Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 29.05.2019

Ordnung huojuu Saksassa?

Autoteollisuuden vaikeudet, Berliinin jäteongelma ja ilmastopäästöjen vähennystavoitteista lipsuminen kertovat Saksan ja samalla koko Euroopan haasteista. Muun muassa näistä puhuttiin kestävän talouspolitiikan opintomatkalla Berliinissä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

”Millaista teknologiaa Saksan kannattaisi jatkossa kehittää ja mille toimialoille?” Tällaisen kysymyksen esitti suomalaisvierailleen yksi Bertelsmann-säätiön isännistä. Osoite on Berliinin kuuluisa Unter den Linden ja vieraat Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen alumneja.

Saksan perinteinen autoteollisuus on vaikeuksissa, pankki- ja rahoitussektori kannattavuusongelmissa ja suuri energiauudistus Energiewende jäljessä kunnianhimoisista tavoitteistaan, joten hyvät neuvot tulisivat tarpeen.

Vaakalaudalla on myös liuta työpaikkoja, jos autojen kysyntä hiipuu ja hiilikaivokset suljetaan. Esimerkiksi autoteollisuus työllistää suoraan 800 000 saksalaista ja alihankkijoiden kautta lukemattomia muita ympäri Eurooppaa. Epävarmuus tulevasta on yksi tekijä Saksan perinteisten puolueiden hajaannuksen ja uusien puolueiden nousun taustalla.

Ollaan siis isojen kysymysten äärellä. Mistä Euroopan veturille saadaan uusi moottori, vieläpä sellainen, joka kehrää kestävää hyvinvointia ympäristön reunaehtoja kunnioittaen?

Tässä suomalaisvieraiden vinkkejä:
Uudet liikkumisen tavat eli liikenne.
Tekoäly ja sen älykkäät sovellukset.
Tulevaisuuden ruokahuolto.

40 000 muovikuppia tunnissa

Noin 330 000 asukkaan Neukölln on Berliinin monikulttuurisin kaupunginosa. Alueen työttömyysaste hipoo 12 prosenttia, mikä on saksalaisittain poikkeuksellisen suuri luku.

Neuköllniä vaivaa erikoinen ongelma, jota viranomaiset eivät saa yrityksistä huolimatta hallintaansa. Katujen varsille kertyy rikkinäisiä tietokoneita, jääkaappeja ja muuta elektroniikkaa. Yön pimeinä tunteina Neuköllniin tuodaan rakennusjätettä myös muualta Berliinistä. Joukossa on milloin asbestia, milloin muita ongelmajätteitä.

Kaupunki on kokeillut vaikka mitä keinoja järjestyksen palauttamiseksi, mutta oikein mikään ei tunnu tehoavan. Hieman neuvottoman oloiset viranhaltijat kertovat työstään: koulujen asennekasvatuksesta, kampanjoista ja keräysautoista. Kaiken lisäksi normaali jätehuolto tulisi kaupungille huomattavasti edullisemmaksi, sillä erilliskeräyksestä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia.

”Berliinissä käytetään joka tunti yli 40 000 muovikuppia. Muovijäte on täälläkin todellinen ongelma”, toteaa kestävää kehitystä edistävä työntekijä.

Neukölln tarjoaakin kierrätettäviä kuppeja ilmaiseksi erilaisiin suurtapahtumiin, kuten lähestyvään Ramadan-juhlaan. Niihin on painettu teksti ”Schön wie wir!” eli ”Kauniita kuten me!”.

Ordnung vs Trial & Error

Paikallinen osuuskunta, kulttuurilaboratorio Trial & Error on muuttanut äskettäin uusiin toimitiloihin vanhan talon kivijalkaan ja sisustanut sen kierrätetyillä huonekaluilla. Tila tarjoaa levähdyspaikan lähitienoon asukkaille, työpajoja, vaatteiden ja lastentarvikkeiden vaihtoiltoja – mitä milloinkin. Viisihenkinen tiimi saa toimintaansa rahoitusta myös Neuköllnin paikallishallinnolta. Monet heistä tekevät kuitenkin varsinaisen leipätyönsä muualla.

Kesäisin viisikko viljelee pienen siirtolapuutarhan kokoista pihakaistaletta kahden kadun risteyksessä. Kukkien lisäksi sinne on istutettu erilaisia hyötykasveja. Toukokuussa mullasta nousee muun muassa raparperia. Mahdollinen sato häviää parempiin suihin jo ennen sadonkorjuuta, mutta se ei kaupunkiviljelijöitä haittaa. Heistä tärkeintä on puutarhanhoito.

Ikävintä puolestaan on se, että lähitalojen asukkaat eivät ole puutarhasta yhtä innoissaan. Istutukset ovat herättäneet vastustusta, koska niiden pelätään nostavan alueen arvostusta ja samalla lähitienoon asuntojen hintoja ja vuokria. Viljelijät kantavatkin mukanaan kaupungilta saatua lupalappua, jota voi tarvittaessa näyttää milloin naapureille, milloin poliiseille.

Edelläkävijä vai himmaaja?

Energiareforminsa, Energiewenden, kunnianhimoiseksi tavoitteeksi Saksa on asettanut käytännössä ilmastoneutraalin talouden vuoteen 2050 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjä on määrä leikata 95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteet ovat selvästi EU:ssa sovittua tiukemmat.

Kyse on valtavasta energiantuotannon ja -kulutuksen siirtymästä, joka näyttää suuntaa koko Euroopalle: ydinvoiman alasajo vuoteen 2022 mennessä, hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähennys sekä hiilestä luopuminen vuoteen 2038 mennessä. Saksa pitää yhä tavoitteistaan kiinni, vaikka aikarajat näyttävätkin lipsuvan.

Energiareformiin perehtynyt riippumaton ajatuspaja Agora uskoo, että uusiutuvat energialähteet, tuuli ja aurinko, ovat pitkällä aikavälillä Saksan energiantuotannon suunta. Lisäksi on selvää, ettei ilmastotavoitteissa onnistuta ilman energiansäästöä ja energiatehokkuuden merkittävää lisäämistä.

Kuluttajien kukkarossa Energiewende näkyy siten, että korkean sähköveron seurauksena kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi.

”Saksalaiset ovat hyväksyneet suuret sähkölaskut. Toivottavasti se ei vaikeuta hyväksynnän saamista muiden ympäristötoimien hintalapuille”, pohtii yksi asiantuntijoista.

Alumnien matkaterveiset Suomeen

Osallistujat olivat matkan päätteeksi yhtä mieltä siitä, että tarvitaan:

#1 Hinta hiilelle

Ilmastonmuutoksen ratkaisulla on jo kova kiire! Verotus on tehokas keino ohjata kulutusta, joten hiilen ulkoisvaikutukset on siirrettävä hintoihin ja hinnankorotusten sosiaaliset vaikutukset tasattava esimerkiksi suorien tulonsiirtojen avulla.

Suomi on yksi harvoja ilmastonmuutoksesta hyötyneitä maita: se, että suhtaudumme tähän haasteeseen ja sen seurauksiin vakavasti, on meiltä iso viesti maailmalle.

Suomen tulee vaatia myös EU:lta sitoumuksia, ratkaisuja ja kansainvälistä yhteistyötä ilmastomuutoksen torjumiseksi.

#2 Muutosvoimaa kokeilukulttuurista ja parhaat käytännöt globaalisti kiertoon

Suomi on pieni maa ja siten täydellinen kokeilulaboratorio uusille ideoille. Maailmalla taas on suuri kysyntä hyviksi havaituille toimintamalleille. Olipa kyse sote- tai sotu-uudistuksesta, perhevapaista, perustulosta tai verouudistuksista, voimme kehittää ja kokeilla entistä toimivampia ratkaisuja. Sellaisia, joissa huomioidaan uudistusten vaikutukset talouteen, ympäristöön ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Emme voi yksin kääntää globaalin muutoksen suuntaa. Jaetaan siis oppejamme muille ja kasvatetaan samalla Suomen globaalia kädenjälkeä. Lisävauhtia tähän työhön saisi esimerkiksi nykyistä lähetystöverkostoa hyödyntämällä ja vahvistamalla.

#3 Lisää keskustelua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja digitalisaatio ovat esimerkkejä toinen toisiinsa vaikuttavista suurista muutosvoimista eli megatrendeistä. Ne muokkaavat ihmisten elin- ja toimintaympäristöjä sekä tulevaisuudennäkymiä monin eri tavoin eri puolilla maapalloa.

Pitkä aikaväli ja tulevien sukupolvien oikeudet tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Myös väestöpolitiikan haasteet ja niiden vaikutukset on huomioitava ja niistä on uskallettava keskustella niin globaalilla-, EU- kuin kansallisella tasolla. On meidän vastuulla huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään.

Kohti uutta talousjärjestelmää?

Matkalaiset keskustelivat myös talouden yhteiskunnallisesta roolista. Jos talous nähdään keinona, mikä on sen tavoite? Onko se hyvinvointi laajasti ymmärrettynä vai onko keskiöön kiilaamassa maapallon ekologisen tasapainon palauttaminen – jopa hinnalla millä hyvänsä? Tästä keskustelu jatkuu sekä tulevissa kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksissa että alumnitapaamisissa.

Entä missä ovat utopiat kestävästä taloudesta? Niille ja myönteisille tulevaisuuskuville on suuri tarve. Tarvitaan vahva viesti siitä, että saamme meille kaikille paremman maailman, kun ratkaisemme haasteita yhdessä.

Sitra järjesti toukokuussa 2019 kestävän talouspolitiikan opintomatkan Berliiniin. Täydennyskoulutus oli ensimmäinen laatuaan ja suunnattu Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen vuonna 2013 osallistuneille alumneille. Matka tarjosi osallistujille tuhdin paketin Saksa- ja EU-tietoutta sekä näkökulmia talous-, ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin ulkopolitiikkaa unohtamatta.

Lue myös Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskisen matkablogi.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?