Näin Suomessa ennakoidaan osaamista

Mitä teimme?

Demos Helsinki toteutti Sitralle selvityksen, jonka tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva Suomen osaamisen ennakointijärjestelmästä

Työ pohjautui kirjallisuuskatsaukseen, tuoreisiin selvityksiin sekä 22 asiantuntijahaastatteluun, joissa oli mukana valtionhallinnon, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, työmarkkinajärjestöjen, alueellisten toimijoiden sekä yritys- ja kaupunkikentän asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina syys–lokakuussa 2025.

Mitä kentältä kuului?

Haastatteluissa nousi esiin toimijoiden runsaus sekä osaamisen ennakoinnin ekosysteemin verkostomaisuus ja pirstaleisuus. Ennakointia tehdään paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, ja osaamisen ennakointi heijastaa organisaatioiden rooleja ja intressejä.

Toimijat tunnistivat jännitteitä muun muassa eri aikajänteillä tehtävän ennakoinnin ja tavoitteiden välillä. Haastateltavat kaipasivat lyhyen ja keskipitkän osaamisen ennakoinnin rinnalle pitkän aikavälin osaamisen ennakointia.

Lyhyen aikavälin tarkastelussa huomio usein suuntautuu kilpailukyvyn ja talouskasvun kysymyksiin, kun taas pitkällä aikavälillä tarkasteltuna osaamisen ennakoinnissa esiin nousevat yhteiskunnan muutoskyky sekä laaja-alaisen, yhteiskunnan läpi leikkaavan sivistyksen rakentaminen.

Haastatteluista piirtyi kuva, että menetelmällisesti Suomessa on vahvaa osaamista sekä laadullisessa että määrällisessä ennakoinnissa. Kentältä nousi huoli tiedon hajanaisuudesta, analyysin ja tulkinnan vähäisyydestä sekä siitä, että ennakointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa jää pistemäiseksi.

Moni kaipasi vahvempaa koordinaatiota ja tiedon yhteensovittamista. Tekoälyn hyödyntämisessä ja digitaalisissa ratkaisuissa nähtiin paljon mahdollisuuksia.

Opit

• Osaamisen ennakointia tehdään Suomessa monipuolisesti ja laadukkaasti. Osaamisen ennakointijärjestelmä toimii verkostomaisesti, mutta näyttäytyy pirstaleisena.
• Moniäänisyyden ja eri näkökulmien tuominen ennakointiin on keskeistä, jotta osaamisen kehittäminen palvelee koko yhteiskuntaa.
• Lyhyen aikavälin painotus kaventaa keskustelua tulevaisuuden rakentamisesta osaamisen avulla.
• Eri toimijat tuottavat ja hyödyntävät tietoa omista lähtökohdistaan, mikä vaikeuttaa tiedon yhteensovittamista.
• Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin yhdistäminen on kehittymässä, mutta menetelmien läpinäkyvyys ja tiedon hyödynnettävyys kaipaavat vahvistusta.
• Ennakointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa kaipaa vahvistamista.
• Ennakointitiedon toivottaisiin palvelevan vahvemmin myös yksilöä koulutus- ja uravalinnoissa

Miten tästä eteenpäin?

Selvitys nostaa esiin neljä toisiaan täydentävää toivottua kehityssuuntaa:

1. Osaamista tulisi tarkastella monipuolisemmin, ja on tarve luoda vahvempi yhteinen käsitys siitä, mikä on laaja-alaisen ja syvällisen osaamisen välinen suhde. Näkökulmaa on tarpeen laajentaa koskemaan koko koulutusasteen tuottamaa osaamista sekä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tuotettua osaamista.
2. Selvitys nostaa esiin tarpeen laajemmalle näkökulmalle, ilmiölähtöiselle tarkastelulle sekä pitkän aikavälin näkymälle. Laajempi näkökulma liittyy siihen, että osaamisen ennakoinnissa pystyttäisiin käsittelemään samanaikaisesti koko yhteiskunnan näkökulmaa sekä esimerkiksi alueelliset ominaispiirteet huomioivia näkemyksiä. Ilmiölähtöinen tarkastelu viittaa siihen, että keskitytään, miten muutokset ja ilmiöt vaikuttavat osaamiseen, eikä pelkästään siihen, miten tieto palvelee esimerkiksi tutkintorakenteita. Pitkän aikavälin näkymä haastaa kyseenalaistamaan nykyiset oletukset ja olosuhteet. Näin voidaan tunnistaa ajoissa riskit ja mahdollisuudet, joihin kannattaa tarttua.
3. Olemassa olevan tiedon hyödyntämistä tulee kehittää: Hyödyllistä tietoa on paljon, mutta se on hajallaan. Tietoa pitäisi tuoda paremmin esiin ja tehdä siitä helpommin käytettävää kaikille
4. Tarvitsisimmeko järjestelmän, joka palvelee sekä organisaatioita että yksilöitä? Ennakointitiedon pitäisi tukea sekä yhteiskunnan suunnittelua että yksilöiden omia koulutus- ja uravalintoja esimerkiksi digitaalisten palveluiden avulla.

Tämän tunnustelutyön keskeiset tulokset julkaistiin 5.2.2026 Sitrassa.

Miksi?

Työ on osa Sitran innovaatio- ja ennakointityötä. Yksi vuoden 2026 strategisista tavoitteistamme on kehittää ratkaisuja, joilla vahvistetaan Suomen inhimillistä pääomaa. Osaaminen ja sen ennakointi kytkeytyy vahvasti inhimillisen pääoman laajan kysymykseen.

Lue lisää

• Miten Suomi ennakoi osaamisen tulevaisuutta?
  Selvitys Suomen osaamisen ja oppimisen ennakoinnin nykytilasta ja kehittämistarpeista (Demos Helsinki 2025)

Mitä muutoksia Suomessa tulisi edistää ja millaisia yhteiskunnallisia innovaatioita voisimme yhdessä vauhdittaa? Otathan yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos työskentelet aiheen parissa.