Julkaistu 03.06.2011

Palveluseteli tuo lisää valinnanvapautta ja lyhyemmät jonot

Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia terveydenhoidossa. Sen avulla voidaan myös tehokkaasti lyhentää julkisen terveydenhoidon jonoja. Palveluseteli ei ole kuitenkaan mikään terveydenhoidon tulevaisuuden yleisratkaisu vaan se sopii vain osaan tarjolla olevista palveluista.

Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia terveydenhoidossa. Sen avulla voidaan myös tehokkaasti lyhentää julkisen terveydenhoidon jonoja. Palveluseteli ei ole kuitenkaan mikään terveydenhoidon tulevaisuuden yleisratkaisu vaan se sopii vain osaan tarjolla olevista palveluista.  

– Valinnanvapaus, valinnanvapaus ja valinnanvapaus. Lisäksi palveluseteli helpottaa laadunseurantaa ja tuo kustannustehokkuutta, sanoo vastaava ylilääkäri Hans Ramsay Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:sta, kun häneltä kysytään, mitä hyvää palveluseteli tuo tullessaan.

Erityisen hyvin palveluseteli sopii Ramsayn mukaan kaihileikkauksiin ja vastaaviin standardoituihin toimenpiteisiin. Asiakas voi yhteiskunnan tarjoaman palvelusetelin avulla valita toimenpiteen suorittajan useammasta yksityisestä vaihtoehdosta. Asiakkaalle palveluseteli tarkoittaa lyhyempää jonotusta, yhteiskunnalle puolestaan kustannussäästöjä ja tehokkaampaa toimintaa.  

– Yksityisille terveydenhoitoyrityksille palvelusetelit tuovat asiakasryhmän, joka on aikaisemmin käyttänyt lähes ainoastaan vain julkisen terveydenhoidon palveluita. Palvelusetelillä ostettavan palvelun ohella yritykset voivat myydä asiakkailleen myös joitakin lisäpalveluja, joiden maksamisesta asiakkaat vastaavat kokonaan itse. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rajoitetulle potilasryhmälle sopivat kaihileikkauksien erikoislinssit, jotka maksavat jonkin verran peruslinssejä enemmän, sanoo Ramsay.  

Sitran kuntaohjelma on selvittänyt palvelusetelien käyttöä muun muassa Helsingissä, Ylöjärvellä ja Kuusamossa.   

Päivän sairaalamaksulla nopeampaa palvelua ja lisää valinnanvapautta   

Palvelusetelin hinnan määrittää yhteiskunta, ja esimerkiksi kaihileikkauksessa sen arvoksi on HUS:ssa vuonna 2011 päätetty 660 euroa. Potilaan maksettavaksi tulee lisäksi omavastuuosuus, jolloin kaihileikkauksen kokonaishinnaksi muodostuu 750 euroa. Tämä on sairaanhoitopiirin määräämä hintakatto, jota palveluntarjoaja ei saa ylittää. Potilas joutuu siis käytännössä maksamaan nopeammasta palvelusta ja ja valinnanvapaudesta 90 euron omavastuuosuuden. Summa vastaa leikkauspotilaan päiväkirurgiamaksua sairaalassa.  

– Asiakkaan ei lain mukaan ole pakko ottaa palveluseteliä vastaan, vaan hän voi myös odottaa pääsyään julkisen terveydenhoidon leikkaukseen. Ketään ei siis pakoteta käyttämään palveluseteliä vaan sen käyttäminen on vapaaehtoista, Ramsay muistuttaa.   

Palveluseteli ei sovi kaikkiin palveluihin   

Palveluseteli on hyvä standardoiduissa toimenpiteissä, joissa tiedetään hyvin tarkasti, kuinka hoitoprosessi etenee. Tulevaisuudessa palveluseteliä tullaan Ramsayn arvion mukaan käyttämään kaihileikkausten lisäksi myös glaukooma-silmäsairauden hoidossa sekä mahdollisesti joissakin ortopedisissä ja käsikirurgisissa leikkauksissa. Näissä kaikissa hoitoprosessin kulku on hyvin tarkasti tiedossa.  

Palveluseteli ei sen sijaan toimi yhtä hyvin sellaisissa palveluissa, joissa on useita vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi polvikivun hoitoa, jossa on runsaasti erilaisia, vaihtoehtoisia ja eri hintaisia hoitotapoja fysikaalisine hoitoineen, on käytännössä vaikea järjestää palvelusetelillä. Polvikivun hoidon hintaa kun ei voida etukäteen tietää. Kiireistä hoitoa vaativissa toimenpiteissä palvelusetelin käyttö on kokonaan kiellettyä.  

– Palvelusetelin käyttö erikoissairaanhoidossa laajenee varmasti nykyisten kokeilualueiden eli Helsingin, Ylöjärven ja Kuusamon ulkopuolelle viimeistään vuonna 2014, jolloin potilaiden vapaa liikkuvuus maan sisällä toteutuu. Silloinkin sen avulla poistetaan lähinnä jonoja ja helpotetaan pienempien sairaaloiden paineita, joilla ei ole esimerkiksi omaa silmäkirurgia käytössään. Mikään yleislääke palveluseteli ei siis ole eikä sillä voida ratkaista kuin pieni osa terveydenhuollon tehokkuushaasteista, painottaa Ramsay.   

Potilashotelleja sairaalaöiden tilalle   

Ramsayn mukaan tulevaisuus tuo tullessaan entistä suurempia hoitokeskittymiä erikoissairaanhoitoon, sillä pienemmät suomalaiset hoitopaikat eivät ole taloudellisesti riittävän tehokkaita. Perusterveydenhoitopalvelut ovat kuitenkin lähipalvelua, joten niitä pitäisi olla saatavilla tulevaisuudessakin myös pienillä paikkakunnilla.  
– Potilashotellit voisivat olla eräs ratkaisu erikoissairaanhoidon haasteisiin. Erittäin kalliiden sairaalavuorokausien sijaan osa kauempaa tulevista potilaista voisi yöpyä keskussairaaloiden lähellä olevissa potilashotelleissa. Niissä voisi olla tarjolla peruspalveluja, mutta ei niin kattavasti kuin sairaaloissa. Näin niiden vuorokausihinta olisi selvästi matalampi kuin mikä varsinaisten sairaaloiden potilasvuorokausien hinta on nykyisin, uskoo Ramsay.   

Sähköinen palveluseteli on tulossa   

Tulevaisuuden palvelusetelin voi todennäköisesti ladata sähköisesti maksukortille tai mahdollisesti vaikka kännykkäänsä. Paperisen setelin tilalla on tällöin sähköinen koodi, joka kertoo palveluntarjoajalle, että kyseisellä henkilöllä on oikeus tietyn suuruisen terveyspalvelun ostoon.  

– Sähköistä palveluseteliä piti alunperin kokeilla Sitran ja HUS:n yhteishankkeessa jo heti alusta alkaen, mutta kokeilun käynnistäminen osoittautui aikaa vieväksi. Sähköinen versio on kuitenkin mukana palvelusetelin jatkosuunnitelmissa, sanoo Ramsay.  

Mistä on kyse?