Arvioitu lukuaika 3 min

Madis Tiikin kolme vinkkiä terveydenhuollon päättäjille

Tiedon omistajuus, vahva tunnistautuminen ja kansalaisen terveystili ovat edellytyksiä uusille palveluille.

Kuva: Jaanis Kerkis

Kirjoittaja

Tiina Heinilä

Julkaistu

Julkisen terveydenhuollon rakenteet on luotu vuosisata sitten. Nyt ne paikoin natisevat liitoksissaan, eikä vanhan päälle rakentaminen riitä.

Sitrasta hiljattain Scripps-tutkimusinstituuttiin Yhdysvaltoihin siirtynyt lääkäri ja IT-asiantuntija Madis Tiik nostaa uudistustyön avaimiksi tiedon omistajuuden, vahvan tunnistautumisen ja kansalaisen terveystilin. Nämä edellytykset on oltava olemassa, jotta voidaan ratkaista, miten kasvava kysyntä terveydenhuollon palveluita kohtaan saadaan fiksusti ohjattua järjestelmän ulkopuolelle omahoito- ja virtuaalipalveluihin.

Aloitit Sitrassa kaksi vuotta sitten omahoidon ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeiden parissa. Mikä Suomessa on muuttunut? Näetkö edistystä?

– Kyllä, joissakin paikoissa. Palveluväylästä ja terveystaltiosta näkee puhuttavan aikaisempaa enemmän alan ammattilaisten keskuudessa. Käsitys terveystiedosta on siis selkeästi laajentunut. Muiden kuin päättäjien keskuudessa olen huomannut, että ihmiset ovat selkeästi alkaneet käyttää samoja sanoja, samoja ilmaisuja tai samoja kalvoja kuin mitä minä olen käyttänyt. Jonkinlaista vaikutusta on siis ollut!

Mikä ei ole muuttunut?

– Eihän päätöksiä ole tullut. Olen omissa asioissani hakenut konkretiaa, en pelkästään sitä, että puhutaan ja mietitään – ja tästä näkökulmasta juuri mikään ei ole muuttunut. Suomessa on jämähdetty kiinni keskusteluun, ja siitä ei päästä eteenpäin. Päättäjätasolla ei selkeästi ole ymmärretty, ettei maailma koostu vain heidän ajatuksistaan.

Terveydenhuolto alkaa olla niitä viimeisiä aloja, joita teknologia ei ole mullistanut. Miksei?

– Terveydenhuolto on alana konservatiivinen, ja lääketiede on olemukseltaan konservatiivinen. Terveydenhuollon rakenteet on luotu yli vuosisata sitten, eikä järjestelmä ole olennaisesti muuttunut. Viimeisen 10–20 vuoden aikana tätä vanhentunutta järjestelmää on yritetty optimoida ja parantaa, mutta sekään ei enää riitä.

– Nyt tarvitaan niin isoa terveydenhuollon järjestelmämuutosta, ettei missään maassa olla vielä keksitty kokonaisratkaisua. Jos meillä olisi enemmän tietoa maailmalta, niin ehkä urakka olisi helpompi. Vielä ei ole sellaista esimerkkiä, jossa olisi onnistuttu tekemään terveydenhuollon vallankumous asettamalla asiakas järjestelmän keskiöön.

Milloin terveysteknologia alkaa tuoda säästöjä?

– Keskimääräisesti on laskettu, että telelääketiede ja teknologiset palvelut tuovat säästöjä 5-7 vuodessa. Mutta jos lasketaan pelkkä kustannus/hyötysuhde, menetetään hyvin paljon pehmeitä arvoja – kuten että ihmiset ovat terveempiä ja onnellisempia. Tavanomainen analyysi ei ota pehmeitä arvoja huomioon, ja siksi meillä ei oikein ole näyttöä, että teknologia tulisi maksamaan itsensä nopeasti takaisin

– Ja toisaalta: jos investointi tehdään vain teknologia huomioiden eikä prosesseja muuteta, lopputuloksena voi olla isompi kulu kuin jos ei olisi tehty mitään. Jos näitä kahta asiaa ei kehitetä käsi kädessä, prosesseja muuttamalla saadaan suuremmat säästöt kuin yksin teknologialla.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit vaaleihin valmistautuville suomalaispuolueille? Jos saisit kirjoittaa sote-kappaleen tulevaan hallitusohjelmaan, mitä siellä lukisi?

– Pitäisi keskittyä siihen, minkä lainsäätäjät pystyvät muuttamaan: terveystiedon omistajuus, vahva tunnistautuminen, ja terveystili kansalaisille. Nämä kolme asiaa ovat ratkaisevia edellytyksiä, joiden päälle uusia palveluita pystytään kehittämään. Varmenne itse asiassa on olemassa, mutta jos halutaan kustannustehokkuutta, ratkaisun tulisi olla yksi ja sama kaikille.

– Tietysti järjestelmätason muutoksia tarvitaan myös, kuten että terveyspalveluiden tilaaja ja tuottaja erotettaisiin toisistaan. Ja keskitetympi hallinto. Päätöksenteko ei ole missään niin pirstaloitunutta kuin Suomessa.

Viroa käytetään usein esimerkkinä siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi uudistaa ja sähköistää. Onko Virossa huomattu, että tarjoamalla hyvät välineet omasta terveydestä huolehtimiseen lisätään ihmisten kiinnostusta?

– Kehitys on Virossakin toistaiseksi pysähtynyt. Omahoidon palveluita ei juuri ole. Hyvät esimerkit pitää etsiä jostain muualta. Viro on hyvä esimerkki sähköisten palveluiden integraatiosta ja olemassa olevien ratkaisujen jälleenkäytöstä.

Mutta voidaanko päätellä, että hyvät työkalut lisäävät motivaatiota pitää terveydestä huolta?

– Itse uskon siihen, mutta se lisää myös terveydenhuollon käyntimääriä. Kun ihmiset saavat enemmän omaa terveyttään koskevaa tietoa, se itsessään ei lisää kiinnostusta, mutta se lisää painetta terveydenhuoltoon.

– Aivan olennainen kysymys on, miten tämä kasvava kysyntä voidaan fiksusti ohjata terveydenhuollon ulkopuolelle? Tarkoitan omahoito- ja virtuaalipalveluita, joista ihmiset saisivat tiedon, mutta eivät kuormittaisi turhaan terveydenhuoltojärjestelmää. Kysyntä palveluita kohtaan nousee, ja ihmiset haluavat enemmän, mutta siihen pitää rakentaa seuloja, jotta oikeat ihmiset voidaan ohjata oikeisiin palveluihin, oikeaan aikaan.

Olet juuri aloittanut stipendiaattivuoden Yhdysvalloissa. Millaisia tavoitteita sinulla on seuraavaksi?

– Tavoitteet ovat korkealla. Yhdysvalloissa haluaisin saada jotain aikaiseksi, koska uskon, että siellä pystytään tarvittaessa liikkumaan nopeammin. Olisin tyytyväinen, jos puolen vuoden päästä minulla olisi virtuaaliklinikka pystyssä. Se on tavoitteena!

Aihe

Sote-rahoitus

Terveydenhuollon ongelmina pidetään muun muassa palvelujen käyttäjien keskinäistä epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä.

Kirjoittaja

Tiina Heinilä

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?