sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Ihmiset ja tavarat liikkuvat maailmassa monella eri tavalla. Käyttämämme liikkumistavat eivät kuitenkaan ole aina parhaita mahdollisia ympäristön, yhteiskunnan tai ihmisten itsensä kannalta. Hyvällä suunnittelulla voitaisiin moni matka jättää jopa kokonaan tekemättä.
Olet matkalla Tampereelta Turkuun ja pitäisi selvittää, mikä tapa olisi nopein, taloudellisin ja vähäpäästöisin. Tällä hetkellä vertailun tekeminen on vielä työlästä, mutta lähitulevaisuudessa käytössäsi voi hyvinkin olla verkkopalvelu, joka tekee vertailun puolestasi.
– Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa etsitään tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tapoja liikkumiseen. Metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden kuihtumisen sijalle tarvitaan Suomessa jotain muuta. Liikenteeseen liittyvät uudet tuotteet ja palvelut voivat olla tulevaisuuden valttikorttejamme. Pilottihankkeilla syntyy myös nopeasti toteutettavia ja konkreettisia ratkaisuja. Jo seuraavan hallituksen ohjelmaan halutaan saada mukaan liikenteeseen liittyviä parannushankkeita, kertoo Liikennerevoluutio-ohjelman viime syksynä käynnistyneissä ajatuskarttapajoissa alusta alkaen mukana ollut Matti Mannonen. Hän työskentelee rakennusalan suunnittelutoimisto WSP Finland Oy:n toimitusjohtajana.
Liikenneraha on tiukassa – uudet ideat ovat välttämättömiä
Liikennerevoluutio-ohjelmassa kohtaavat sekä yksityiset että julkiset liikenneratkaisujen kehittäjät ja rahoittajat. Kehitysohjelma käynnistyi ajatuskarttatyöpajoilla, joissa on luotu yhteistä ajattelutapaa tulevaisuuden liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun pohjaksi. Pajoissa syntyneiden uusien ajatuksien avulla kehitetään uudenlaista liikennepolitiikkaa Suomeen. Demo- ja pilottiprojektien avulla uudet ajatukset muuttuvat toiveista ja puheista käytännön teoiksi. Ohjelman yrityslähtöisissä tutkimusohjelmissa kehitetään lisäksi uusia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
– Liikennehankkeisiin ei ole näillä näkymin tulossa senttiäkään lisää julkista rahaa. Pikemminkin vaarana on nykyisenkin julkisen rahoituksen supistuminen. Siksi nyt täytyy miettiä uusia ratkaisuja, joilla Suomen liikenneinfrastruktuuri pidetään toimivana, sanoo muun muassa liikenne-, infrastruktuuri-, kaavoitus- ja ympäristöasioiden parissa työskentelevä Mannonen. Yksityiseltä sektorilta lama alkaa olla ohi, mutta julkisen infrastruktuurin rahoituksessa se on Mannosen mukaan vasta alkamassa.
– Muutammeko itse liikkumistapojamme suunnitelmallisesti vai teemmekö sen vasta pakon edessä? Onko aina pakko liikkua fyysisesti paikasta toiseen vai voisiko asiat hoitaa myös tietoliikenteen avulla? Miten parannamme liikenneinfrastruktuurin nykyistä hyötysuhdetta ja tuottavuutta, jotta vähemmällä energialla ja kulutuksella kulkee enemmän ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen? kysyy Mannonen Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä.
Tehokasta liikennettä maalla, vedessä, ilmassa ja verkossa
Jokaista suomalaista hyödyntävä asia olisi verkkopalvelu, josta saisi tietoja oman liikkumisen päästöistä ja eri liikkumismuotojen yleisestä tehokkuudesta. Palvelun avulla voisit itse suunnitella tehokkaita ja tuottavia reittejä sekä näkisit myös oman hiilijalanjälkesi suuruuden. Liikennerevoluutio-ohjelmassa tällaisen palvelun synnyttäminen on erään projektin tarkoituksena.
– Kehitysohjelman konkreettisia hankkeita ovat myös Turku-Tampere ja Pori-Oulu -reittien liikkumistapojen kehittäminen. Turku-Tampere-reitillä suunnittelun aikajänne on 10 vuotta ja Pori-Oulu-reitillä 20 – 30 vuotta. Hankkeissa selvitellään avoimin mielin, mitkä voisivat olla erilaisia liikennevaihtoehtoja kaupunkien välillä. Mukana ovat niin maa-, meri- kuin ilmatietkin sekä erilaiset tietoliikenneratkaisut, kertoo Mannonen.
– Moottoritien rakentaminen ei siis ole aina se ainoa tehokas liikkumisvaihtoehto, vaikka julkisesta keskustelusta sellaisen yksipuolisen kuvan helposti saakin, muistuttaa Mannonen.
Ajammeko sähköisillä yhteisöautoilla vuonna 2021?
Suomen ja maailman liikenne on Mannosen mukaan vuonna 2021 jo selvästi vähäpäästöisempää kuin nyt. Liikennejärjestelmä on tehokkaammassa käytössä ja myös liikenteen hallinto ja päätöksenteko ovat nykyistä järkevämmin yhdessä ja samassa paikassa.
– Sähköautojen kehitys on silloin jo aivan eri tasolla, mikä laskee liikenteen päästöjä selvästi. Myös raideliikenne on kehittynyt paremmaksi ja pääkaupunkiseudullekin on saatu vihdoin niin keskustan ja lentoaseman yhdistävä Pisara-rata kuin laajentunut metrokin. Harva viitsii enää silloin ajaa omalla autolla esimerkiksi Lappiin saakka. Ehkäpä meillä on jo silloin koko maan kattava yhteisöautojärjestelmä, jossa pitkät välimatkat liikutaan junalla ja asemalta otetaan käyttöön sähköauto loppumatkalle, visioi Mannonen.
