Julkaistu 12.07.2011

Nexstim: Aivojen täsmähoitoa ilman kipua ja kyyneliä

Ihmisen kallon sisälle kurkistaminen on tärkeää monen sairauden hoidossa. Nexstim Oy:n aivostimulaattorin avulla kirurgi osaa viedä veitsensä juuri täsmälleen oikeaan paikkaan. Aina ei edes veistä tarvita, sillä stimulaattorilla voidaan myös edistää muun muassa aivohalvauspotilaiden hoitoa kallon läpi. Nexstimin aivostimulaattori on käytössä 70 eri hoitoyksikössä ympäri maailmaa.

Ihmisen kallon sisälle kurkistaminen on tärkeää monen sairauden hoidossa. Nexstim Oy:n aivostimulaattorin avulla kirurgi osaa viedä veitsensä juuri täsmälleen oikeaan paikkaan. Aina ei edes veistä tarvita, sillä stimulaattorilla voidaan myös edistää muun muassa aivohalvauspotilaiden hoitoa kallon läpi. Nexstimin aivostimulaattori on käytössä 70 eri hoitoyksikössä ympäri maailmaa.  

Nexstimin aivostimulaattori synnyttää magneettikentän, joka stimuloi aivojen hermosoluja. Laitteella voidaan tutkia aivoja hyvin yksityiskohtaisesti sekä mitata aivosolujen vasteaikoja stimulointiin. Aivostimulaattorin avulla kirurgi osaa viedä leikkausinstrumenttinsa hyvin tarkasti juuri oikeaan kohtaan aivoissa.  

– Luun läpi menevän magneettistimulaation (Navigated Brain Stimulation, NBS) ansiosta kalloon ei tarvitse tehdä aukkoa vaan tarvittavat tiedot aivojen toiminnasta saadaan kivuttomasti ja nopeasti. Aivostimulaattorin avulla voidaan myös lievittää kipua, edistää depression hoitoa sekä tuoda apua muun muassa Parkinsonin ja Altzheimerin tautien hoitoon. Laitteellamme on USA:n lääkehallinnon FDA-lupa, kertoo Nexstim Oy:n talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) Janne Huhtala.  

Yrityksen pääkonttori on Helsingissä ja sen palveluksessa on 50 henkilöä. Yrityksellä on myös toimistot USA:ssa ja Saksassa. Nexstimin toimitusjohtajana toimii ruotsalainen Richard Karroum. Sitra on eräs yrityksen pääomistajista.   

Tutkimuskäytöstä hoitotyöhön   

Nexstim Oy on perustettu vuonna 2000 ja sen taustavoimana on toiminut perustamisestaan lähtien professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Yritys suunnittelee, muotoilee, lopputestaa sekä kokoaa laitteet itse, mutta hankkii osat ja tarvikkeet alihankkijoilta eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen laiteversio näki päivänvalon vuonna 2003 ja nyt on meneillään versio 4.0.  

– Alunperin laitteemme tukivat vain aivojen tutkimustyötä, mutta nykyiset siirrettävät laitteemme ovat mukana kliinisessä hoitotyössä useassa sairaalassa Euroopassa ja USA:ssa. Helppokäyttöisyyden ansiosta laitteen käyttö ei vaadi mitään sen kummempaa erityiskoulutusta, vaan käyttäjänä voi toimia niin teknikko, sairaanhoitaja kuin lääkärikin. Varsinaisen tulosten tulkinnan ja hoitopäätöksen tekee luonnollisesti aina lääkäri, muistuttaa Huhtala.   

Rahan kotimaalla on väliä   

Rahalla ei virallisesti ole kotimaata, mutta Huhtalan mielestä omistajan kansallisuudella on jonkin verran merkitystä. Vaikka Nexstimin omistajana on myös ruotsalaisia, hollantilaisia ja belgialaisia pääomasijoittajia, niin suomalaisten pääomasijoittajien merkitys on yrityksen rahoituksessa keskeinen. Sitran lisäksi yrityksen rahoittajia ovat muun muassa Teollisuussijoitus ja Ilmarinen. Tekes on puolestaan tukenut yrityksen tuotekehitystä merkittävästi.  

– Suomalainen pääomasijoittaja saa menestyviin yrityksiin sijoittamalla euroilleen tuottoa, jolloin näin saadut rahat jäävät Suomeen. Kaikki ei valu ulkomaille. Sitra on sijoittanut meihin vuodesta 2003 lähtien ja avannut myös ovia maailmalle. Pääomasijoittajana Sitra on aloittavan yrityksen kannalta hyvä sikäli, että sillä ei ole yksityisten rahastojen kovaa kiirettä muuttaa sijoitustaan rahaksi. Näin meilläkin on ollut aikaa kehittyä. Nyt tuotteemme, tiimimme ja liiketoimintamme ovat aivan toisella tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten, Huhtala sanoo. Euroopan ja USA:n jälkeen yritys on kääntämässä päätään entistä enemmän Aasian ja Etelä-Amerikan suuntiin.   

USA hinnoittelee itsensä ulos tuotekehityksestä   

Eurooppalainen ja amerikkalainen tuotekehitys kulkevat osittain omia polkujaan. USA:ssa panostetaan rahaa Nexstimin tapaisiin yrityksiin huomattavasti enemmän, jotta tuloksiakin saataisiin mahdollisimman nopeasti. Euroopassa tahti on hieman verkkaisempi, mutta tuloksia syntyy täälläkin.  

– Tuotekehitys on USA:ssa muuttunut jo pelkästään juridisten seikkojen ja vakuutusten takia niin kalliiksi, että myös amerikkalaiset sijoittajat etsivät yhä enemmän sijoituskohteita vanhalta mantereelta. Esimerkiksi meidän USA:n lääkehallinnolta hankkimamme FDA-lupahakemus oli loppujen lopuksi noin metrin paksuinen pino paperia ja sen kokoaminen tuli todella kalliiksi. Nopeudestakaan ei voi oikein puhua, kun aikaa luvan saantiin kului kaikkiaan lähes kolme vuotta. Tässä on eurooppalaisella CE-hyväksynnällä selvä kilpailuetu puolellaan niin rahan, vaivan kuin nopeudenkin suhteen, kertoo Huhtala. Paljon parjattu EU-byrokratia taitaakin olla siis ainakin tältä osin mainettaan parempi.  

Mistä on kyse?