Sitran lausunto talouskasvun edellytysten tukemisesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta harkitsee tutkimuksen käynnistämistä talouskasvun edellytysten tukemisesta. Sitralle lähetetystä lausuntopyynnöstä käy ilmi, että valiokunta on pohtinut muun muassa seuraavia vaihtoehtoisia yritystoimintaa koskevia kokonaisuuksia: suorat yritystuet, verotoimet, yritysrahoituksen kohdentuminen ja T&K-rahoitus.

Tarkastusvaliokunta pyysi Sitralta näkemystä näistä aihepiireistä. Kirjallinen asiantuntijalausunto on annettu 3.6.2025.

1 Johdanto

Tarkastusvaliokunta pyysi Sitraa kommentoimaan talouskasvun edellytysten tukemista mm. seuraavien aihekokonaisuuksien osalta: suorat yritystuet, verotoimet, yritysrahoituksen kohdentuminen ja T&K-rahoitus.

(1) Missä ovat merkittävimmät ongelmat ja tietopuutteet yritysten toimintaedellytysten kehittämisen näkökulmasta?

(2) Mitä valiokunnan tutkimushankkeen suuntaamisessa tulisi ottaa huomioon, jotta tutkimuksella olisi mahdollista saada konkreettisia suosituksia talouskasvun edellytyksiä parantavista toimenpiteistä?

Koska muilla asiantuntijapyynnön vastaanottajilla (Business Finland, Finnvera, VTT) on tarjota kattavasti tietoa yritysten toimintaedellytyksistä, keskitymme tässä lausunnossa asiantuntijapyynnön toiseen kysymykseen.

Käsittelemme tässä lausunnossa lyhyesti talouskasvun edellytyksiä, työvoiman tarjonnan ja maahanmuuton vaikutuksia, osaavan työvoiman saatavuutta, T&K-rahoitusta, yritystukia ja verojärjestelmän ennakoitavuutta kansantalouden tasolla. Nämä ovat makrotason asioita, mutta mielestämme aiheellista tuoda esille.

2 Suomen talouden haaste

Heikosta talouskasvusta huolimatta suhteellinen köyhyys, työttömyys tai tuloerot eivät ole Suomessa merkittävästi lisääntyneet 15 viime vuoden aikana. Naapurimaihin verrattuna olemme kylläkin jääneet paitsi varallisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin kasvusta. Suurin ongelmamme ei kuitenkaan ole yksityistalouden puolella, vaan julkistaloudessa. Väestön ikääntyessä ja palveluntarpeen kasvaessa menot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Haaste kulminoituu kestävyysvajeeseen eli siihen, että julkistalouden tulot eivät nykyrakenteilla pysty pitkällä aikavälillä kattamaan menoja. Suomen talouden haasteen voi yksinkertaistaa niin, että tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä, tuoteinnovaatioita, osaavaa työvoimaa ja julkisen sektorin tuottavuutta.

3 Talouskasvun edellytykset

Suomen kasvamattomuus johtuu yrityssektorin heikosta kokonaistuottavuuden kasvusta (Pohjola 2025). Kokonaistuottavuus on se osa tuottavuuskasvusta, jota ei pystytä selittämään pääoman tai työvoiman paranemisella tai uudelleenallokaatiolla. Toisin sanoen Suomen yrityssektorin naapurimaita heikompi kasvu ei johdu investointien puutteesta tai työvoiman heikosta osaamisesta, vaan reaalisen kilpailukyvyn heikosta kehityksestä. Suomen vienti ei ole pysynyt markkinan kasvuvauhdissa – ei siksi, että hintakilpailukyky olisi heikko – vaan siksi, että Suomen viennin jalostusaste heikkeni mm. Nokian kännykkäliiketoiminnan alasajon mukana, eikä ole sen jälkeen kohentunut. Toisin sanoen Suomi tarvitsee lisää kasvavia korkean teknologian yrityksiä.

Pelkkä investointien lisääminen ei riitä tuomaan talouskasvua. Yrityksellä on ensin oltava järkevä investointikohde, jolle on positiivinen tuotto-odotus. Muuten yritys ei investoi tai investointi menee hukkaan. Teollisten investointien kontribuutio investointiasteeseen on Suomessa samaa luokkaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta palveluyritysten, etenkin tietointensiivisten palvelujen aineettomissa investoinneissa jäämme jälkeen. Onko julkisen sektorin mahdollista tukea yritysten kasvuhakuisuutta ja uudistumista? Ainakin viimeisimmillä veronalennuksilla on pyritty siihen.

4 Työvoiman tarjonta

Suomen työikäisen työvoiman määrä kääntyi loputtomalta vaikuttavaan luisuun vuonna 2010, kun suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle. Kymmenessä vuodessa työikäisten määrä supistui yli 100 000 henkilöllä. Vuonna 2022 kehityksessä tapahtui yllättävä käänne, kun ennennäkemätön maahanmuuton purske käänsi Suomen työikäisten määrän uudelleen nousuun. Suomi on saanut muuttovoittoa yli 160 000 henkilöä vuosina 2021–2024. Tulijat ovat lähes yksinomaan työikäisiä ja yli 90 prosenttia heistä on alle 44-vuotiaita, joilla on vielä pitkä työura edessään.

Muuttovoittoa kasvattivat erityisesti Aasian maiden kansalaiset, joiden työllisyysaste Suomessa pidempään asuneiden joukossa on jopa korkeampi kuin suomalaisten. EU/EFTA-maiden ulkopuolisten maahanmuuttajien ensimmäisistä oleskeluluvista 98 prosenttia oli työ- tai opiskeluperusteisia tai perheen yhdistämisiä. Suomi on siis saanut muuttovoittona parhaassa työiässä olevia, tänne työn tai opintojen perässä tulleita ihmisiä.

Ilman maahanmuuttoa (nettomaahanmuuton ollessa pysyvästi nolla) Suomen työikäisten määrä supistuisi 20 vuodessa 350 000 henkilöllä ja 40 vuodessa yli miljoonalla ihmisellä. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoimantarve kasvaisi väestön ikääntyessä yli 25 prosenttia (Alho et al. 2025). Toisin sanoen työvoiman määrä supistuisi jyrkästi ja kasvava osa työvoimasta tarvittaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitoon. Muiden yritysten osaksi jäisi kilpailla yhä voimakkaammin supistuvasta työvoimasta. Jos talouden painopiste siirtyy tällä tavalla korkeamman tuottavuuden markkinatoimialoilta sote-palveluihin, talouskasvu hidastuu vääjäämättä.

Muiden kuin sote-alan työllisten määrä lisääntyisi ainoastaan ripeämmän maahanmuuton skenaariossa, jossa nettomaahanmuutto jatkuisi viime vuosien ennätyskorkealla tasolla pysyvästi (muuttovoitto 40 000 henkilöä vuodessa). Tämä kuvastaa osaltaan (1) maahanmuuton merkitystä talouskasvussa ja hyvinvointivaltion turvaamisessa sekä (2) sote-sektorin tuottavuuden parantamisen tärkeyttä.

Rohkeimpien arvioiden mukaan väestön ikääntyminen selittää merkittävän osan Suomen viime vuosikymmenien heikosta talouskehityksestä (Kotamäki 2025). Varmana voidaan pitää sitä, että työikäisen väestön määrän supistuminen ei ole talouskasvun näkökulmasta ainakaan hyödyllistä. Tämä näkyy myös siinä, että edellisten nousukausien aikana osaavan työvoiman saatavuus on noussut hyvin nopeasti tärkeimmäksi yritysten raportoimaksi kasvun esteeksi. Näin ollen osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on tärkeimpiä keinoja, joilla julkinen valta voi tukea talouskasvun edellytyksiä.

5 Osaaminen

Väestön työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, että mahdollisimman monella on ammatillinen tai korkea-asteen koulutus. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on huomattavasti korkeampi kuin ilman tutkintoa jääneillä.

Työuran alkupuolella olevista 25–29-vuotiaista 16 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Osuus on valitettavasti kääntynyt taas nousuun. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorista aikuisista on sen sijaan saatu kääntymään nousuun. Hallituksen päätökset aloituspaikkojen määrän lisäämisestä toivottavasti tukevat tätä kehitystä. Lisäksi on huomattava, että miesten ja naisten koulutuserot ovat viime vuosina kääntyneet taas nousuun.

6 T&K-investoinnit ja -rahoitus

T&K-menojen BKT-suhteen korottaminen 4 prosenttiin on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi. Tämän saavuttamiseksi valtion T&K-rahoitus on päätetty kasvattaa 1,2 prosenttiin BKT:sta. Selkeää suunnitelmaa lisärahoituksen kohdentamisesta ei vielä ole.

Mikäli yritysten T&K-menoissa tavoitellaan 2,8 % tasoa vuonna 2030 (kasvutarve noin 3,9 mrd. € vuodesta 2023) ja julkisissa T&K-menoissa 1,2 prosentin tasoa (kasvutarve noin 1,4 mrd. €), niin molempiin tarvitaan lisää rahaa.

Jos julkisten T&K-menojen kasvu rahoitetaan kokonaisuudessaan T&K-lisärahoituksesta, niin yritysten T&K-rahoituksen lisäämiseen jää käytettäväksi vain noin 25 prosenttia T&K-lisärahoituksesta (Paavonen 2025). Tällöin lisärahoituksen vipuvaikutus yritysten T&K-investoinneissa pitää olla merkittävä. Lisäksi on mietittävä muita, rahoituksen ulkopuolisia tapoja kehittää Suomen innovaatiojärjestelmää.

Yritysten ja kansantalouden kasvun kannalta myös innovaatiotoiminnan tyypillä on suuri merkitys. Prosessi-innovaatioissa jo yritystason potentiaali on rajallinen; niiden kautta voidaan säästää maksimissaan 100 prosenttia kuluista. Tarjoamaan liittyvien tuoteinnovaatioiden potentiaalilla ei sen sijaan ole ylärajaa. Onnistunut uusi tuote saattaa kasvattaa myyntiä lähes rajatta. Tämä edellyttää usein inkrementaalisen, vanhan päälle rakentavan kehittämisen sijaan radikaalia tai globaalisti uutta innovaatiota.

Lisäksi on huomioitava, että kansallisen tavoitteen mukainen reilun 60 prosentin kasvu T&K-investoinneissa edellyttää noin 50 prosentin eli 30 000 henkilötyövuoden lisäystä T&K-henkilöstössä. Huippuasiantuntijoiden määrän näin suuri lisäys muutaman vuoden sisällä edellyttänee merkittäviä kansainvälistä rekrytointeja. Tässä maakuva ja työvoiman liikkuvuuden sääntely voivat olla joko tukena tai esteenä.

7 Yritystuet ja verotus

Hallitus tavoittelee tarpeettomien yritystukien tietopohjaista karsimista puuttumatta niihin tukiin, jotka ovat perusteltuja erityisesti vientikilpailukyvyn vuoksi (Valtioneuvosto 2023). Lisäksi julkisten varojen asianmukaisen käytön kannalta olisi tärkeää, että yritystuet kohdennettaisiin säilyttävän toiminnan sijaan uudistavaan toimintaan.

Yritystukia selvittäneessä Datahuoneen raportissa (Toikka et al. 2024) todetaan, että tukijärjestelmä on sirpaleinen ja sen hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret. Suoraa yritystukea saavia yrityksiä on paljon, tukisummat ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä ja tukiohjelmia on runsaasti. Lisäksi tukea myöntäviä tahoja on useita. Vaikka Datahuoneen raportissa ei analysoitu yritystukien vaikuttavuutta, niin raportista selviää, että työ- ja elinkeinoministeriön luokitusten perusteella vain pieni osa suorista yritystuista on sellaisia, että niillä katsotaan olevan arvonlisään perustuva vaikutus pitkän aikavälin kilpailukykyyn tai uudistava vaikutus.

Verojärjestelmän osalta on huomioitava ohjaavan vaikutuksen ohella julkisen sektorin rahoituksen edellyttämä verokertymä. Lisäksi olisi toivottavaa, että verotus olisi ennakoitavaa ja näin ollen melko vakaata. Nykyisten haittaverojen verokertymä supistuu, koska teknologia on kehittynyt ympäristö- ja terveyshaittoja vähemmän tuottavaksi ja toisaalta, koska kansalaisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Toisaalta Suomi ylittää yhä hiilidioksiditavoitteensa ja suomalaisten kulutus on moninkertainen maapallon kantokykyyn nähden. Ennen pitkää on muodostettava yhteinen näkemys siitä, millaisia tulevaisuuden haittaverot ovat, jotta verokertymän ohella verotuksen ohjaava vaikutus olisi toivotun suuntainen.

Verokannustimien tärkein ominaisuus on niiden helppous ja automaattisuus sekä maksajan että saajan kannalta. Uusien T&K-verokannustimien käyttö on ilmeisesti jäänyt melko vähäiseksi. Näin ollen olisi hyvä selvittää, onko kannustimelle käyttöä ja jos on, niin onko sen hyödyntäminen tehty liian hankalaksi.

Viime aikoina yritysverotusta koskevassa keskustelussa on keskitytty etenkin siihen, miten verotus vaikuttaa yritysten rahoitusmahdollisuuksiin. Eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomessa on kuitenkin vähiten yritysten kasvua kaventavia rahoitusrajoitteita (Rouvinen & Ylhäinen 2025). Haaste näyttäisi siis olevan yritysrahoituksen saatavuuden sijaan enemmänkin sen kysynnässä eli yritysten kasvu- ja uudistumishalukkuudessa.

8 Yhteenveto

Tässä lausunnossa on nostettu esille talouskasvun edellytyksiä tukevia ja kansantalouden tasolla merkittäviä asioita, jotka ovat mielestämme hyvä huomioida asiaa koskevaa tutkimusta käynnistettäessä. Korostamme erityisesti sitä, että kasvun edellytyksenä on, että Suomeen syntyy kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä korkean arvonlisän tuotteita.

Suomessa on vakaa ja ennakoitava yhteiskunta, kilpailukykyinen yritysverotus, menestyvien naapurimaiden tasolla oleva kokonaisveroaste ja osaava työvoima. Näin ollen korostamme erityisesti kahta asiaa: (1) yritysten kasvuhalukkuutta, innovaatiotoimintaa ja kilpailua sekä (2) työvoiman saatavuutta. Syntyvyyden vaikutukset väestönkehitykseen ovat epävarmoja ja vaikuttavat työvoiman määrään vasta 20 vuoden viipeellä, joten lähivuosikymmeninä työvoiman määrä riippuu nettomaahanmuuton kehityksestä.

Talouskasvun edellytyksiä tukevan tutkimuksen suuntaamisessa huomioisimme ainakin seuraavat kysymykset:

• Mitä muita keinoja on aktivoida yritysten kasvuhakuisuutta kuin jo tehdyt yhteisöverotuksen kevennykset?
• Millä edesautettaisiin sitä, että mahdollisimman suuri osa uusista yrityksistä olisi kasvuhakuisia ja pääsisi kasvamaan suuriksi Suomessa?
• Millä keinoin voitaisiin edesauttaa suomalaisten korkean jalostusasteen palveluyritysten kasvua ja kansainvälistymistä?
• Miten Suomen maakuvaa voidaan vahvistaa niin, että viime vuosien ripeä nettomaahanmuutto jatkuisi?
• Miten voidaan varmistaa, että työn perässä Suomeen muuttavat myös jäävät Suomeen?
• Millä keinoin mahdollisimman suuri osa Suomeen opintojen perässä muuttaneista integroituu yhteiskuntaan ja jää valmistuttuaan töihin Suomeen?
• Millä keinoin varmistettaisiin, että mahdollisimman harva nuori jäisi vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta?
• Miten julkisella T&K-rahoituksella saadaan aikaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus yritysten T&K-investointeihin?
• Millainen T&K-lisärahoituksen suuntaaminen aktivoisi uusia yrityksiä T&K:n harjoittajiksi?
• Mikä lisärahoituksen suuntaamisessa edistäisi sitä, että T&K:n painopiste siirtyy radikaalimpaan suuntaan?
• Mikä T&K-lisärahoituksessa veisi painopistettä prosessi-innovaatioista kohti tuoteinnovaatioita (ja näihin liittyvää asiakaslähtöisyyttä ja vuorovaikutteisuutta)?
• Millä keinoin voidaan helpottaa kansainvälisiä rekrytointeja ja ehkäistä T&K-työvoiman saatavuuden muodostuminen T&K-investointien pullonkaulaksi?
• Miten yritystukiin käytettyä rahoitusta saataisiin parhaiten kohdennettua säilyttävien tukien sijaan uudistaviin tukiin?
• Missä määrin tulisi painottaa verotuksen ja sääntelyn ennakoitavuutta?
• Onko T&K-verokannustimen käyttö tehty liian hankalaksi?
• Miten haittaverotusta tulisi uudistaa verokertymän varmistamisen ja ohjausvaikutusten uudistamisen näkökulmasta?

Lähteet

Alho, Juha – Kauppi, Eija – Lassila, Jukka – Valkonen, Tarmo 2025: Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä. Sitra, Helsinki.

Kotamäki, Mauri 2025: Vanhusvalta – Ikääntyminen tappoi Suomen talouskasvun. Ava, Helsinki.

Paavonen, Matti 2025: Riittääkö T&K-lisärahoitus vivuttamaan yritysten omia panostuksia (viitattu 30.5.2025)

Pohjola, Matti 2025: Miksi Suomen talous ei kasva? Sitra, Helsinki.

Rouvinen, Petri & Ylhäinen, Ilkka 2025: Suomen yritysrahoitus eurooppalaisessa vertailussa – Raha ei ole talouskasvun keskeisin pullonkaula. ETLA Raportit – Reports 161. Helsinki.

Toikka, Max – Toivainen, Otto – Valmari, Nelli 2024: Suorien yritystukien kohdentuminen vientiyrityksille. Datahuone-raportti 3/2024.

Valtioneuvosto, 2023: Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki.