Photo: Saana Säilynoja

Julkaistu 27.03.2013

Resurssiviisaudessa korostetaan myönteisiä puolia

Resurssiviisaudessa on kyse mahdollisuuksien etsimisestä - siitä miten voimme luoda hyvinvointia käyttämällä vähemmän resursseja.

Mitä kestävyys merkitsee sinulle? Se saattaa hyvinkin tarkoittaa kehityksen jarruttamista tai jonkinasteista pulaa ja puutetta. Se saattaa vaatia oman energian-, ruoan- ja vedenkulutuksen vähentämistä. Se voi myös johtaa jokseenkin synkkiin päätelmiin.

Resurssiviisaus on käsite, jonka tarkoituksena on välittää myönteisempi kuva kestävyyteen liittyvistä asioista. Energia, ruoka, liikenne, vesi ja jätteet ovat kiistatta vakavia aiheita, mutta asenteiden muuttaminen ja resurssikysymyksen lähestyminen kokonaisvaltaisemmalla tavalla voivat tarjota uusia mahdollisuuksia ja synnyttää uusia innovaatioita. Uusi lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden keskittyä kestävyyspolitiikan myönteisiin vaikutuksiin yhteisöissä sen sijaan, että vain vatvottaisiin haasteiden haittoja.

”Meidän on erotettava resurssitehokkuus ja hyvinvointi ihmisten kokemista haittavaikutuksista ja puutteen luonteesta”, kertoo Sitran ekologisen kestävyyden asiantuntija Johanna Kirkinen. ”Luonnonvarat ja niiden käyttö ovat kestävän kehityksen ytimessä. Meidän on kuitenkin mietittävä, miten luonnonvarojen ja muiden resurssien, kuten tiedon, tilojen ja koneiden käytön tehostaminen voisi tuottaa myönteistä palautetta. Resurssitehokkuus ei ole yksinään hyvä tavoite, sillä se on suhteellinen käsite.”

Kirkisen mukaan resurssiviisaudessa on kyse laajemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta lähestymistavasta: ”Meidän ei pidä keskittyä vain yhteen alaan, kuten energiaan, sillä tämä voi johtaa osittaiseen optimointiin. Resurssiviisaudella haetaan vastauksia ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Siinä on kyse paitsi päästöjen leikkaamisesta myös mahdollisuuksien etsimisestä – siitä, miten voimme luoda hyvinvointia käyttämällä vähemmän resursseja.”

Sanoista tekoihin

Teoria on korkeintaan yhtä hyvä kuin sen käytännön toteutus. Resurssiviisauden osalta on olemassa monia vakuuttavia esimerkkejä siitä, miten yhteisöt elävät niin kuin ne opettavat. Kirkinen kertoo One Planet Living -mallista, jota Brightonin ja Hoven kaupunginvaltuusto käyttää Englannissa osana kolmevuotista progressiivista toimintasuunnitelmaansa kestävyyden alalla. Kaupunki on laatinut luettelon tavoitteista, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Niitä ovat vahva ja vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävä talous, hyvä tasapaino kevyen liikenteen, julkisen liikenteen ja yksityisautoilun välillä, kaupungin jätemäärän vähentäminen, rakennetun ympäristön terveellisyyden lisääminen ja laadun parantaminen, kaupungin luonnon suojelu ja parantaminen sekä eläinten arvokas ja asiallinen kohtelu.

”One Planet Living on loistava esimerkki yksinkertaisesta mallista, jonka avulla kaupungit tai yritykset voivat pyrkiä resurssitehokkuuteen ja kestävään kehitykseen niin, että resurssien käytöllä lisätään tulevien sukupolvien samanveroisuutta ja hyvinvointia”, Kirkinen kertoo.

”Talousympäristön epävarmuus, resurssipula, ympäristövaikutukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat tulevaisuuden kaupunkeja. Nämä uhat voivat vaikuttaa moniin asioihin: energiaan, ruokaan, veteen, liikenteeseen ja jätteisiin. Resurssiviisaus tarkoittaa sitä, että näitä seikkoja tarkastellaan yhdessä kokonaisuutena ja että uhkien hallintaa ja innovointia lähestytään uusilla tavoilla edistäen kestäviä elämäntapoja.”

Kirkinen mainitsee myös tanskalaisen Sustainia-aloitteen, jota hän pitää ”nykyaikaisena ja varsin käytännönläheisenä esimerkkinä keinoista edistää kestävyyttä.” Sustainian tavoitteena on ”saada koko maailma huomaamaan kestävien elintapojen hyödyt” ja tarjota ratkaisuja kymmenellä eri alalla, joita ovat rakentaminen, ruoka, muoti, liikenne, tietoteknologia, opetus, energia, terveydenhuolto, kaupungit ja resurssit. Tarkoituksena ei ole jakaa näitä aloja eri karsinoihin, vaan edistää ideoita ja ratkaisuja, joita on helppo toteuttaa monilla aloilla. Sustainia tuo yhteen kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja monia instituutioita. Aloitteessa ei viitata nimenomaisesti resurssiviisauteen, mutta käsitteen voidaan ajatella sisältyvän sen tavoitteeseen: Sustainia pyrkii ”innoittamaan ja motivoimaan ihmisiä sen sijaan, että heitä peloteltaisiin synkillä tuomiopäivän ennusteilla”.

Sustainia tukee konkreettisia esimerkkejä myöntämällä vuosittaisen palkinnon. Vuonna 2012 palkinnon sai brittiläinen Azuri Technologies ‑yhtiö aurinkopaneeliteknologiastaan, jonka käyttäjät maksavat sähköstään sitä mukaa kuin he kuluttavat sitä. Yhtiö on tuonut tämän puhtaan ja edullisen energianlähteen Afrikan pienituloisten perheiden ulottuville.

Suomessa Sitra tekee Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyötä resurssiviisauteen liittyvän asiantuntemuksen ja tiedon tuottamiseksi. ”Sitra on riippumaton toimija, jonka tehtävänä on varmistaa Suomen kehittyminen kohti kestävää hyvinvointia”, Kirkinen toteaa. ”Voimme saattaa eri osapuolet yhteen keskustelemaan näistä monimutkaisista kysymyksistä ja kehittämään ratkaisuja. Rahoitamme resurssitehokkuuteen tähtäävän kansallisen mallin kehittämistä. Tätä mallia kehitetään ensin Jyväskylän kaupungin kanssa ja sitä myös testataan Jyväskylässä. Lisäksi asiaan liittyvät kansainväliset mahdollisuudet ovat yritysten kannalta varsin kiinnostavia. Keskitymme nyt paikallistasoon: resurssipula on maailmanlaajuinen ongelma, mutta sen ilmenemismuodot ovat paikallisia.”

Tim Bird

 

Mistä on kyse?