archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitran kannanotto yritystukien uudistamiseen

Kansantalouden näkökulmasta nykyisen yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat voidaan tiivistää neljään havaintoon.

Julkaistu

Esitetty 13.10. 2017 työ -ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön avoimessa kuulemistilaisuudessa

Vuonna 2016 valtio tuki elinkeinoelämää yhteensä 4,1 miljardilla eurolla. Tukien määrä on ollut viime vuosina merkittävässä kasvussa ja samalla tukia saavien yritysten määrä on pienentynyt.

Kansantalouden näkökulmasta nykyisen yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat voidaan tiivistää neljään havaintoon. Yritystukien painopiste ei ole riittävän vahvasti ja selkeästi innovaatioiden tukemisessa, innovaatiotukien painopiste ei ole riittävän selvästi positiivisissa ulkoisvaikutuksissa, muiden päämäärien tavoittelu syö innovaatioiden tukemisen tehoa ja yritystukijärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa yleistä tehottomuutta.

Globaalin talouden murros edellyttää yrityksiltä kykyä innovatiivisuuteen ja korkeaan lisäarvoon. Ilmastonmuutos ja maapallon kantokyvyn rajat edellyttävät, että yritykset muuttavat liiketoimintamallinsa hiilineutraalin kiertotalouden mukaisiksi. Valtiontalouden rahoitus ja kestävyys pitkällä aikavälillä edellyttävät lisäksi, että nykyisellään erittäin kalliin tukijärjestelmän kustannustehokkuutta parannetaan merkittävästi nykyisestä.

Yritystuet ovat keskeisessä asemassa, kun puhutaan julkisten edellytysten luomisesta suomalaisten yritysten menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Suomalainen tukijärjestelmä vaatii päättäväisiä ja viisaita korjaustoimia nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Sitra tukee yleisellä tasolla yritystukien uudistamiselle asetettuja tavoitteita ja lähestymistapaa. Tukijärjestelmän vaikuttavan ja onnistuneen uudistamisen kannalta haluamme esittää seuraavat kehitysehdotukset työn toteuttamiseen:

  • tukien uudistaminen tulee toteuttaa päättäväisesti, pitkäjänteisesti ja laajalla yhteistyöllä. Ennen varsinaisia muutettavia tukia tulisi selkiyttää ja varmistaa uudistamisen edellytyksenä oleva tahtotila, tavoitteet ja toteuttamisen aikataulu. Tukijärjestelmän uudistamisesta vallitsee laaja konsensus sekä puolueiden että elinkeinoelämän piirissä. Nykyisen järjestelmän uudistamistarpeita ja tietopohjaa varten on teetetty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, mutta varsinaisiin päätöksiin ei ole riittänyt poliittista rohkeutta ja vaadittavaa enemmistöä.
  • tukijärjestelmän kustannukset ja hyödyt yhteiskunnalle tulisi tuoda työryhmän työssä selkeämmin mukaan valmisteluun. Esitetyssä työryhmässä on puutteellisesti edustettuna tukijärjestelmän ulkopuolella oleva elinkeinoelämä sekä niiden kustannuksia ja hyötyjä parhaiten tunteva ekonomistikunta.
  • Yritystukien painopisteen ja uudelleenkohdentamisen lisäksi niiden myöntämiselle tulisi muodostaa selkeämmät standardit tulevaisuutta ajatellen. Tämä tavoite tulisi sisällyttää työryhmän tehtävänantoon siten, että myös lainsäädäntöä ja yritystukien yleisiä kriteereitä selkeytetään kilpailuvääristymien, tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla, että uusista yritystuista ei muodostu tukiautomaatteja sellaisille yrityksille, joille hankkeiden rahoitus olisi mahdollista muullakin tavoin.

Uudistumiskykyinen, hiilineutraali ja kiertotalouden periaattein toimiva talous on avain Suomen menestykseen. Nykyiset yritystuet, joista osa jopa kannustaa negatiivisten ulkoisvaikutusten, kuten fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen, hidastavat tai jopa estävät näiden tavoitteiden saavuttamista. Sitra haluaa osallistua työhön, jossa luodaan uudistumiseen kannustavaa ja tehokasta tukijärjestelmää. Tämä mahdollistaisi Suomen johtoaseman yhtenä kiertotalouden edelläkävijöistä.

Sitran visiona on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä sosiaalisessa, taloudellisessa ja ekologisessa ulottuvuudessa. Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu keskeisesti kyvystämme vastata sekä globaalin talouden että ilmasto -ja kestävyyskriisin haasteisiin. Menestyminen edellyttää yhteiskunnan uudistumiskykyä -ja halua. Hiilineutraali kiertotalous rakentaa yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin.

Mistä on kyse?