Arvioitu lukuaika 3 min

Ovatko Jyväskylän yritykset resurssiviisaita?

Kuvaaja: Saana Säilynoja

Kirjoittaja

Lilli Linkola

Julkaistu

Jyväskylän seudun pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimitaan jo monella tavalla resurssiviisaasti, mutta edelleen on varaa parantaa. Esimerkkiyritykset kartoitettiin kävelykierroksella.

Resurssitehokkuus, eli energian, materiaalien ja muiden resurssien tehokas hyödyntäminen ja hukan minimointi, on pk-yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Syyskuussa toteutetut resurssitehokkuuskävelyt kymmeneen Jyvässeudun yritykseen paljastivat, että uusia investointeja energian kulutuksen ja materiaalihukan minimoimiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tehdään joka yrityksessä. Nämä investoinnit myös maksavat itsensä takaisin nopeasti, parhaimmillaan alle vuodessa. Resurssitehokkuuskatselmukset toteutti ympäristöalan konsulttiyhtiö Gaia Consulting.

Resurssitehokkuuskävelyt ovat kolmen tunnin mittaisi katselmuksia, joiden tarkoituksena on tunnistaa mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta ja koota yritysten hyviä ratkaisuja yhteen malliksi muille. Ratkaisut voivat liittyä materiaalitehokkuuteen, energiatehokkuuteen, jätteenkäsittelyyn, kierrätykseen tai vaikka logistiikkaan ja varastointiin.  Hyviä ratkaisuja, niin kutsuttuja. parhaita käytäntöjä, löydettiin kymmenestä yrityksestä yhteensä 41. Kehittämiskohteita ja säästömahdollisuuksia puolestaan tunnistettiin yhteensä 72, joista yli puolet, 32, liittyi energiatehokkuuteen.

Resurssitehokkuuskävelyt suoritettiin kymmenessä eri alan yrityksessä Jyvässeudulla: matkailualan yrityksessä Laajiksessa, maanrakennusyritys Maajukassa, panimoyhtiö Hiidessä, maalaamo Pikvalissa, 014-Kuljetuksessa, Jyväskylän Paviljongissa, metsäkoneyritys AFM-Forestissa, jätteenkäsittely-yritys Mustankorkeassa, maatalouskoneyritys Nokka-Yhtiöissä ja makeisalan yrityksessä Orkla Confectionery & Snacks Finlandissa.

Parhaiten jyväskyläläiset yritykset olivat optimoineet logistiikan ja varastoinnin tehokkuuden. Maarakentamisessa Maajukka pyrkii systemaattisesti minimoimaan kuljetusmatkat suunnittelemalla urakkakohteittain läheisimmät raaka-ainetoimittajat ja järkevän välivarastoinnin. Myös AFM-Forest on panostanut hankinta ketjuissa mahdollisimman suureen paikallisuuteen. Panimoyhtiö Hiisi on säästänyt logistiikkakuluissa yhteiskuljetuksin muiden pienpanimoiden kanssa. Pikval taas on saanut säästöjä kuljetusten hiilijalanjälkeä seuraamalla. Jakelu biokaasuautolla on jo tätä päivää Panimoyhtiö hiidessä ja 140-kuljetukselle biokaasuautojen käyttöönotto on vain ajan kysymys. Muuttamalla kymmenen autoa biokaasuautoksi yritys kuluttaisi 60 000 litraa vähemmän dieseliä vuodessa, mikä kattaisi viidesosan yrityksen koko dieselinkulutuksesta.

Materiaalitehokkuudesta löytyi resurssitehokkuuskävelyillä useita hyviä esimerkkejä. AFM-Forestin tuotteiden valmistuksessa tarvitaan 18 kertaa vähemmän voiteluaineita, kun teräketjujen öljypohjaisista voiteluaineista siirryttiin rasvapohjaisiin. Kiinteä rasva pysyy paremmin terässä, joten voitelutuotteita ei enää valu luontoon laitteiden käytön aikana. Rasvavoitelulla terälaikat myös kestävät pidempään.

Pikvalissa vaihdettiin maalauksen esikäsittelyprosessi ympäristöluvan vaatineesta metallifosfatoinnista ympäristöystävällisempään menetelmään. Investointi uuteen prosessiin maksoi itsensä takaisin alle vuodessa, sillä vuositason säästöt kohosivat lähes 80 000 euroon.  Uuden prosessin myötä käyttövettä kuluu 3000 kuutiota vähemmän, nestekaasua säästyy 25 tonnia ja työtunteja peräti 112 vuodessa.

Jokainen resurssitehokkuuskävelyyn osallistunut yritys oli jo panostanut energiatehokkuuteen, vaikka sillä saralla myös säästöpotentiaalia löytyi eniten. Orklassa vaihdettiin tehtaan vanhaan osaan led-valaistus saneerauksen yhteydessä, ja samalla kun valaistuksen taso ja elintarviketurvallisuus kohentuivat, myös lamppujen vaihtamisen tarve väheni merkittävästi.  Valaistuksen uusimisen kustannus oli n. 100 000 euroa, mutta nyt säästöä kertyy vuosittain noin 21 000 euroa, kun sähkölaskut ovat pienempiä ja myös ylläpito- ja korjauskulut ovat vähentyneet. Orklassa teetettiin viime vuonna Motivan energiaselvitys ja siinä ehdotetuilla toimenpiteillä on pystytty säästämään 1,5 gigawattituntia höryä ja sähköä vuodessa. Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen on arkipäivää viidessä yrityksessä.

Jätteen käsittelyyn ja kierrätykseen oli monessa yrityksessä löydetty hyviä ratkaisuja. Panimoyhtiö Hiisi toimittaa osan mallasjätteestä biokaasun raaka-aineeksi ja osan pakalliseen leipomoon mallasleivän raaka-aineeksi. Nokassa taas ei materiaalihukkaa synny, sillä laitteiden osat hankitaan nykyään valmiiksi laserleikattuina. AFM-Forest kunnostaa ja myy vanhoja laitteita. Pikvalissa pakkausmuovit on suunniteltu asiakkaiden tarpeisiin jatkohyödynnettäväksi.  Jyväskylän Paviljonki myy käytetyt messumatot uudelleenkäytettäväksi mm. remonttimiehille suojamatoiksi.

Tekemistä silti vielä riittää. Jukka Tuominen Maajukasta esimerkiksi huomauttaa, että yksi yritys ei pysty ratkaisemaan maamassojen kuljetukseen liittyviä haasteita ja maamassojen siirrot, tarvittavat varastointialueet ja kuljetustarpeet tulisi ottaa huomioon jo kaupungin kaavoitus- ja maankäyttö suunnitelmissa. Led-valaistukseen siirtymistä oli myös pohdittu useassa yrityksessä, mutta teknologian kypsyyttä epäiltiin vielä.

Gaian konsultit ehdottivat resurssitehokkuuskatselmusten perusteella yrityksille useita kehittämiskohteita ja säästötoimenpiteitä, ja ensi keväänä kaikki yritykset tullaan  haastattelemaan näiden toimenpiteiden tuloksista.

Resurssitehokkuuskävelyt ovat osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti Resurssiviisautta -hanketta, jonka tavoitteena on löytää keinoja luonnonvarojen käytön ja päästöjen vähentämiseksi – ja samalla hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yrityksille resurssiviisaus voi tarkoittaa tehokkuutta, kustannussäästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lue lisää Resurssitehokkuuskävelyillä löydetyistä parhaista käytännöistä.

 

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Kirjoittaja

Lilli Linkola

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?