Olisiko klustereista taas laman tappajaksi?

Klusteri-ajattelu oli omalta osaltaan nostamassa Suomea lamasta 1990-luvulla. Suomen avaintoimialaksi nousi silloin tieto- ja viestintäsektori. Klusteri-ajattelu on edelleen voimissaan ja sillä voi olla paljon annettavaa nyky-Suomellekin. Ympäristö- ja energiaklusterit voivat olla seuraavat Suomen menestysalat.

Klusteri on useiden saman toimialan yritysten muodostama yritysverkosto tai yritysrypäs. Klusterissa yritykset sekä kilpailevat että tekevät yhteistyötä keskenään. Yritysten keskinäiset linkit synnyttävät hyötyjä muun muassa tuotekehityksessä ja parantavat näin kaikkien klusterissa mukana olevien yritysten kilpailukykyä. Klusteri-ajattelun kehittäjä on yhdysvaltalainen Michael Porter.

– 1990-luvun laman aikana klusteri-ajattelu tuli Suomeen toden teolla. Avainasemassa oli silloin Sitran, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä useiden muiden suomalaisten toimijoiden käynnistämä klusteriohjelma, jossa tunnistettiin useita suomalaisia menestysklustereita. Tieto- ja viestintäteknologian lisäksi silloinen klusterianalyysi nosti esiin myös energiatoimialan ja hyvinvointisektorin klusterit. Nyt Suomessa tarvittaisiin samanlaista taloustieteen ja politiikan yhdistävää ajattelutapaa. Uudet suomalaiset menestystarinat saattavat hyvinkin löytyä esimerkiksi ympäristöteknologian ja energia-alan yrityksistä ja niiden muodostamista klustereista, arvelee jo 1990-luvulta lähtien klustereita tutkinut Etlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila.

Katse peruutuspeilistä tulevaisuuteen

Alun perin kilpailukyvyn tutkimusvälineeksi kehitetty klusteri-ajattelu muovasi suomalaista talouselämää ja talouspolitiikkaa voimakkaasti vuosina 1992 – 1995. Suomessa klusteri-tutkimuksen alkuperäinen katsantosuunta käännettiin kuitenkin päälaelleen: menneisyyden sijaan alettiin tutkailla tulevaisuutta. Samalla klusteri-ajattelu otettiin osaksi maamme silloista teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa.

Tämä oli aikanaan aivan ainutlaatuista maailmassa. Suomalaisesta klusteri-ajattelusta onkin tullut vientituote, jota on hyödynnetty hyvällä menestyksellä muun muassa Baltian maissa ja Venäjällä. Poikkeuksellisen klusterien hyödyntämistavan on noteerannut myös Michael Porter. Uudemmissa kirjoissaan hän on maininnut Suomen ja suomalaisten tavan käyttää klusteri-ajattelua hyvänä esimerkkinä talouspolitiikan suunnittelusta.

Kaikki halusivat mukaan klusteriohjelmaan

Klusterianalyysi oli ennen 1990-lukua ehditty ottaa käyttöön jo useissa länsimaissa. Suomalaiset pääsivät klusterianalyysin toiseen aaltoon mukaan ja saattoivat ottaa oppia muiden maiden kokemuksista.

– Klusteri-ajattelu synnytti Suomeen paljon uusia yrityksiä. Klustereiden perusajatuksena on se, että klusterin kaikki osapuolet vaikuttavat toinen toistensa käyttäytymiseen jollain lailla. Niinpä klusteri-ajattelu levisi nopeasti myös alkuperäisten yritysklustereiden ulkopuolelle sekä valtion ja kuntien hallintoihin. Jossain vaiheessa melkein kaikki toimialat halusivat mukaan Sitran klusteriohjelmaan, muistelee Ylä-Anttila.

Kotimaiset klusterit ovat globaalistuneet

Suomi ei noussut 1990-luvun lamasta yksinomaan klusteri-ajattelun ansiosta. Samaan aikaan ponnisteltiin ylöspäin myös monella muulla rintamalla. 1990-luvun lamantappotalkoissa riitti, että laitettiin itse oman maan asiat kuntoon. Nykyinen talouskriisi on sen sijaan globaali. Samoin ovat ongelmat ja tämän päivän toimialaklusteritkin.

– Esimerkiksi Suomelle tärkeiden metsä- ja ict-klustereiden tilanne on muuttunut dramaattisesti parissa kymmenessä vuodessa. Klusterit tuottavat varmasti edelleenkin yrityksille kilpailuetua, mutta nyt niiden tutkiminen vaatii kansainvälistä näkökulmaa. On tutkittava globaaleja klustereita globaalisti. Se vaatii paljon enemmän vaivaa ja rahaa kuin 1990-luvulla tapahtunut kotimaisen yrityselämän tutkiminen, huokaisee Ylä-Anttila.

Ympäristö- ja rakennusteknologia voivat synnyttää uusia tähtiä

Suomen tulevaisuuden taloudelliset menestystarinat syntyvät Ylä-Anttilan arvelun mukaan aikaisempaa pienemmistä ja kapea-alaisemmista klustereista. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotanto samassa energialaitoksessa ja ekotehokas rakentaminen ovat suomalaisia vahvuuksia, joista ei muualla maailmassa paljoa tiedetä.

– Meille pohjoisen asukkaille useat ympäristö- ja energiateknologian ratkaisut ovat itsestäänselvyyksiä. Muualla niitä ei ole aikaisemmin juuri mietitty. Ympäristöasioiden merkitys on lisääntynyt ja se tekee tällaisista meille itsellemme arkisista asioista tulevaisuuden menestyksen avaimia. Jos vanhat 1990-luvun klusteri-opit päivittäisi vastaamaan 2010-luvun ympäristö- ja energiahaasteita, niin sieltä saattaisi hyvinkin löytyä paljon hyödyllisiä asioita myös tämän päivän Suomen hyväksi, pohdiskelee Ylä-Anttila.