Mitä seuraavaksi, Suomi? Sata kisakatsomoa ympäri maata pohtimassa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Epävarmuuksien ja kriisien aika korostaa ennakoinnin tarvetta. Suomessa on pitkät perinteet ennakoinnille – ja myös alue-ennakoinnille – ja voidaan jopa puhua ennakoinnin ekosysteemistä. Tämä näkyi vahvasti Sitran ja kuuden maakuntaliiton järjestämässä Finnsight 2025 -tapahtumassa, joka keräsi 25.9. linjoille tuhatkunta osallistujaa. Lisäksi sata kisakatsomoa 30 paikkakunnalla pohti oman alueensa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja mahdollisuuksia.

Tapahtuman pääpuheenvuoron pitänyt Oxfordin yliopiston Blavatnik School of Governmentin Fellow of Practice & Director, tulevaisuudentutkija Aaron Maniam huomautti, että pienillä mailla on paljon vahvuuksia ennakoinnissa suurvaltoihin nähden. Pienet valtiot ovat haavoittuvaisia, joten niiden on pitänyt aina varautua ja suunnitella. Lisäksi pienet maat, kuten Suomi, voivat toimia ketterästi ja toimia kokeilulaboratorioina. Pienuudesta ja heikkouksista pitää tehdä vahvuus.

Sama ajatus nousi myös tapahtumassa esitellyissä alue-esimerkeissä: hyödynnetään alueen ominaispiirteitä ja tehdään heikkouksista vahvuuksia. Vaasassa voimaa on haettu pitkästä vientihistoriasta, Kainuussa välttämättömyydestä on tehty hyve ja vahvuutta haetaan tekemällä yhteistyötä maakuntarajojen ulkopuolelle, Pirkanmaalla kriisien aika on tuonut mahdollisuuksia puolustussektorilta ja Malmössä monikulttuurisuus on tuotu rikastuttamaan kaupunkisuunnittelua. Näistä esimerkeistä saa voimaa ja toivoa. Toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu auttaa tekemään tässä hetkessä päätöksiä, jotka kantavat pitkälle.

Ennakoinnin ja päätöksenteon yhteys ei ole aina helppoa. Kun nykyhetki on täynnä kriisejä, tulevaisuushorisontti lyhenee ja kapenee. Kuten Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen avauspuheenvuorossaan nosti esille, Suomen historia osoittaa, että olemme toistuvasti kyenneet uudistumaan – sodan, laman ja teollistumisen jälkeen. Miksi emme nytkin? Mutta miten (alue)päättäjiä saisi vahvemmin mukaan hyödyntämään ennakointia? Aaron Maniam antaa kolme vinkkiä: 1. Hyödyllisyys: ennakointituotteen pitää olla päättäjälle hyödyllinen, saavutettava ja helposti nautittava. 2. Relevanttius: ennakoinnin pitää kytkeytyä päättäjien elämään ja työhön. 3. Resonointi: jotta päättäjä osallistuu ennakointiprosessiin, työn pitää resonoida tunteiden tasolla.

Näin tulevaisuutta on rakennettu neljällä alueella

Tapahtumassa esitettiin neljä esimerkkiä alueilta, miten vaikeissa tilanteissa on hyödynnetty ennakointia ja rakennettu parempaa tulevaisuutta.

1. Vihreän siirtymän aallonharjalla: Vaasan energiaklusteri

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri sekä Vaasan kaupunginvaltuutettu Joakim Strand kertoo videolla, mitkä tekijät ovat olleet Vaasan energiaklusterin menestyksen taustalla.

2. Kainuun käänne: supertietokone LUMI

Kainuun liiton maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen ja erityisasiantuntija Henna Sormunen kertovat videolla, mikä on Kainuun käänteen onnistumisen taustalla.

3. Yhteinen matka 2040-luvulle: Tampereen ja Pirkanmaan tulevaisuustyö

Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ja Tampereen kaupungin elinkeinopalveluiden johtaja Teppo Rantanen avaavat, mihin Tampereen ja Pirkanmaan menestys perustuu.

4. Haasteista luovuuden ja kestävyyden suunnannäyttäjäksi: Malmön kaupunki

Malmön kaupunginarkkitehti Finn Williams kertoo, miten Malmössä on hyödynnetty alueen erityispiirteitä kaupunkirakentamisessa.

Kohti toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista

Finnsight-tapahtumassa kuultiin myös kaksi paneelia. Tulevaisuusraati ruoti alue-esimerkkejä. Ulkoministeriön maakuvayksikön yksikönpäällikkö Mika Kukkonen linkitti Vaasan energiatyön siihen, että maailman ongelmien ratkaisu on Suomen maakuvatyön ytimessä – Suomi on maailman ykkönen The good country indexissä, jossa mitataan sitä, kuinka paljon hyvää kukin maa tekee muulle maailmalle.

Rare Median päätoimittaja Orna Ben Lulu muistutti tamperelaisena, että kaupunkikehityksessä pitää ottaa huomioon myös ihminen ja hänen resilienssinsä ja hyvinvointinsa: miten yksilö jaksaa ottaa vastaan vaikeita aikoja ja tehdä tulevaisuuden päätöksiä.

Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva oli ilahtunut siitä, että Kainuun esimerkki osoittaa, kuinka jatkuva ennakointi on hyödyllistä: datakeskukset olivat esillä mahdollisuuksina skenaarioissa jo yli 10 vuotta sitten. Mikko korosti myös sitä, että vuoropuhelu päätöksenteon ja ennakoinnin välillä on sellainen, jota kannattaa vaalia ja vahvistaa.

Toisessa paneelikeskustelussa tarkasteltiin ennakointia kolmella tasolla: maakunta-, valtio- ja kansainvälisellä tasolla.

Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila sanoi, että ennakointityön yksi suuri lisäarvo alueen asukkaille on se, että vääjäämättömyyden rinnalle nostetaan myös toisenlaisia tulevaisuuksia ja mahdollisuuksia.

Tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess valtioneuvoston kansliasta kertoi juuri julkaistun selonteon synnystä. Hän korosti, että on paljon asioita, joita jo tiedämme toimintaympäristöstämme (trendit, megatrendit, heikot signaalit). Ennakointi antaa hyvät työkalut käsitellä strukturoidusti epävarmuutta, kun on aluksi perusta kunnossa.

YK Global Pulse Finlandin strategic foresight lead Tiina Neuvonen huomautti, että vastustus kuuluu ennakointiprosessiin, siinä tarvitaan hirveästi sitkeyttä. Todellinen arvo syntyy, kun ennakointia lähestytään ajattelutapana ja muutos- ja kulttuurijohtamisen välineenä, jossa tarinat ovat todella tärkeitä.

Minkälaisia tulevaisuuden toivon tarinoita sinun alueeltasi löytyy?

Lue lisää: