Artikkeli

Nuorten kuulemisen malli päätöksentekijöille – näin vahvistat nuorten tulevaisuusvaltaa

Sitra toteutti keväällä 2025 yhteistyössä Tasavallan presidentin kanslian ja Helsingin kaupungin kanssa kokeilun, johon osallistui viisi helsinkiläistä yläkoulua. Nuorten kuulemisen toimintamalli on muodostettu kokeilussa saatujen oppien pohjalta.

Artikkeli

Julkaistu

28.11.2025

Kevään 2025 pilottikokeilussa selvitettiin aluksi helsinkiläisten yläkoululaisten näkemyksiä turvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta digitaalisella Voxit-osallistumisalustalla (entiseltä nimeltään Polis-alusta). Sen jälkeen keskustelun tuloksia hyödynnettiin tausta-aineistona, kun yhdellä kokeiluun osallistuneella yläasteella järjestettiin Tasavallan presidentin ja koululaisten välinen dialogi samasta aiheesta.

1. Tausta: Nuorten kuuntelemiseen ja tulevaisuususkon vahvistamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja

Suomalaisnuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2025 Nuorisobarometri ja Tulevaisuusbarometri kertovat, että entistä harvempi nuori uskoo myöskään mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tulevaisuuteen. Samaan aikaan merkittävä joukko nuorista ja vanhemmistakin suomalaisista ajattelee, ettei voi juuri vaikuttaa päätöksentekoon, ja halu ymmärtää omista poikkeavia näkemyksiä vähentyy. Sosiaalisen median kaupallisiin tarkoitusperiin rakennetuilla alustoilla nuoret saattavat päätyä huomaamattaan samanmielisten kaikukammioon tai joutua valeinformaation kohteeksi.

Nuorten tulevaisuususko ja kokemus omista vaikuttamismahdollisuuksista horjuvat aikana, jolloin koko suomalainen yhteiskunta on murroksessa. Suomessa tiedetään jo, että muun muassa väestön vanheneminen ja hidas talouskasvu pakottavat yhteiskunnan ennen pitkää suuriin uudistuksiin.
Jotta näitä uudistuksia kyettäisiin tekemään kestävästi ja erilaisten ihmisryhmien ja sukupolvien näkökohtia tasapuolisesti puntaroiden, suomalaisen yhteiskunnan täytyy luoda uusia tapoja kuunnella nuoria ja vahvistaa heidän tulevaisuususkoaan.

Erään keinon siihen tarjoaa tässä artikkelissa kuvattu Laajan kuulemisen toimintamalli. Malli auttaa päättäjiä kuulemaan nuoria tasa-arvoisesti ja huomioimaan heidän näkemyksiään päätöksenteossa.

2.Suuren ja rajatumman joukon osallistumiseen kehitettyjen menetelmien yhdistäminen tuottaa syvempää ymmärrystä

Menetelmien valinta

Nuorten – ja muidenkin kansalaisten – osallistumista varten on kehitetty jo paljon menetelmiä, jotka madaltavat osallistumisen kynnystä ja tarjoavat mahdollisuuksia osallistua muulloin kuin vaaleissa äänestämällä. Osa näistä menetelmistä on digitaalisia, ja ne on suunniteltu isojen ihmisryhmien kuuntelemiseen. Osa vastaa puolestaan tarpeeseen tukea rajatun joukon syvällistä keskinäistä keskustelua tai puntarointia.

Laajan kuulemisen toimintamallissa haluttiin yhdistää suuren sekä rajatun, pienemmän joukon osallistumiseen kehitettyjä menetelmiä. Ajatuksena oli, että menetelmien yhdistäminen laajentaa ja syventää päätöksentekijän ymmärrystä nuorten näkökulmista ja tukee monipuolisemmin nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

Laajan kuulemisen välineeksi toimintamallissa valittiin digitaalinen Voxit-alusta, joka on suunniteltu suurten joukkojen rakentavan keskustelun tarpeisiin. Alustan käytöstä on jo paljon kokemusta Suomesta hallinnon eri tasoilta.

Rajatumman joukon keskinäistä ymmärrystä vahvistavaksi menetelmäksi toimintamallissa valittiin fasilitoitu dialogi. Erilaisia dialogimenetelmiä on lukuisia, joista Suomessa tutuin lienee Erätauko-dialogi.

Laajan kuulemisen toimintamallia laadittaessa haluttiin kuitenkin huomioida, että eri organisaatioilla on käytössään erilaisia resursseja nuorten osallistamiseen. Niillä voi myös olla entuudestaan sopivia yhteistoiminnan foorumeita, joita ne haluavat hyödyntää.
Sen vuoksi toimintamalli suunniteltiin joustavaksi. Toimintamallissa kuvatun prosessin voi halutessaan toteuttaa hyödyntäen muitakin kuin tässä kuvattuja menetelmiä.

Menetelmä 1: Voxit-alusta

Voxit-alusta on matalan kynnyksen digitaalinen alusta, joka on suunniteltu suurten ihmisjoukkojen osallistumista varten. Alustalla ihmiset voivat kertoa mielipiteensä käsitellystä aiheesta anonyymisti äänestämällä sitä koskevia väitteitä. Verkkohäirintä tai vastakkainasettelun lietsonta eivät onnistu, koska alustan käyttöliittymä ei salli suoraa kommentointia muiden väitteisiin.

Voxit-keskustelun aluksi keskustelun järjestäjä laatii alustalle noin 15–25 keskustelun käynnistävää väitettä, joita kutsutaan siemenväitteiksi. Tämän jälkeen keskustelun osallistujat voivat ehdottaa keskusteluun uusia väitteitä ja varmistaa siten, että heille itselleen tärkeät näkökulmat tulevat esiin. Anonyymiuden ansiosta keskustelua voidaan käydä sellaisistakin arkaluonteisista teemoista, joista osallistujat saattaisivat arkailla keskustella kasvokkain.

Voxit-alusta tuottaa reaaliaikaisesti tietoa osallistujien mielipiteiden jakautumisesta ja jakaa osallistujat erilaisiin mielipideryhmiin äänestyskäyttäytymisen perusteella. Tulosraportista näkee muun muassa, mistä väitteistä enemmistö osallistujista on yhtä mieltä ja mistä mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin.

Menetelmä 2: Fasilitoitu dialogi

Menetelmänä fasilitoitu dialogi tarjoaa osallistujille tilaisuuden kohdata toisensa rakentavassa ja tasavertaisessa ilmapiirissä, muita aktiivisesti kuunnellen. Dialogisen keskustelun tavoitteena on laajentaa osallistujien ymmärrystä itselle mahdollisesti vieraistakin näkökulmista. Yksimielisyyttä ei ole kuitenkaan tarpeen saavuttaa, vaan tuoda erilaisten näkökulmien kirjo esille.

Dialogisen keskustelun yhdistäminen Voxit-keskusteluun luo mahdollisuuden tulkita laajan joukon näkemyksiä suhteessa yksilöiden erilaisiin kokemuksiin. Dialogi syventää osallistujien ymmärrystä sellaisistakin Voxit-keskustelun tuloksista, jotka saattavat olla ristiriidassa omien mielipiteiden kanssa.  

3. Laajan kuulemisen toimintamalli käytännössä

Kenelle toimintamalli on tarkoitettu?

Voxit-keskustelua ja fasilitoitua dialogia yhdistävä toimintamalli on kehitetty vaativien päätöksentekoprosessien tueksi, kuten lainsäädäntöprosessin tai strategian valmisteluun. Toimintamallia voivat hyödyntää valtion, kuntien tai valtionhallinnon ylin johto sekä esimerkiksi kaupunkien toimialat tai ministeriöt, kun päätöksenteon tai valmistelun tietopohjaa on vahvistettava syvällisemmällä ymmärryksellä nuorten näkemyksistä.
 
Laajan kuulemisen toimintamalli tarjoaa nuorille tilaisuuden kertoa itselleen tärkeistä asioista omalla kielellään ja omalla tavallaan. Ottamalla mallin käyttöön päättäjät voivat samalla vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa.

Laajan kuulemisen toimintamallin toteutuksessa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat koulut ja opettajat. Malli on kuitenkin suunniteltu siten, että pääasiallinen vastuu prosessin koordinoinnista sekä riittävien resurssien ja vaikuttavuuden varmistamisesta on prosessin käynnistävän päätöksentekijän organisaatiolla tai organisaation valitsemalla ulkopuolisella palveluntarjoajalla.

Voxit-keskustelun ja dialogin valmistelun sekä toteutuksen edellyttämät resurssit ja roolit

Alle on listattu, minkälaista osaamista ja resursseja Voxit-keskustelun sekä koululaisten ja päätöksentekijän välisen dialogin järjestäminen edellyttää. Sama henkilö voi kuitenkin toimia useissa rooleissa prosessin aikana.

Vaadittujen resurssien määrään vaikuttaa esimerkiksi Voxit-keskusteluun osallistuvien koulujen ja luokkien määrä sekä päätös siitä, halutaanko Voxit- ja dialogiprosessista viestiä laajemmin julkisesti.

Prosessia suunniteltaessa huomioon tulisi ottaa myös se, kuinka monikielisestä kouluyhteisöstä on kyse, sillä nuorten ohella prosessista on hyvä kertoa myös oppilaiden vanhemmille. Helsingin kaupungin ja presidentin kanslian kanssa toteutetussa pilotissa vanhemmille viestittiin Wilma-palvelun välityksellä suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi, venäjäksi ja somaliksi.      

Voxit-keskustelun ja dialogin suunnittelun ja toteutuksen edellyttämät roolit:

  1. Projektipäällikkö toimii Voxit-keskustelun ja dialogin valmistelun ja toteutuksen vetäjänä.
  2. Mikäli prosessista halutaan viestiä laajasti, projektipäällikön työparina voi toimia viestinnän asiantuntija. 
  3. Erilaisiin dialogitoteutuksiin perehtynyt asiantuntija vastaa dialogin suunnittelusta, käsikirjoittamisesta sekä mahdollisesti sen fasilitoinnista. Dialogia voi kuitenkin fasilitoida myös joku muu dialogimenetelmään riittävästi perehdytetty henkilö, kun hänellä on tukenaan ennakkoon valmisteltu käsikirjoitus.
  4. Prosessiin osallistuvien koulujen rehtoreilla on avainrooli oman koulunsa opettajien ja oppilaiden sitouttamisessa prosessiin.
  5. Prosessiin osallistuvien koulujen opettajat ohjaavat oppilaitaan luokassa, kun nämä osallistuvat Voxit-keskusteluun. Myöhemmin opettajat käsittelevät Voxit-keskustelun tuloksia, sekä mahdollisesti myös dialogissa esiin nousseita ajatuksia, oppilaidensa kanssa.
  6. Oppilaat kutsutaan prosessiin reflektoivina ja osallistuvina kansalaisina.
  7. Voxit-keskustelun moderaattorit moderoivat keskustelua niin kauan, kun siihen on mahdollista lisätä uusia väitteitä. Keskustelun laajuudesta riippuen moderaattoreita tarvitaan 1–2. Moderointiin tulisi varata päivittäin aikaa noin 1–2 tuntia. Projektipäällikkö voi toimia myös moderaattorin roolissa.
  8. Ylemmän tason päätöksentekijä syventää omaa ymmärrystään nuorten näkemyksistä käsitellystä aiheesta sekä hyödyntää tuloksia oman päätöksentekonsa tukena. Hän toimii Voxit- ja dialogiprosessin vaikuttavuuden varmistajana.

Laajan kuulemisen toimintamallin toteutuksen eri vaiheet

Laajan kuulemisen toimintamallin mukaisesti toteutettu prosessi jakautuu viiteen vaiheeseen. Alla on kuvattu lyhyesti prosessin kutakin vaihetta sekä eri vaiheissa tarvittavia resursseja.
Suosittelemme myös tutustumaan artikkelin liitteeseen, johon on koottu yksityiskohtaisempaa, käytännönläheistä tietoa prosessin kussakin vaiheessa huomioitavista seikoista, mikäli prosessissa hyödynnetään Voxit-alustaa ja dialogisia menetelmiä

Vaihe 1: Sitouttaminen ja Voxit-keskustelun valmistelu

Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään Voxit-keskustelun suunnittelu ja asetetaan koko prosessille tavoitteet. Ennen käytännön valmistelujen aloittamista tulisi varmistaa päätöksentekijän sekä prosessissa mukana olevien rehtorien sitoutuminen.  

Voxit-keskustelun valmisteluvaiheessa keskeisimmässä roolissa on projektipäällikkö, joka valmistelee ja tuottaa suunnitelman Voxit-keskustelun toteutuksesta. Valmisteluvaiheeseen kannattaa varata vähintään 2–3 viikkoa, jotta Voxit-keskustelua tukevaa viestintää ehditään suunnitella ja valmistella rauhassa.

Tässä vaiheessa laaditaan myös Voxit-keskustelun käynnistävät siemenväitteet. Sekin vaatii hieman aikaa, koska siemenväitteet pitäisi muotoilla yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi, eikä niissä saisi olla asiavirheitä.    

Ennen Voxit-keskustelun käynnistämistä mukaan tulevat myös koulujen opettajat, jotka perehdytetään Voxit-alustaan ja käynnistyvään prosessiin. Projektipäällikkö laatii opettajille Voxit-alustan käyttöä koskevan tukimateriaalin (Liite) sekä huolehtii opettajien perehdyttämisestä.

Vaihe 2: Voxit-keskustelun toteutus

Voxit-keskustelu kannattaa pitää auki noin 3–4 viikkoa. Kun keskustelu on noin puolivälissä, mahdollisuus uusien väitteiden lisäämiseen suljetaan. Jos maksimimäärä väitteitä tulee täyteen aiemmin, väitteiden lisäämismahdollisuus lopetetaan jo aiemmin. Keskustelun suunniteltu vaiheistus kannattaa ottaa huomioon myös valmistellessa keskustelun moderointia ja keskustelua tukevaa viestintää.  

Osallistujien ehdottamia väitteitä on mahdollista moderoida ennen niiden julkaisua (esimoderointi) tai sen jälkeen (jälkimoderointi). Moderointitapa on Voxit-keskustelun järjestäjän vapaasti valittavissa. Useimmin suositeltavampi vaihtoehto on esimoderointi.

Voxitin toteutusvaiheessa tärkein rooli on opettajilla ja keskustelun moderaattoreilla. Opettajat esittelevät Voxit-keskusteluun osallistuville oppilaille keskustelun aiheen ja tavoitteen sekä johdattavat luokkatilanteessa nuoret alustalle äänestämään ja lisäämään väitteitä. Kaiken tämän ehtii hyvin tehdä yhden 45 minuutin oppitunnin aikana.

Moderaattoreiden tehtävänä on huolehtia, että keskustelua moderoidaan huolellisesti, tasapuolisesti ja riittävän aktiivisesti.

Vaihe 3: Voxit-keskustelun analyysi

Voxit-keskustelun analyysille kannattaa varata aikaa vähintään 1–2 viikkoa, jotta analyysiin ehtii syventyä ja tuottaa keskeisistä havainnoista materiaalia opettajille ja prosessissa mukana olevalle päätöksentekijälle.  

Tässä vaiheessa tarvitaan etenkin projektipäällikön työpanosta, joka analysoi Voxit-keskustelun tulokset. Analyysin pohjana toimii Voxit-alustan automaattisesti luoma tulosraportti, jota projektipäällikkö voi täydentää ja vahvistaa omalla analyysillään. Mallia analyysin pohjaksi voi ottaa esimerkiksi Tasavallan presidentin kanslian ja Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä toteutetun Voxit-keskustelun analyysistä.

Vaihe 4: Dialogin valmistelu ja toteutus

Voxit-keskustelun päätyttyä alkaa koululaisten ja päätöksentekijän välisen dialogin valmistelu, jossa hyödynnetään Voxit-keskustelun tuloksia. Dialogin käsikirjoituksen laatijaksi on hyvä ottaa henkilö, jolla on entuudestaan kokemusta dialogimenetelmästä. Dialogisia malleja on erilaisia, mutta on tärkeää, että valittu tapa vahvistaa päätöksentekijän ja oppilaiden välistä rakentavaa vuorovaikutusta.

Tässä työvaiheessa tärkeimmässä roolissa ovat dialogiasiantuntija ja dialogin fasilitaattori, jotka voivat myös olla yksi ja sama henkilö. Dialogiasiantuntijan tai fasilitaattorin tehtävänä on varmistaa, että myös dialogiin osallistuvalla päätöksentekijällä on riittävä ymmärrys menetelmästä sekä omasta tärkeästä roolistaan koululaisten kanssa pidettävässä dialogissa.

Vaihe 5: Tulosten vienti päätöksentekoon

Jotta nuorten Voxit-keskustelussa ja dialogissa esiin nostamilla näkökulmilla olisi pitkäaikaisempaa vaikutusta, prossesin lopuksi on tärkeää huolehtia tulosten laajemmasta jalkauttamisesta.

Projektipäällikön ohella tässä vaiheessa tärkeässä roolissa on päätöksentekijä. Päätöksentekijän tulisi varmistaa, että hänen oma organisaationsa hyödyntää saatuja tuloksia aktiivisesti osana päätöksenteon valmistelua.  

Mikäli nuorten näkemyksillä on suoraa vaikutusta johonkin päätöksentekoprosessiin, päätöksentekijän organisaation tulisi myös muistaa viestiä prosessin etenemisestä ja lopputuloksesta mukana olleiden koulujen rehtoreille, opettajille ja oppilaille. Päätöksentekijä voi vahvistaa nuorten toimijuutta reflektoimalla kuulemaansa ja kertomalla, mitä käsiteltyyn asiaan liittyviä päätöksiä on tulossa. Tämä onnistuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa viestimällä tai luokille toimitettavan nauhoitetun videotervehdyksen muodossa.

Tärkeimmät opit helsinkiläisten yläkoululaisten kanssa toteutusta pilottikokeilusta

1. Tarjoa opettajille onnistumisen eväät

Nuorten saaminen mukaan Voxit-keskusteluun ilman opettajien tukea on haastavaa. On projektipäällikön ja rehtorien vastuulla, että opettajat saadaan sitoutettua prosessiin riittävän hyvin ja varhain. Projektipäällikkö vastaa myös opettajien perehdytys- ja esitysmateriaalin tuottamisesta. Hänen tehtävänään on varmistaa, että opettajilla säilyy koko ajan tieto, miten prosessi etenee ja mitä heiltä toivotaan.

2. Varaudu yllätyksiin

Suunnittele prosessin eri vaiheet huolellisesti, mutta säilytä valmius reagoida yllättäviin käänteisiin. Seuraa tarkkaan Voxit-keskustelun ollessa käynnissä, oletteko saavuttamassa osallistujamäärälle asettamianne tavoitteita ja kuuntele herkällä korvalla opettajien reaktioita Voxitin käytöstä luokkatilanteessa. Ole valmis reagoimaan viestinnällisesti tai muuten, mikäli tuen tarvetta ilmenee. 

3. Analyysille annettu aika maksaa itsensä takaisin

Varaa riittävästi aikaa Voxit-aineiston analyysille. Mikäli keskustelunaihe on rajaukseltaan laaja, käytä aikaa myös aineiston temaattiseen tarkasteluun. Temaattisessa analyysissä Voxit-keskustelun väitteet jaotellaan niiden aiheiden perusteella. Sen jälkeen tarkastellaan, onko Voxit-keskustelussa muodostuneiden mielipideryhmien äänestämiskäyttäytymisessä teemakohtaisia eroja.

Temaattinen analyysi on hyödyksi etenkin silloin, kun jokin Voxit-keskustelussa muodostuneista mielipideryhmistä on kooltaan melko pieni. Tällainen analyysi auttaa hahmottamaan selkeämmin, missä kohdin pienen mielipideryhmän näkemykset poikkeavat muun vastaajajoukon näkökannoista.

4. Satsaa dialogin fasilitointiin

Dialoginen keskustelu voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta kaikille dialogitoteutuksille yhteistä on pyrkimys tasa-arvoiseen osallistumiseen ja aktiiviseen kuunteluun luottamuksellisessa sekä turvallisessa ilmapiirissä. Tähän päästään varmimmin, mikäli dialogia vetää koulutettu tai menetelmään riittävästi perehdytetty fasilitaattori. Nuorten ja päätöksentekijän välisessä dialogissa fasilitaattorin tehtävänä on varmistaa, että kaikilla keskustelijoilla säilyy     kokemus samanarvoisuudesta ja aidosta kohtaamisesta.

Voxit-keskustelun ja dialogin toteutuksen muistilista – muistithan nämä?


Vaihe 1: Sitouttaminen ja Voxit-keskustelun valmistelu

Voxit-keskustelun valmisteluvaiheessa keskeisimpiä työvaiheita ovat keskustelua koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen sekä keskustelua edeltävien ennakkotöiden käynnistäminen.

Tässä vaiheessa projektipäällikkö:

  • Valmistelee ja tuottaa suunnitelman Voxit-keskustelun toteutukselle. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa Voxit-keskustelun aikataulu ja eri vaiheet sekä tavoitellun kohderyhmän koko ja mahdolliset muut kohderyhmää määrittävät ominaisuudet, kuten ikä tai äidinkieli. Koulun loma-ajat on hyvä huomioida suunnittelussa ennakkoon, sillä pitkät tauot nakertavat prosessin vaikuttavuutta. Rehtoreilta voi myös tiedustella etukäteen, missä vaiheessa koulujen lukuvuotta opettajilla ei ole mahdollista sitoutua prosessiin.
  • Voxit-suunnitelmaan kuuluu myös osio Voxit-keskustelun viestinnästä eri kohderyhmille (ml. rehtorit, opettajat, oppilaat, oppilaiden vanhemmat, prosessiin osallistuva päätöksentekijä, mahdollisesti myös media). Viestintäosion suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan organisaation viestintäasiantuntija, mikäli mahdollista.
  • Huolehtii, että Voxit-keskustelua koskevat keskeiset tiedot, kuten keskustelun aihe, kesto ja järjestäjä, sekä moderointisäännöt julkaistaan ja kootaan ennen Voxit-keskustelun käynnistämistä yhteen paikkaan, esimerkiksi verkkosivulle, josta kiinnostunut huoltaja tai oppilas voi hakea lisätietoa koko prosessin ajan.
  • Vastaa Voxit-keskustelun aiheen ja aihekuvauksen lopullisesta muotoilusta ja keskustelun käynnistävien siemenväitteiden laatimisesta. Keskusteluun lisätään noin 4–5 taustaväitettä, joiden avulla kartoitetaan keskusteluun osallistuvien demografisia tietoja. Keskustelun alettua projektipäällikkö voi seurata taustaväitteiden välityksellä, tavoittaako keskustelu riittävästi nuoria, jotka kuuluvat tavoiteltuun kohderyhmään.
  • Laatii opettajia varten perehdytysmateriaalin, jota opettajat voivat käyttää fasilitoidessaan oppilaidensa osallistumista Voxit-keskusteluun. Sen jälkeen hän perehdyttää opettajat hyvissä ajoin ennen Voxit-keskustelun käynnistämistä alustan toimintaan ja esittelee heitä varten laaditun esitysmateriaalin. Materiaali sisältää keskustelun keskeiset tiedot sekä ohjeet siihen, kuinka oppilaat voivat osallistua Voxit-keskusteluun.

Vaihe 2: Voxit-keskustelun toteutus

Voxit-keskustelun toteutusvaiheessa avainasemassa ovat opettajat, jotka opastavat oppilaitaan osallistumaan Voxit-keskusteluun, sekä keskustelun laadusta ja tasapuolisuudesta huolta pitävät moderaattorit.

Oppilaat osallistuvat Voxit-keskusteluun pääosin luokkahuonetilanteessa, mutta keskustelun näkyvyyttä voidaan tukea myös esimerkiksi koulutiloihin ripustettavilla julistella sekä oppilaille ja heidän perheilleen osoitetulla Wilma-viestinnällä. Kaikissa materiaaleissa on hyvä olla linkki ja QR-koodi suoraan keskusteluun sekä verkkosivulle, josta voi saada lisätietoa keskustelusta.

Opettajat:

  • Esittelevät Voxit-keskusteluun osallistuville oppilaille keskustelun aiheen ja tavoitteen sekä johdattavat nuoret alustalle äänestämään ja lisäämään väitteitä. Tässä tehtävässä opettajia tukee heille ennakkoon toimitettu perehdytys- ja esitysmateriaali. Voxit-keskustelu on parasta toteuttaa osana oppituntia. Tällöin sille tulisi varata aikaa noin puoli tuntia.
  • Pitävät huolen, että oppilaat voivat osallistua luokkatilassa anonyymisti.
  • Opettajien rooli on erityisen merkittävä Voxit-keskustelun alussa, kun oppilaat lisäävät Voxit-alustalle väitteitä. Opettajan apua saatetaan tarvita esimerkiksi siihen, että oppilaat ymmärtävät, missä muodossa oma mielipide kirjoitetaan alustalle. Opettajien on hyvä rohkaista jokaista oppilasta lisäämään ainakin yksi uusi väite keskusteluun.
  • Opettajan tulisi myös kannustaa oppilaita palaamaan keskusteluun ja äänestämään muiden oppilaiden lisäämistä väitteistä. Muistuttaminen on tärkeää viimeistään Voxit-keskustelun loppuvaiheessa, jolloin oppilaiden tulisi palata äänestämään heidän ensimmäisen käyntinsä jälkeen lisätyistä väitteistä. Käytännössä on helpointa varata toiselta oppitunnilla hieman aikaa väitteistä äänestämiseen.
  • Voxit-alusta mahdollistaa omien vastausten tarkastelun suhteessa muiden ääniin reaaliaikaisesti, jolloin opettaja voi hyödyntää Voxit-alustan väiteaineistoa oppitunnilla myös demokratiakasvatuksen välineenä ja tukea oppilaiden laajempaa pohdintaa keskustelusta. Opettaja voi esimerkiksi kysyä, millaisia ajatuksia heräsi muiden nuorten lisäämistä väitteistä. Hän voi myös tukea oppilaita reflektoimaan itsenäisesti ja yhdessä, missä asioissa nuoret ovat yllättävän samanmielisiä tai missä asioissa oppilaan oma mielipide poikkesi paljon muiden mielipiteestä.

Keskustelun moderaattorit:

  • Ovat vastuussa siitä, että keskustelua moderoidaan huolellisesti, tasapuolisesti ja riittävän aktiivisesti. Mikäli projektipäälliköllä on keskeinen rooli Voxit-aineiston analyysissä, on suositeltavaa, että hän osallistuu keskustelun moderointiin. Näin hänen ymmärryksensä nuorten näkemyksistä syventyy jo Voxit-keskustelun ollessa käynnissä. 
  • Moderointia ei ole tarpeen tehdä virka-ajan ulkopuolella, mikäli moderointisäännöissä on selvästi ilmoitettu, että moderointia tehdään ainoastaan normaalina työaikana. Voxit-keskustelun moderointiin ei normaalisti mene paria tuntia enempää päivässä. Vaaditun ajan tarve kasvaa Voxit-keskustelun osallistujamäärän mukaisesti.
  • Moderoinnin aikataulutusta pohtiessa on hyvä pyrkiä ennakoimaan, milloin eri koululuokat osallistuvat Voxit-keskusteluun. Näin moderoinnin voi ajoittaa mahdollisimman oikea-aikaisesti ruuhkahuippuihin, jolloin uusia väitteitä tulee paljon. Nopea moderointi takaa sen, että luokassa valtaosa ehtii äänestää myös omien luokkatovereiden lisäämistä uusista väitteistä.
  • Moderoinnin tueksi on suositeltavaa laatia jo ennen Voxit-keskustelun käynnistymistä esimerkiksi Excel-pohjainen työdokumentti. Dokumentti auttaa keskustelun moderaattoreita säilyttämään kokonaiskuvan keskustelun aikana lisätyistä väitteistä ja varmistamaan, että keskusteluun ei vahingossa moderoida samansisältöisiä väitteitä. Keskusteluun hyväksytyt väitteet teemoitellaan työdokumentille alusta alkaen, mikä on moderaattoreille suureksi avuksi varsinkin silloin, kun väitteiden kokonaismäärä kasvaa yli sadan.

Vaihe 3: Voxit-keskustelun analyysi

Voxit-keskustelun analyysivaiheessa keskeisimmässä roolissa on jälleen projektipäällikkö, koska hän vastaa tavallisesti keskustelutulosten analysoinnista. Vaikka Voxit-alusta tuottaa automaattisen tulosraportin, siihen koottua tietoa kannattaa syventää itsenäisellä analyysillä.

Analyysivaiheessa tarkastellaan erityisesti, mistä Voxit-keskusteluun osallistuneet nuoret olivat samaa mieltä ja missä asioissa heidän kantansa erkaantuivat.

  • Voxit-alusta mahdollistaa tarkastelun myös mielipideryhmien tasolla. Keskustelusta riippuen alusta luo automaattisesti osallistujien äänestyskäyttäytymisen pohjalta 2–5 mielipideryhmää.
  • Analyysivaiheessa projektipäällikkö voi nimetä muodostuneet mielipideryhmät kuvailevasti niiden väitteiden pohjalta, jotka tekevät kustakin ryhmästä ainutlaatuisen.
  • Projektipäällikkö valmistelee analyysin pohjalta esittelymateriaalin, joka sisältää keskustelun taustat (esimerkiksi tieto osallistuneiden oppilaiden, koulujen ja oppilaiden lisäämien väitteiden määrästä) sekä päähuomiot. Projektipäällikkö huolehtii siitä, että materiaali toimitetaan Voxit-keskusteluun osallistuneiden luokkien opettajille sekä päätöksentekijälle.
  • Organisaation viestinnän asiantuntija voi auttaa esittelymateriaalin laatimisessa ja editoinnissa. Esittelymateriaalissa voidaan myös mahdollisuuksien mukaan havainnollistaa tuloksia visualisoinneilla.

Vaihe 4: Dialogin valmistelu ja toteutus

Dialogin valmistelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Voxit-keskustelun tuloksia. Jotta Voxit-keskustelun tulokset nivoutuvat alusta alkaen luontevasti suunniteltuun dialogiin, dialogi-tilaisuuden alkuun voi suunnitella lyhyen Voxit-tuloksia esittelevän alustuksen.

Keskeisessä roolissa dialogin valmisteluvaiheessa ovat dialogiasiantuntija ja dialogin fasilitaattori, jotka voivat olla myös yksi ja sama henkilö.

Dialogiasiantuntija:

  • Valmistelee dialogikäsikirjoituksen. Käsikirjoitus sisältää sekä dialogiin virittäviä että syventäviä, avoimia kysymyksiä. Siitä käy ilmi dialogin vaiheistus sekä se, miten Voxit-keskustelun tuloksia nivotaan dialogin eri vaiheissa mukaan dialogiin. Eräs tapa yhdistää Voxit-keskustelun tuloksia dialogiin on kertoa osallistujille alkajaisiksi Voxit-keskustelun päätuloksista ja tuoda keskustelun aikana esiin suoria sitaatteja oppilaiden Voxit-keskusteluun lisäämistä väitteistä. Käsikirjoitus sisältää myös ohjeita dialogin fasilitaattorille, jotka auttavat tukemaan tasa-arvoista keskusteluasetelmaa kaikkien dialogiin osallistuvien välillä.
  • Käsikirjoitusta laadittaessa pyritään siihen, että dialogiin osallistuvat nuoret vastaavat ainakin iältään ja mahdollisesti muiltakin osin Voxit-alustalle osallistunutta joukkoa.
  • Kun dialogin alustava käsikirjoitus on valmis, käsikirjoitussuunnitelma sekä Voxit-keskustelun päätulokset käydään läpi yhdessä päätöksentekijän kanssa. Tässä vaiheessa päätöksentekijällä on mahdollisuus ehdottaa muokkauksia käsikirjoitukseen. Dialogiasiantuntijan ja dialogin fasilitaattorin vastuulla on kuitenkin huolehtia siitä, että nuorten Voxit-keskustelussa esiin nostamat teemat ja näkökulmat säilyvät käsikirjoituksessa.

Dialogin fasilitaattori:

  • Ennen kuin dialogi järjestetään, fasilitaattorin on hyvä pitää orientoiva tapaaminen dialogiin osallistuvien oppilaiden kanssa. Mikäli fasilitaattori ei tunne oppilaita entuudestaan, tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden molemminpuoliseen tutustumiseen. Samalla se vähentää dialogiin osallistuvien oppilaiden jännitystä. Tärkeää on käydä läpi, mitä dialogitilanteessa käytännössä tapahtuu. Tapaamisen aikana oppilaat voivat harjoitella dialogia menetelmänä, käydä läpi mahdollisia keskusteluaiheita sekä dialogisen keskustelun tavoitteita.
  • Dialogin alussa on hyvä muistuttaa kaikkia osallistujia dialogin pelisäännöistä (linkki). Päätöksentekijän ja oppilaiden välisen dialogin käynnistyttyä fasilitaattorin tehtävänä on ohjata keskustelua siten, että nuoret saavat aina ensin puheenvuoron. Vasta sen jälkeen päättäjä voi reflektoida kuulemaansa ja liittää omat näkökulmansa nuorten kokemuksiin. Näin syntyy dialogi, joka vahvistaa tasavertaista kohtaamista nuorten ja päättäjien välillä.

Vaihe 5: Tulosten vienti päätöksentekoon

Viimeisessä vaiheessa tavoitteena on varmistaa, että nuorten prosessin aikana esiin tuomia näkökulmia kuullaan ja hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteon tukena. Siksi projektipäällikön ja päätöksentekijän rooli prosessin viimeisessä vaiheessa on keskeinen.  

Tässä vaiheessa projektipäällikkö:

  • Laatii yhteistyössä päätöksentekijän ja tämän organisaation kanssa Voxit-keskusteluun ja dialogiin osallistuneille nuorille lähetettävät päätöksentekijän terveiset ja kiitokset. Jotta oppilaiden usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa vahvistuisi, viestissä on hyvä kuvata, mitä päätöksentekijä on nuorilta oppinut ja kertoa ne mahdolliset päätöksenteon paikat, joissa nuorilta nousseita näkökulmia ja havaintoja käsitellään. Viestiin voi myös liittää tietoa siitä, mitä nuorten kanssa käsiteltyyn aiheeseen liittyvää päätöksentekoa on parhaillaan käynnissä tai valmistelussa ja missä sen etenemistä voi seurata.
  • Lähettää dialogiin osallistuneen koulun/koulujen rehtoreille ja opettajille tulosten esitysmateriaalin, jonka viimeisenä osiona on päätöksentekijän terveiset. Esitysmateriaalin välityksellä voi samalla kerätä digitaalisesti palautetta prosessista oppilailta ja opettajilta.
  • Jos prosessista viestitään laajemmin esimerkiksi organisaation verkkosivuilla tai some-kanavissa, on suositeltavaa tuoda esiin päätöksentekijän reflektioita nuorten näkemyksistä. Erityisen arvokasta on, mikäli päätöksentekijä voi kuvata, millä tavalla nuorten esiin tuomat ajatukset ovat vaikuttaneet päätöksentekoon tai päätösten valmisteluun. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että dialogiin osallistuneiden nuorten henkilöllisyyttä ei paljasteta viestittäessä heidän mielipiteistään.

Ota yhteyttä

Tutustu myös