Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Anna Sarkkinen

Julkaistu 11.12.2014

Resurssiviisasta asumista taloyhtiössä

Neljässä jyväskyläläisessä pilottitaloyhtiössä on syksyn aikana tehty töitä resurssiviisaamman asumisen edistämiseksi.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Kati Kankainen

Kati Kankainen työskentelee monialaisesti kestävän kehityksen eri osa-alueiden piirissä työpaikassaan Jyväskylän kestävän kehityksen toimistossa. Konkreettiset asukaslähtöiset kampanjat resurssiviisaiden teemojen edistämisessä ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa.

Taloyhtiön hallitusten kokouksia, asukastilaisuuksia ja yhtiökokouksia. Suunnittelua, laskelmien tekoa ja vaihtoehtojen vertailua.

Neljässä jyväskyläläisessä pilottitaloyhtiössä on kuluneen syksyn aikana tehty tiiviisti töitä resurssiviisaamman asumisen edistämiseksi osana Sitran rahoittamaa, Japa ry:n toteuttamaa Resurssiviisas asuminen -hanketta. Tuloksena on koko joukko konkreettisia toimenpiteitä ja kokeiluja, joiden ansiosta pilottitaloyhtiöissä eletään nyt aiempaa resurssiviisaammin.

Aatoksenkatu 6 sai aurinkopaneelit katolleen ensimmäisenä jyväskyläläisenä kerrostaloyhtiönä

Viitaniemessä sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa lähdettiin edistämään resurssiviisautta teknisin keinoin. Rakennuksen katolle asennettiin marraskuussa 20 paneelin aurinkosähköjärjestelmä, joka on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä kerrostaloyhtiön sähköntuotannossa.

Aatoksenkatu 6 toimii tiennäyttäjänä muille taloyhtiöille uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä, sillä koko Suomenkin mittakaavassa paneelit ovat vielä melkoinen harvinaisuus asunto-osakeyhtiöissä.

– Koko Suomessa aurinkoenergiaa hyödyntävät taloyhtiöt voidaan laskea yhden käden sormilla, arvioi aurinkopaneelit toimittaneen Green Energy Finland Oy:n asiantuntija Mikko Pääkkönen.

Paneelien arvioitu vuosittainen sähköntuotto on suuruusluokkaa 4000 kWh eli noin 10 % taloyhtiön vuosittaisesta kiinteistösähkön kulutuksesta.

Toisena konkreettisena toimenpiteenä taloyhtiön kaikkien 53 huoneiston hanoihin vaihdettiin vettä säästävät vakiovirtausventtiilit. Aatoksenkatu 6 oli otollinen kohde venttiilien asentamiseksi, sillä taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita. Vuosittainen vedenkulutus henkilöä kohden on taloyhtiössä ollut viime vuosina noin 120-130 l/vuosi. Parhaimmillaan vedenkulutus voi pienentyä vakiovirtausventtiilien ansiosta kymmeniä prosentteja käyttömukavuuden heikentymättä, sillä venttiili takaa aina saman virtauksen, riippumatta vesijohtoverkoston paineen vaihteluista. Vettä säästävien suuttimien asennus onkin konkreettinen esimerkki pienestä investoinnista, jolla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia.

Lyhdekatu 4:ssä pienennettiin energiankulutusta valaisinten ja tiivistysten uusimisen avulla

Kortesuolla osoitteessa Lyhdekatu 4 sijaitsevassa As Oy Jyväskylän Kurjenpolvessa lähdettiin tavoittelemaan energiansäästöä uusimalla rivitaloyhtiön elohopeavalaisimet ja hehkulamput energiapiheiksi ledeiksi – muutoksen avulla valaistuksen energiankulutus vähenee jopa 75 % entiseen verrattuna. Lyhdekatu 4:ssa tämä tarkoittaa arviolta tuhannen euron ja 8000 kilowattitunnin vuosittaista säästöä entiseen verrattuna, ja pienentyneen sähkölaskun lisäksi kaupanpäälle tulevat säästöt valaisinten huolto- ja vaihtokuluissa.

Ulkovalaistuksen uusiminen tulee lähivuosina olemaan ajankohtainen aihe taloyhtiöissä, sillä hyvin yleisesti käytetyt elohopealamput ovat poistumassa markkinoilta ulkovalaistuksen energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa. 

Valaistuksen uusimisen lisäksi Lyhdekatu 4:ssa aloitettiin marraskuussa ikkunoiden ja ovien tiivistysurakka tarkastamalla ja uusimalla parveke- ja terassiovien tiivistykset. Resurssiviisaassa taloyhtiössä tiivistys hoidetaan keskitetysti taloyhtiön toimesta ammattilaistyönä, eikä tiivisteiden uusimista jätetä pelkästään asukkaiden vastuulle – tämä takaa fiksun lopputuloksen niin energiansäästön kuin asumisviihtyisyydenkin kannalta.

Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen vähentää kylmiä ilmavirtauksia ja mahdollistaa lämpötilojen laskemisen jopa 2 – 3 astetta, asumismukavuuden siitä kärsimättä.

– Ikkunoiden sekä ovien ja asunnon liitosrakenteiden tiivistäminen on edullisten energiansäästö-investointien ykkönen. Käyttämätön energia on halvinta energiaa, korostaa Lyhdekatu 4:ssa ikkunoiden ja ovien tiiviystarkastuksen tehnyt pitkän linjan ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen.  Jokaisella taloyhtiöllä olisikin hyvä olla pistelämpömittari, jolla asukkaiden on helppo paikallistaa mahdolliset lämpövuodot ja ilmoittaa niistä eteenpäin isännöitsijälle.

Kivipelto 2:n kerhohuone koki muodonmuutoksen yhteiseksi olo- ja vierashuoneeksi

Kuokkalassa Kivipelto 2:ssa sijaitsevassa As Oy Kekkolansadossa asukkaat ovat olleet innolla mukana resurssiviisauden edistämisessä. Tässä pilottikohteessa toimenpiteiden keskiössä onkin ollut jakamistalouden ja yhteisöllisyyden merkitys resurssiviisauden edistämisessä. Monipuoliset ja muuntautumiskykyiset yhteiset tilat taloyhtiössä mahdollistavat pienemmät neliöt omassa kodissa ja lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä. Yhteiskäytössä olevien tilojen lisäksi myös monia tavaroita ja asioita on järkevämpää hankkia kaikkien yhteiseksi, sillä se vähentää luonnonvarojen kulutusta ja varastotilan tarvetta, ja siinä sivussa yhteisöllisyyskin lisääntyy.

Kesällä Kivipelto 2:n asukkaat tarttuivat lapion varten ja istuttivat pihalle talkoovoimin omenapuun ja rakensivat asukkaiden yhteiset viljelylaarit sekä aloittivat puutarhajätteiden kompostoinnin omalla tontilla. Omasta pihasta saatava lähiruoka ja ravinteiden kierrätys kompostoimalla omalla tontilla ovat pieniä, mutta konkreettisia askeleita kohti resurssiviisaampaa asumista.

Syksyn aikana taloyhtiön vähällä käytöllä ollut kerhohuone koki muodonmuutoksen, kun asukkaat miettivät tilalle uusia käyttötarkoituksia ja uusivat huoneen sisustuksen yhdessä tilasuunnittelija Riina Toikon kanssa. Uudistuksen jälkeen tilaa voi käyttää esimerkiksi tilapäisenä vierashuoneena, jonne voi majoittaa kyläileviä vieraita. Suunnitelmissa on myös monenlaisia yhteisiä tilaisuuksia sienikerhosta kisastudioon ja hierojan vastaanottoon, ja kerhohuoneessa onkin jo ehditty järjestää syksyn aikana tilaisuuksia asukaskokouksista led-lamppukutsuihin ja jäteneuvontaan.

Konkreettinen esimerkki resurssiviisaudesta on myös kerhohuoneen hankintalistalla oleva varajääkaappi ja -pakastin, jotka laitetaan päälle tarvittaessa. Näin esimerkiksi juhlien aikaan asukas saa täytekakut ja muut juhlaherkut kylmään ilman, että omaan kotiin tarvitsee hankkia tarpeettoman suuria kylmälaitteita.

Pitkäkatu 29:ssä nostettiin tilojen käyttöastetta etsimällä vuokralainen kylmäkellarille

Mäki-Matissa sijaitseva kerrostaloyhtiö As Oy Pitkäkatu 29 on tyypillinen 50-luvun kerrostalo, josta löytyy yhteisiä tiloja pesutuvasta saunaosastoon ja kylmäkellareihin. Taloyhtiön kylmäkellariin on edellisvuonna hankittu uusi kylmäkone rikkoutuneen tilalle, joten kylmäkellarilla on pitkä käyttöikä edessään. Uudesta kylmäkoneesta huolimatta kylmiön käyttöaste on kuitenkin varsin pieni, arviolta vain viidesosa asukkaille varatuista kopeista on säännöllisessä käytössä.

Tilojen käyttöasteen kasvattamiseksi vajaakäytöllä oleva kylmäkellari vuokrattiin syksyn ajaksi lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaarille, joka vuokraa osaa kylmiöstä säilytystilaksi myymilleen juureksille ja vihanneksille.

Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet: taloyhtiö saa vuokratuloja kylmiön energiakulujen kattamiseksi ja Mukulaari edullista säilytystilaa läheltä keskustaa. Uusien hyödyntämismahdollisuuksien ja käyttötarkoitusten keksiminen tyhjille tiloille on tärkeätä myös resurssiviisauden näkökulmasta, sillä ison taloyhtiön kylmäkellarin kulutus voi olla jopa omakotitalon kotitaloussähkön kulutuksen luokkaa.

Pitkäkatu 29:ssä on mietitty viisasta tilankäyttöä myös toisesta näkökulmasta. Taloyhtiön pihalla sijaitsevassa rivitalorakennuksessa sijainnut asuinhuoneisto on kokenut syksyn aikana muodonmuutoksen asunnosta pyörävarastoksi. Huoneistossa sattui kesällä mittava vesivahinko, ja huonokuntoinen asunto päätettiin samassa yhteydessä muuttaa pyörävarastoksi. Näin saatiin asukkaiden pyörille asianmukaiset säilytystilat, ja hankinnassa on myös hyvät telineet, joihin pyörän saa lukittua rungostaan ja pyörät on nopea ja helppo ottaa käyttöön. Pyöräilyn edistäminen taloyhtiössä hyvillä, asianmukaisilla pyöräparkeilla on järkevää muiden hyötyjen lisäksi tilankäytön kannalta, sillä yhden auton tarvitsemaan tilaan mahtuu kymmenestä viiteentoista pyörää.

Sähköavusteinen lastipyörä toimii hyvin asukkaiden kimppapyöränä

Hankkeessa luotiin kokeilun avulla myös toimintamalli taloyhtiön yhteiskäyttöpyörästä. Sähköavusteinen lastipyörä kiersi 2-3 viikon kokeilujaksoilla yhteensä kuudessa eri taloyhtiössä. Kokeilu sähköpyörästä taloyhtiön kimppapyöränä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kokeilu osoitti, että sähköpyörä toimii mainiosti yhteiskäyttöpyöränä, ja lastipyöräily sopii kaikenikäisille: nuorin kyytiläinen oli 1-vuotias ja vanhin ajaja 79-vuotias. Yhteiskäyttö asukkaiden kesken sujui ongelmitta: pyöränavaimen sai käyttöönsä avainsäilöstä numerokoodilla, ja pyörän sai varata ennakkoon käyttöönsä varauskalenterin kautta. Kokeilun päätteeksi yksi taloyhtiöistä, asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Valajankatu 1, sai pyörän pysyvästi käyttöönsä.

– Kimppapyörä madalsi kynnystä hoitaa asioita pyöräillen. Yhteiskäyttöpyörä vähensi autollisten perheiden auton käyttöä, toisaalta pyörä laajensi autottomien asukkaiden elämänpiiriä. Lisäksi pyörällä oli positiivinen vaikutus taloyhtiön yhteishenkeen ja yhteisöllisyyteen. Pyöräkokeilun innostamana taloyhtiölle perustettiin myös Facebook-yhteisö, jossa on ollut vilkasta viestittelyä niin taloyhtiön yhteisten asioiden kehittämisen kannalta kuin myös etsitty hiekkalaatikkoseuraa, kokoavat asunto-osakeyhtiö Valajankatu 1:n asukkaat kokemuksiaan lastipyörän käytöstä.

Lumenit, luksit ja kelvinit tutuiksi – lamppujen kokeilumahdollisuus pienensi kynnystä ledien hankintaan

Led-lamppu, energiansäästölamppu vai halogeeni? Erilaisten lamppujen kirjo kaupan hyllyllä on nykyään valtava, ja oikean lampun valinta voi olla varsin haastavaa. Tämän vuoksi pilottitaloyhtiöissä toteutettiin syksyn aikana kokeilu, jossa tavoitteena oli helpottaa asukkaiden siirtymistä energiatehokkaisiin lamppuihin ja madaltaa kynnystä ledien hankkimiseen. Asuntojen sähkönkäytöstä valaistukseen kuluu keskimäärin 8 %, ja siirtymällä vanhoista hehkulampuista tai halogeeneistä ledeihin voi pienentää tätä valaistukseen kuluvaa sähkönkulutusta jopa 80 %.

Kokeilussa asukkaille tarjottiin mahdollisuus kokeilla led-lamppuja kotonaan ja osallistua lamppujen yhteistilaukseen. Keski-Suomen Keittiö ja Sähkö kokosi taloyhtiöille kokeilua varten led-lamppusalkun, joka sisälsi 20 laadukasta, eritehoista ja -sävyistä led-lamppua. Asukkaat saivat lainata led-lamppusalkkua koteihinsa ja testailla rauhassa ennen ostopäätöksen tekoa erisävyisiä ja -tehoisia lamppuja kotonaan. Lisäksi asukkaille tarjottiin asiantuntija-apua järjestämällä led-lamppukutsut, jossa valaistuksen asiantuntijat opastivat asukkaita ledien valintaan ja käyttöön.

Resurssiviisaan asumisen seminaari Jyväskylässä 4.3.2015

Osana hanketta pilottikohteiden asukkaille järjestettiin syksyn aikana myös koulutusta ja tiedotusta siitä, miten jokainen asukas voi omalta osaltaan edistää resurssiviisaampaa asumista. Esimerkiksi vierailukäynnit jätteidenkäsittelylaitokselle sekä jäteveden puhdistamolle konkretisoivat omien valintojemme vaikutuksia syntyviin jätemääriin, ja ikkunoiden tiivistämiskoulussa puolestaan opiskeltiin ikkunoiden ja ovien tiivistämisen saloja.

Hankkeen tuloksia esitellään 4.3.2015 klo 17.30-20.00 resurssiviisaan asumisen seminaarissa, jossa pilottitaloyhtiöt kertovat matkastaan kohti resurssiviisasta asumista. Seminaari järjestetään Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa yhteistyössä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen kanssa. Tavoitteena on nostaa esiin pilottitaloyhtiöissä hyviksi todettuja toimintamalleja ja keinoja, joiden avulla asumisesta taloyhtiössä on mahdollista tehdä resurssiviisaampaa.