sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Poiminta artikkelista:
Viime viikolla toimituksemme sai tiedon, että Venäjään kohdistuvia taloudellisia pakotteita koskevaa verkkouutistamme on siteerattu venäläisen verkkolehden sivuilla, sisältöä vääristäen. Venäläinen lehti oli linkittänyt Seinäjoen Sanomien uutisen juttuunsa, ja hetkellisesti kyseinen uutinen nousi verkkosivujemme luetuimmaksi.
Tapaus Seinäjoen Sanomat osoittaa, että kuka tahansa voi joutua informaatiosodankäynnin välineeksi ja sota vaikuttaa meihin yllättävissäkin muodoissa.
”Kaikkiaan informaatiosodankäynti on valtavan moninainen kenttä. Paljon esillä ollut kyberturvallisuus muodostaa yhteiskunnan ympärille eräänlaisen turvamuurin, mutta mikään muuri eri riitä suojaamaan kansalaisia, jos sen sisällä ei olla valmistautuneita ja tietoisia informaatiosodan muodoista ja keinoista. Tehokkain puolustusase informaatiosodassa on kansan digitaalisen sivistyksen korkea aste”, sanoo johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta.
Vahti korostaa, että Seinäjoen Sanomien tapaus kertoo siitä, että tässä ollaan samassa veneessä kaikki, alttiina hybridimediaympäristössä toimiville vaikuttimille.
”Vielä 90-luvulla massamedia, perinteinen journalismi ja isot mediatalot, toimi eräänlaisena portinvartijana totuutta suodattaen. Tieto kulki yksisuuntaisesti medialta massoille. Nykyaikana jokainen ihminen on mediatoimija, joka voi kerätä miljoonayleisön mielipiteilleen”, hän pohtii.
Ukrainan sodan aikana on ollut leimallista se, että kuka tahansa voi seurata TikTokin ja vastaavien alustojen kautta sotaa suorana lähetyksenä.
”Kun Irakin sota 90-luvulla oli ensimmäinen televisiosota, Ukrainan sota on ensimmäinen monikanavainen sota, jossa osallisena ovat kaikki”, toteaa Vahti.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.