Onko maaseutu pelkkää peltoa ja kaupunki täynnä ruuhkia?

Minkälaisia ennakkoluuloja ja mielikuvia maaseutuun ja kaupunkiin liittyy? Sitran johtava asiantuntija Päivi Hirvola kommentoi verkkokeskustelijoiden väittämiä.

Mummolaidylli

”mulle ainaki tulee sellanen mielikuva että iso talo keskellä peltoa ja ne jotka asuu siellä tekee siel jota maanviljelijäntöitä tai kasvattaa jotain karjaa tai pitää lehmii tai muita eläimii…. sit toki jossain 5-10 km päässä on kylä jos on kauppa,pankki,apteekki,kirkko…. kaikki oleellinen mitä tarviii. tulee mummula mielee ku miettii maaseutuu.” Kepsutti, demi.fi

Asiantuntija Päivi Hirvola vastaa:

”Tätähän maaseutu monille on – mummulaa ja idylliä. Maaseutu linkittyy usein maatalouteen peltoineen ja lehmineen. Perinteisten merkitysten lisäksi meillä on kuitenkin paljon myös uusia ja erilaisia. Peltojen keskellä tai metsäjärven rannalla voi asua ja tehdä töitä vaikka mikä verkkoguru – päälle päin ei näy, mitä ihmiset tekevät työkseen. Monille maaseuturomantiikka on se juttu, mutta kaiken kaikkiaan maaseudun vetovoima on moninaista, ja sitä pitäisi osata paketoida uudella tavalla erilaisia elämäntapoja ja tarpeita ajatellen. Mielikuvat ohjaavat aika lailla ajatteluamme ja usein hallinnon kieli jalkautuu myös julkisen keskustelun kieleksi.”

Tilaa ja rauhaa

”Minäkin asun ihan oikeassa kaupungissa, mutta ajattelen silti asuvani maalla. Minulle siis maalla asuminen tarkoittaa nimenomaan sitä rauhaa ja tilaa enemmän kuin jotain hallinnollisia nimityksiä.” Kulmatuoli, demi.fi

Asiantuntija Päivi Hirvola vastaa:

”Olen samaa mieltä siitä, etteivät maaseutumielikuvat riipu siitä, onko paikka virallisesti kunta tai kaupunki. Joillekin maaseutu tarkoittaa rauhaa ja hiljaisuutta – tilaa omille ajatuksille, hevosille tai muuta sellaista. Toiset taas lähtevät sinne päristelemään: on tilaa harrastaa esimerkiksi moottoripyöräilyä tai moottorikelkkailua. Kaiken kaikkiaan mielikuvat maaseudusta ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan esimerkiksi slow life -ajattelun sekä lähi- ja luomuruokatrendien myötä. Monista uusista ilmiöistä puhutaan ilman paikkamäärettä. Ne ovat syntyneet verkottuneessa maailmassa eivätkä suoraan liity esimerkiksi vain kaupunkiin tai vain maaseutuun. Ihmisten tarpeetkin ovat yksilöllisiä – ei paikkasidonnaisia. Hallinto ja politiikka laahaavat tässäkin suhteessa jäljessä.”

Kuva: Ernst Vikne (Flickr, Creative Commons)

Ruuhkaista ja levotonta

”Etelän suurissa kaupungeissa ihmiset juoksevat eteenpäin putkinäkö päällä, kaupoissa tönitään ruuhka-aikoina ja meininki on jotenkin niin levotonta.” Vierailija, vauva.fi

Asiantuntija Päivi Hirvola vastaa:

”Sitran Maamerit-barometristä käy ilmi, että stressi ja aktiivisuus liitetään usein kaupunkiin. Mutta tokihan myös maaseudulla voi olla hurjan kiireistä – riippuen keneltä kysyy. Oleellisempaa olisi tehdä näkyväksi, että on olemassa monenlaista kaupunkielämää ja monenlaista maaseutuelämää. Nykyään yhä useampi kokee elävänsä molempia – olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Toisille riittää pari viikkoa mökkeilyä vuodessa, toiset eivät kaipaa kaupunkilomalle kuin kerran vuodessa. Yhden totuuden julistaminen ei vie eteenpäin.”

Kulttuurielämää

”Kiinnostus kulttuuriin se erottaa [maaseudulla asuvat ja kaupunkilaiset]. Kaupunkiin hakeutuvat kulttuurista ja taiteista kiinnostuneet.” Vierailija, vauva.fi

Asiantuntija Päivi Hirvola vastaa:

”Verkon keskustelupalstoilla ajatusten vaihto on usein omien mielipiteiden esittämistä ja silloin tietenkin tällainen aika stereotypinen ajattelu leimaa aiheen käsittelyä. Esimerkiksi kulttuurikin voi tarkoittaa aika monille eri asioita. On toki helppoa yhtyä ajatukseen, että oopperassa käynti mutkattomampaa pääkaupunkiseudulta käsin kuin tuntien matkan takaa.Toisaalta voisi nostaa esiin sen, että taiteen tekijät ovat jo ammoisista ajoista lähtien hakeutuneet luonnon helmaan. Mieleen tulee esimerkiksi Sahalahdella työskentelevä ja asusteleva viime vuoden Ars Fennica -voittaja Anssi Kasitonni. Joskus maalla voi olla jopa helpompi harrastaa joitain juttuja kuin kaupungissa, kotona voi olla enemmän tilaa eikä harrastusryhmiin tarvitse välttämä erikseen pyrkiä. ”

Kuva: Vitorio Benedetti (Flickr, Creative Commons)

Arvokysymyksiä

”Kaupunkilaiset (nuoret) elävät erilaista elämää kuin maalaiset, arvot ovat helposti kaukana toisistaan (– –) Kaupunkilaiselle voi olla tärkeää ura, palkka, ulkonäkö, ’coolit’ harrastukset, kun taas maalaiselle ehkä enemmän perhe ja vapaa-aika, ns perinteiset harrastukset.” Kaupunkilainen, vauva.fi

Asiantuntija Päivi Hirvola vastaa:

”Tietyt palvelut ovat tutkimusten mukaan tärkeitä kaupunkilaisille, mutta ihan näin räikeitä yleistyksiä ei voi enää tehdä. Elämäntavat ja arvot voivat olla hyvin kaukana toisistaan saman kaupungin eri alueilla ja joskus ikä voi olla erottavampi tekijä kuin asuinpaikka. Kuluttaminen on jatkuvassa muutoksessa, ja verkon välityksellä tuotteet, asiat ja niin edelleen ovat saavutettavissa myös maalta käsin. Erilaisia ihmisiä erilaisine arvoineen asuu sekä maalla että kaupungissa.

Rakennamme helposti vastakkainasetteluja maaseudun ja kaupungin välille, kuten monessa muussakin asiassa. Media rakastaa vastakkainasettelua, myös politiikka elää niistä. Toimialasektorien ja muiden erilaisten siilojen rakentamisen sijaan voisimme itsekukin useammin haastaa omat näkökulmamme ja uudistaa ajattelua.”

Lisää aiheesta:
Maaseudun merkitykset ja identiteetti
Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa

Teksti: Maija Lielahti