Artikkeli
Tunnustelimme, miltä näyttäisi Suomi, jossa aineettomat innovaatiot tuottavat kestävää kasvua. Tässä Tulevaisuusfoorumin osallistujien ajatuksia ja ratkaisun ituja, joihin voisi tarttua.
Johtava asiantuntija
Julkaistu
29.10.2025
Lähdimme tunnustelemaan yhdessä eri alojen osaajien kanssa ajatusta, miltä näyttäisi Suomi, jossa aineettomat innovaatiot tuottavat kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Selvisi, että Suomessa on vahvaa teknologiaosaamista ja luovuutta, mutta aineettoman arvon hyödyntäminen jää vajaaksi. Tarvitsisimme Suomeen uuden yhteisen tarinan, joka yhdistää toimijat, sekä rakenteellisia muutoksia, jotka edistäisivät aineetonta arvonluontia.
Voisivatko ratkaisun idut löytyä erimerkiksi uudenlaisista rahoitusinstrumenteista, paremmasta aineettomien pääomien ja arvon mittaamisesta tai vaikkapa tavoista tuoda luovan alan osaamista vahvemmin yrityksiin?
Tunnustelimme sitä, miten Suomessa voitaisiin edistää kestävien aineettomien innovaatioiden syntymistä ja luoda enemmän kestävää aineetonta arvoa.
Sitran, Taideyliopiston ja VTT:n koollekutsuma Tulevaisuusfoorumi maaliskuussa 2025 toi yhteen eri alojen ihmistä pohtimaan, miltä näyttäisi Suomi, jossa aineettomat innovaatiot tuottavat kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Foorumissa luotiin yhdessä tulevaisuuskuvia siitä, millaista tulevaisuutta halutaan olla edistämässä, tunnistettiin nykytilan haasteita ja ideoitiin ratkaisuaihioita siitä, miten toivotunlaisiin tulevaisuuksiin voisi päästä. Foorumissa myös tunnistettiin kestävään aineettomaan arvonluontiin liittyviä haasteita.
Olennainen osa toteutusta olivat osallistujien kanssa käydyt ennakkohaastattelut, jossa selvitettiin, mikä aiheessa koetaan tärkeäksi sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kestävien aineettomien innovaatioiden syntymiselle nähdään.
Tulevaisuusfoorumi kokosi yhteen 25 asiantuntijaa ja vaikuttajaa teknologiatutkimuksesta, luovilta aloilta, start up -sektorilta sekä rahoituspuolelta.
Foorumissa luotiin tulevaisuuskuvia, tunnistettiin nykytilan haasteita ja ideoitiin ratkaisuja, jotka voisivat viedä Suomea kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää aineetonta kasvua.
Elämme luontokriisin aikaa. Kaiken arvonluonnin pitää perustua aineettomuuteen.
Keskustelut osoittivat, että luovilla aloilla on paljon potentiaalia. Tarvitsisimme kuitenkin enemmän instrumentteja ja konkreettisia toimia, jotka auttaisivat tuomaan luovan alan osaamista, teknologiaosaamista ja yritysmaailmaa lähemmäs toisiaan ja toisaalta myös vahvempaa brändäysosaamista ja kuluttajaymmärrystä.
Keskeistä olisi, että suomalaiset laaja-alaisesti eri aloilta valuisivat eri sektoreille töihin, että saisimme myös humanisteja ja luvoien alojen ihmisiä yrityksiin mielekkäisiin tehtäviin.
Taide ja luovat alat nähtiin tulevaisuuskuvissa innovaatiojärjestelmän vetureina ja kestävässä aineettomassa arvonluonnissa nähtiin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
Meillä on hyviä innovaatioita, mutta brändäys ja skaalaus jää muille.
Luovuus ei ole luksusta – se on infrastruktuuria.
Tunnustelutyössä opimme, että tarvitsemme rakenteita ja toimintamalleja, jotka tuovat luovien alojen osaamista sekä liiketalouden ja teknologian osaamista yhteisen tekemisen äärelle.
Tulevaisuusfoorumin osallistujat kertoivat saaneensa uusia näkökulmia kestävään aineettomaan arvonluontiin sekä uusia työn kannalta merkityksellisiä verkostoja.
Lyhyessä kahden päivän sprinttimäisessä foorumissa laajaan ja haastavaan aiheeseen ei kuitenkaan pystytty tarttumaan kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi taiteellisen prosessin avaaminen foorumissa olisi auttanut osallistujia hahmottamaan taiteen mahdollisuudet konkreettisemmin.
Tässä oppimme kiteytetysti:
Suomessa on vahvaa teknologiaosaamista ja luovuutta, mutta aineettoman arvon hyödyntäminen jää vajaaksi. Luovat alat eivät kohtaa liiketoimintaa, ja innovaatiot jäävät usein tuotteiksi ilman brändäystä tai skaalautumista.
Rahoitusinstrumentit suosivat perinteistä teollisuutta. Ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys eivät ole talouden prioriteetteja. Aineettoman arvon mittaaminen on vaikeaa, ja voittojen jakautuminen epäselvää.
Taide on strateginen voimavara – mutta sitä ei vielä nähdä sellaisenaTaide luo kulttuurista pääomaa, vahvistaa identiteettiä ja tuo lisäarvoa muille sektoreille. Silti sen itseisarvo jää usein tunnistamatta innovaatiopolitiikassa.
Aineettomien innovaatioiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta päätöksenteko keskittyy vaalikausiin. Hiipivät kriisit jäävät huomiotta, ja rakenteet eivät tue pitkäjänteistä kehitystä.
Suomessa on monta tarinaa – insinöörien, taiteilijoiden, yrittäjien. Yhteinen narratiivi voisi tuottaa aineetonta arvoa ja yhdistää eri toimijat. UMK:n esimerkki osoittaa, että suomalainen hulluttelu voi olla vientituote.
Tulevaisuusfoorumissa tuotettiin ideoita, joita jatkokehittämällä tai joiden inspiroimana voisi suunnitella kokeiluja tai uusia toimintamalleja. Näitä voisivat olla esimerkiksi uudenlaiset rahoitusinstrumentit tai fyysiset kohtaamispaikat.
Useampi osallistujista kertoi, että voisi olla innostunut edistämään syntyneitä ideoita jatkossakin. Myös foorumin jälkeen käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että osallistujat olivat saaneet hyödyllisiä verkostoja sekä syötteitä oman organisaation tulevaisuustyöhön ja käytännön tekemiseenkin.
Alle on listattu Tulevaisuusfoorumissa syntyneitä idea-aihioita. Ne eivät ole sellaisenaan lähteneet liikkeelle, mutta tiettävästi Tulevaisuusfoorumissa syntyneitä ajatuksia on lähtenyt itämään.
Rahoitusohjelma, joka tukisi 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevien yritysten kasvua aineettomien innovaatioiden avulla. Mukana design-, taide-, AI- ja softaosaamista.
VTT ja Sitra voisivat kehittää mallin, joka tekee näkyväksi luovan työn ja aineettoman arvon vaikutukset yhteiskunnassa.
Toteutettaisiin 10 pilottia, joissa taiteilijat ja insinöörit tekevät yhdessä. Luodaan “Taiteen Slush” ja vahvistetaan taiteen asemaa innovaatiokentässä.
Kunnat ja kaupungit voisivat yhdessä luoda narratiivia, joka yhdistää taiteen, teknologian ja yhteiskunnan. Tavoitteena ei ole brändi vaan arvoa luova tarina.
Tunnustelu liittyy Sitran strategiseen tavoitteeseen vahvistaa innovaatiokykyä ja tulevaisuusajattelua. Kyseessä oli nopea kokeilu, jossa luotiin kumppanuuksia ja tunnusteltiin sekä valittua aihetta että uudenlaista toimintatapaa eli Tulevaisuusfoorumia.
Käsite Kestävä aineeton innovaatio muotoutui tämän tunnusteluprosessin aikana. Sillä tarkoitamme uutta toimintatapaa, palvelua tai ratkaisua, joka edistää yhteistä hyvää ilman merkittävää fyysisten resurssien kulutusta. Se tuo laajasti käyttökelpoisen ja myönteisen muutoksen sekä luo pitkäaikaista arvoa esimerkiksi yhteisöllisyyden, oppimisen tai vastuullisuuden kautta.
Esimerkkejä kestävistä aineettomista innovaatiosta ovat mm. kiertotalouden liiketoimintamalli, avoin lähdekoodi tai vaikkapa alusta, joka tukee kansalaisten osallistumista.
Sitra etsii ratkaisuja Suomen kiperimpiin kysymyksiin. Tunnustelut ovat osa Ratkaisut-toiminnon työtä, jossa ideoimme ja kehitämme kumppaneidemme kanssa ratkaisuja ja innovaatioita, joilla Suomea voi uudistaa.
Mitä muutoksia Suomessa tulisi edistää ja millaisia yhteiskunnallisia innovaatioita voisimme yhdessä vauhdittaa? Otathan yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos työskentelet aiheen parissa.
+358 294 618 328
milma.arola@sitra.fi