Arvioitu lukuaika 3 min

Lukujärjestyksessä realismin tajua ja yhteistä kieltä

Kuva: Markus Sommers

Kirjoittaja

Jenni Sarolahti

Julkaistu

”Talous tähtää hyvinvointiin, mikä ei tarkoita vain lompakon paksuutta”, sanoi Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen avajaisseminaarissa. Sitran uudelleen alkavaa talouspolitiikkakoulutusta juhlittiin Finlandia-talossa 8.5.

Finlandia-talossa kuului kollektiivinen hyväntuulen hörähdys, kun kurssin numero 29 kurssikuva näytettiin kankaalla. Kuvan alareunassa seisoi tuttu mies, ensimmäisen kauden kansanedustaja Salosta. Seminaarissa juhlapuheen pitänyt Sauli Niinistö on Sitran talouspolitiikkakurssin alumni vuodelta 1988.

Niinistö muisteli omia kurssiaikojaan: ”Elettiin visionäärien aikakautta ja lainaa otettiin repputolkulla.  Siinä olikin sitten maksamista”, Niinistö muistutti.

Kurssin ryhmätyössä rakennettiin valtion budjettia, ja tuomarina toimi valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin suunnittelutyökalu Kessu-ohjelma. ”Meidän ryhmämme leikkasi budjettia reilusti, ja siitähän Kessu tykkäsi”.

Kurssilta päällimmäiseksi mieleen jäi kuitenkin realismin taju, jota opettivat muun muassa valtiovarainministeriön Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Saattaa kuulostaa arkipäiväiseltä, tylsältä ja tuottamattomalta, mutta Niinistön mukaan tuota realismin tajua olisi tarvittu viime vuosinakin: ”On väärin puhua eurokriisistä, kun kyse on läntisen maailman ylivelkaantumisesta. Realismin puute on ollut kouriintuntuvaa”, huomautti Niinistö.

Toimeksiantajana tänään syntyvä lapsi

Sitra aloittaa talouspolitiikan johtamiskoulutuksen lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tuon tauon aikana on tapahtunut kuitenkin paljon, niin maailmalla kuin Suomessakin. Ajan henki on kautta talouspolitiikkakoulutuksen historian lyönyt leimansa kurssien agendaan.

Tällä viikolla alkavan koulutuksen keskeinen lähtökohta on pyrkimys kestävään talouteen: ”Meidän on löydettävä tavat rakentaa Suomea kestävästi yli sukupolvien. Eikä ole olemassa yhtä kestävyydenlajia ilman muita: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen näkökulma tarvitsevat kaikki toisiaan”, yliasiamies Mikko Kosonen avasi Sitran näkökulmaa tulevaisuuden hyvinvointiin ja jatkoi: ”Me Sitrassa uskomme vahvasti, että Suomi voi pienenä, hyvin koulutettuna ja yhteistyökykyisenä maana olla kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä. Tämän vision toteuttaminen edellyttää, että yhteiskuntapolitiikkamme yhteiseksi päämääräksi nostetaan hyvinvoiva ja vastuuta kantava ihminen.”

Kosonen painotti omassa puheenvuorossaan myös yhteistyön voimaa: ”Kansallinen konsensus ja sitoutuminen yhteiseen tulevaisuuteen ovat olleet kautta vuosien suomalaisia vahvuuksia. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa luopua tästä vahvuudesta nyt, kun yhteistä suuntaa ja tekemistä tarvitaan enemmän kuin aikoihin”, Kosonen sanoi ja kertoi tämän olevan myös nyt käynnistettävän talouspoliittisen koulutuksen tärkein tavoite.

Mitä tämä sitten tarkoittaa kursseilla käytännössä? ”Jos aiemmin toimeksiantaja oli valtio ja tähtäin lähitulevaisuudessa, uuden kurssin toimeksiantaja on tänään syntyvä lapsi, ja tähtäin vuodessa 2031, kun hänestä tulee täysi-ikäinen”, vertasi Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen johtava asiantuntija Eeva Hellström.

Muutos kohti kestävää taloutta on käynnissä – kuka sen tekee?

Yhteiskunnallisen uusiutumisen ja systeemisten muutosten huippuasiantuntija, professori Jan Rotmans Hollannista puhui muutoksesta ja sen tekemisestä. ”Muutoksen tuulet ovat ilmassa”, sanoi Rotmans. Eikä hän puhunut kevyestä tuulen vireestä, vaan Rotmansin mukaan kyse aikamoisesta puhurista: käynnissä on suuri, systeeminen kriisi, jonka oire nykyinen finanssikriisikin on. Kun tuotannon ja kulutuksen kasvu jatkuu ja luonnonvarat hupenevat entisestään, edessä on vielä energia- ja ilmastokriisi, Rotmans ennusti. 

Kun puhutaan tällaisesta suuresta muutoksesta, yritykset istuvat Rotmansin mukaan kuskin penkillä. Valtioilla, kuluttajilla ja poikkisektoriaalisilla instituutioilla on omat tärkeät roolinsa, mutta yritysten roolin hän näki kaikkein merkittävimpänä: kestävyydestä pitää tulla yritysten ydinarvo ja liiketoimintamallien tulee muuttua perusteellisesti.

Sitran Kestävä talous -foorumi kokosi talvella yhteen 29 taloutta hyvin eri näkökulmista katsovaa ihmistä pohtimaan kestävää taloutta. Syntyi kiivasta keskustelua, mutta myös Kestämätön käy kalliiksi – 10 teesiä kestävään talouteen -julkaisu. Foorumilaiset totesivat Aape Pohjavirran, Maria Ritolan, Lasse Männistön ja Outi Myllymaan suulla, että ilmastonmuutos, ihmisten eriarvoistuminen ja toistuvat talouskriisit ovat kaikki vakavia oireita siitä, ettei nykyinen taloutemme ole kestävällä pohjalla.

Isot muutokset ovat mahdollisia vain, jos kestävän talouden ratkaisuja tehdään kaikilla tasoilla ja kaikilla elämän alueilla. Top down ei riitä, bottom up ei riitä. Tarvitaan yksilön valintoja, politiikan ratkaisuja, muutoksia yritysten toiminnassa. Tarvitaan keskustelua, päätöksiä, toimintaa. Mieluiten nyt heti, foorumilaiset totesivat.

Jan Rotmansin viesti oli Kestävä talous -foorumin kanssa täsmälleen samansuuntainen: systeeminen kriisi on ratkaistavissa ainoastaan perusteellisella ja yhteiskunnan perustuksia muokkaavalla muutoksella, johon tarvitaan kaikkia.

Muutoksessa tarvitaan paitsi osaamista, myös yhteistä kieltä ja mieltä

Kriiseissä ja muutostilanteissa punnitaan yhteiskunnan kyky tehdä yhtenäisiä päätöksiä ja muuttaa ne toiminnaksi. Sitran alkava Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus vastaa kysyntään omalta osaltaan. Koska kurssin lähestymistapa on vuorovaikutteinen ja osallistujien odotetaan oppivan ennen kaikkea toisiltaan, osallistujiksi pyritään poliitikkojen ja virkamiesten lisäksi saamaan talouden syväosaajia sekä liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, median ja kulttuurin edustajia.  

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus tarjoaa talouspolitiikan perusteita ja tuoreita näköaloja kestävän talouden pitemmän ajan haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kestävän kehityksen ja ihmiskeskeisyyden näkökulmat voidaan huomioida taloudellisessa päätöksenteossa. Koko kurssin läpileikkaavalla Kestävän talouspolitiikan strategiaa vuodelle 2030 rakentavalla harjoitustyöllä on kurssilla keskeinen rooli. Kuten harjoitustyön keskeinen rooli kertoo, kurssi perustuu yhteiseen oppimiseen. Siinä tietoa, ymmärrystä ja todellisuutta rakennetaan yhdessä osallistujien kanssa. Samalla syntyy yhteinen kieli, jolla keskustella, vaikka eri mieltä oltaisiinkin.

Kuten Sauli Niinistö tilaisuuden avajaispuheessaan muistutti, osaamisen lisäksi monimutkaisten asioiden edessä tarvitaan myös tervettä nöyryyttä: ”Meitähän on kahta lajia tulevaisuuden puhujia: niitä, jotka eivät tiedä, ja niitä jotka eivät tiedä etteivät tiedä. Itse olen pyrkinyt pysymään noissa ensimmäisissä.”

Teema

Yhteiskunta

Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee uudenlaista johtamista, laajaa yhteistyötä sekä joustavia tietojärjestelmiä ja niiden monipuolista hyödyntämistä.

Kirjoittaja

Jenni Sarolahti

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?