaaksi sen näkevät.

TARINA 2

Pumpulipallossa elävä

Olen sairastanut diabetekseen 3-vuotiaana. Olen saanut hoidon ja hoitovälineet lähes ilmaiseksi koko ikäni ajan. Olen saanut ilmaisen koulutuksen ja lähes ilmaisen keskiasteen koulutuksen kolmeen ammattiin. En ole elämäni aikana kertaakaan tuntenut oloani uhatuksi julkisen vallan taholta ja olen aina saanut ystävällistä palvelua julkisissa palveluissa. Olen tuntenut oloni turvalliseksi suomalaisessa yhteiskunnassa koko ikäni ja tunnen yhä niin 55-vuotiaana. Kokemukseni on koko elämänkaari.

TARINA 3

Kekkosen Suomi

Presidentti Urho Kekkosen aikana koin vahvaa luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalaisilla oli vahva johtaja ja maalla oli selkeä suunta kehittyä hyvinvointi yhteiskunnaksi. Kekkonen ajatteli maan etua ja piti huolta vähempiosaisista ja huomioi myös syrjäseudut. Sooloilijat ja oman edun tavoittelijat hän hiljensi ja pani ruotuun. Kansalaisten turvallisuus ja yhteiskuntarauha oli parempi kun esim. pienimilläkin kylillä oli poliisi näkyvissä ja tavoitettavissa. Tästä johtuen tunsimme olomme turvalliseksi ja luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan oli vahva.

TARINA 4

Suomi oli melkein 100-vuotias

Politiikka luo epäluottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan joka päivä. Politiikka on täysin oman edun ajamista ja korkeiden virkojen jakamista pienessä piirissä. Normaalit kansalaiset on unohdettu. Luottamusta sen sijaan tunsin kun presidentti Niinistö tapasi Putinin sekä D Trumpin. Pieni Suomi on kuitenkin tärkeä kumppani suurvalloille.. Pakolaisten maahan tulon myötä menetimme turvallisuuden osan itsenäisyyttämme sekä saimme pelon ja kauhun tulijaisina.

Mistä on kyse?