Siirry suoraan sisältöön

NCC:n rakennusmiehet voimistelemassa ennen töiden alkua asuntotyömaalla Helsingin Tapanilassa saana.sailynoja(at)gmail.com +358407044234

Julkaistu 05.01.2016

Mentorointi työhyvinvoinnin digiratkaisuille käyntiin tammikuussa

Tammi-helmikuussa 2016 käynnistyy työhyvinvointiyrityksille suunnattu mentorointi, jossa kokeneet yritysten edustajat tarjoavat kasvaville yrityksille tukea.
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Juuso Janhonen
Johtava asiantuntija, Pääomasijoitukset, Sitra
Juuso Janhonen tekee sijoituksia, joilla edistetään Sitran tavoitetta paremmasta Suomesta. Salkustamme löytyy sekä kasvuyrityksiä että pääomarahastoja, mutta uudet sijoitukset kohdistuvat tällä hetkellä rahastohankkeisiin.
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Suomeen on viime vuosina syntynyt satoja hyvinvointialan startup-yrityksiä, joista suurin osa tavoittelee kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Wellbeing Booster -työhyvinvointihankkeen aikana havaittiin, että moni startup-yritys toimii kuitenkin teknologia edellä. Asiakkaiden tarpeita ei välttämättä tunneta riittävän hyvin, jonka vuoksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asiakkaiden ja ratkaisutoimittajien avoimen yhteistyön havaittiin johtavan kehittymiseen, josta oli hyötyä molemmille osapuolille.

Wellbeing Booster-hankkeen hyvien kokemusten innoittamana tammi-helmikuussa 2016 käynnistyy työhyvinvointiyrityksille suunnattu mentorointikokeilu, jossa kokeneet yritysten edustajat tarjoavat kasvaville yrityksille tukea ostajan näkökulmasta. Mentoreita tulee olemaan kolmesta viiteen ja mentoroinnin kesto on kolme kuukautta (sisältää 3×2 tunnin sessiota). Haku mentorointiin päättyi 24.1.

Digitaalisuus on uudistanut lukuisia toimialoja ja niissä vakiintuneita toimintamalleja.  Samanlainen muutos on edessä myös terveydenhoidossa. Yleisen hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisynäkökulman korostuminen, kerättyyn tietoon perustuva automaattinen päätöksenteontuki ja digitaaliset työkalut yksilön oman hyvinvoinnin hallinnan tukena tulevat olemaan arkipäivää.

Terveysteknologia jo puolet Suomen korkean teknologian viennistä

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahduksella ja myynnillä ulkomaille syksyllä vuonna 2013 oli iso symbolinen merkitys Suomelle. Heti tapahtuman jälkeen haettiin ”uutta Nokiaa” eri toimialoilta. Yksittäistä yhtä merkittävää toimijaa tuskin syntyy, mutta uusia kansainvälistä menestystä saavuttavia yrityksiä varmasti tarvitaan Suomeen. Terveys- ja hyvinvointiala on yksi harvoista, joissa toiminnan laajuus ja siihen käytettävä rahamäärä on kasvanut myös huonoina aikoina.

Pohjoismainen johtamismalli on demokraattinen ja inhimillinen, ja siten hyvin nykyaikainen. Työhyvinvoinnin osaamisemme sekä työterveyshuoltomallimme ovat ainutlaatuisia. Suomessa on myös pitkäaikaista maailmanluokan osaamista korkean teknologian kuluttajatuotteista kuten matkapuhelimista ja sykemittareista. Suomeen on viime vuosina syntynyt satoja hyvinvointialan startup-yrityksiä, joista suurin osa tavoittelee kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Terveysteknologia vastaa jo puolta Suomen korkean teknologian viennistä. Rakennuspalikat ovat tällä hetkellä kohdallaan.

Nämä mahdollisuudet tunnistaneena joukko Suomen keskeisiä työhyvinvoinnin toimijoita, Fortum, Kone, Microsoft Mobile, Nokia, Varma, Ilmarinen ja Sitra, lähti kehittämään uusia innovaatioita työhyvinvoinnin haasteiden ja digitalisaation mahdollisuuksien rajapinnasta. Tavoitteena oli paitsi parantaa kunkin organisaation työhyvinvoinnin johtamista, myös tukea uusien suomalaisten yritysten menestystarinoiden syntymistä.

Tervettä bisnestä – Digitaalisen työhyvinvointipalvelun pilotin opit -julkaisu kuvaa kokonaisvaltaisen digitaalisen työhyvinvointipalvelun rakentamisen ja laajan pilotoinnin opit. Dokumentin tarkoituksena on jakaa saatua tietoa digitaalisten palveluiden käyttäjien ja kehittäjien tueksi.  Kaikki suomalaiset yritykset hyötyvät, kun asiakkaat saavat vaikuttavampia ratkaisuja, toimittajien tuotteet kehittyvät vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja työhyvinvointialan muodostava yritysverkosto menestyy vientimarkkinoilla. Näiden tavoitteiden tukemiseksi pilottia kuvataan mahdollisimman avoimesti ja tarkasti.

Työhyvinvointi-investoinneista seuraavan  yritysten tuottavuuden, innovaatiokyvyn ja toiminnan laadun parantumisen mittaaminen on hankalaa. Toteutettu pilotti oli liian lyhyt pystyäkseen osoittamaan aukottomasti positiivisen kustannus/hyöty-analyysin tuloksen. Hankkeessa rakennetut mallit vaikuttavuuden mittaamiseen ovat kuitenkin toimivia ja edistyneitä. Niitä kannattaa hyödyntää myös tulevissa hankkeissa.

Palvelu suunnattiin kaikkien työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen. Ratkaisussa huomioitiin hyvinvointi kokonaisvaltaisesti sisältäen riittävän liikunnan lisäksi myös henkisen hyvinvoinnin, sosiaaliset suhteet ja yrityskulttuurin. Wellbeing Booster toteutettiin ketteränä tuotekehityksenä ja pienillä resursseilla, jonka vuoksi käyttäjäkokemus ei ollut kaupallisten tuotteiden tasolla.

Pilottiin kutsuttiin yli 600 työntekijää viidestä organisaatiosta, jonka lisäksi muodostettiin noin 200 työntekijän vertailuryhmä. Pilotin käyttöjakso oli 4-5 kuukautta. Käyttäjämäärät olivat digitaaliselle palvelulle kokonaisuutena hyviä. Tosin pilottipalvelussakin lyhytaikaiset heikkoudet tiputtivat käyttäjiä pysyvästi pois pilotista. Käyttäjämäärien pysymisen edellytys on hyvä käytettävyys ja laadukas sisältö.

Käyttäjäkyselyn perusteella digitaalista ratkaisua pidettiin hyvänä ja se johti useimmilla käyttäjillä hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden lisääntymiseen sekä tapojen muutokseen. Puolet vastaajista kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen selvästi tai jonkin verran. Lähes kaksi kolmesta olisi myös suositellut Wellbeing Boosteriin osallistumista kollegalle.

Mistä on kyse?