Kuva: Linda Andersson/ Folio

Julkaistu 18.04.2017

Suurten firmojen päivät voivat olla luetut

Näihin päiviin asti suuret yritykset ovat olleet jopa talousteorian mukaan kannattavin tapa tehdä liiketoimintaa. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa lohkoketjuteknologian ja tekoälyn myötä. Tämä tarkoittaa vallankumouksellisia asioita liiketoiminnan harjoittamisessa ja tarvetta myös yhteiskunnallisiin uudistuksiin.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra
Vesa-Matti Lahti (VTT) on johtava asiantuntija strategia ja ennakointi -yksikössä Sitrassa. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission tutkimuspääosastossa, Suomen Akatemiassa ja toimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa sekä kirjoittanut tai toimittanut useita tietokirjoja. Hän oli mukana kirjoittamassa Maailman tila ja Suomi -kirjaa, joka voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Vuonna 2013 julkaistiin hänen ja Jenni Selosmaan yhdessä kirjoittama kirja Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta.

Miksi meillä on suuria firmoja? Suuret monikansalliset yrityksethän ovat monien mielestä epämiellyttäviä, tylsiä ja sieluttomia sekä demokratian vastaisia, koska ne usein kiertävät kansallisia lakeja ja verotusta.

Talousnobelisti Ronald Coasen teorian mukaan firmoja on erityisesti kolmesta taloudellisesta syystä:

  1. Kun osaaminen, resurssit ja tiedot ja taidot ovat saman katon alla, kustannuksia niiden etsimisestä ei synny.
  2. Ihmisten yhteistoiminnan ja koordinoinnin rakentaminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa yrityksessä kuin muuten.
  3. Yrityksen sisällä toimittaessa vältytään erilaisten, rehellisen pelin varmistamiseen tarvittavien sopimusten solmimiselta, jotka lisäisivät toiminnan kustannuksia ja veisivät henkilöresursseja.

Nyt kuitenkin olemme uuden ajan kynnyksellä. Digitaaliset alustat ovat jo laskeneet firman ulkopuolella tehtävän osaamisen ja resurssien etsinnän kustannuksia. Esimerkkejä tällaisista alustoista ovat vaikka Upwork, TaskRabbit ja Mechanical Turk sekä Suomessa Nerot.fi ja Dooxe.

Moni suuri firma toki myös yhä kasvaa, mutta nämä kasvufirmat ovat usein teknologisia alustayrityksiä kuten Facebook, Amazon, Tripadvisor, Google, Uber ja Airbnb eli firmoja, jotka toimivat hyödykkeiden, tiedon, tavaroiden ja palveluiden, jakamisen parissa eli tietynlaisen uuden talouden kentällä. Ne myös vetävät vielä kukoistuksessaan puoleensa nuoria ja koulutettuja työntekijöitä.

Suurten firmojen etulyöntiasema tulee murtumaan lohkoketjuteknologian ja tekoälyn myötä

Mutta suurimmat muutokset ovat vielä tulossa. Liiketoiminnan organisointi mennee tulevaisuudessa rajulla tavalla uusiksi. Yksittäisten suurten firmojen etulyöntiasema tulee todennäköisesti murtumaan, kun lohkoketju ja tekoälyteknologiat vähän vielä kypsyvät. Tämä koskee niin perinteisiä suuria yrityksiä kuin nyt vielä voimiensa tunnossa olevia uuden talouden jättejä, elleivät nämä onnistu radikaalisti muuttamaan toimintatapojaan esimerkiksi merkittävästi enemmän yhteistyöhön ja hajautukseen perustuvaan, talouden niin sanottuja ekosysteemejä hyödyntävään suuntaan.

Lohkoketju ja tekoäly nimittäin mahdollistavat firmoja hajaantuneemmat, vähempihierarkkiset ja läpinäkyvämmät tavat tehdä liiketoimintaa. Ja mikä kenties tärkeintä, uudenlaiset liiketoimintaorganisaatiot voittaisivat myös kustannuksissa perinteiset firmat. Ensimmäistä kertaa historiassa nobelisti Coasen esiin nostamat ja yllä mainitut kolme kustannusta voisivat olla pienempiä firmojen ulkopuolella kuin niiden sisällä. Miten tämä on mahdollista?

Tekoälyn ja lohkoketjujen tuoma tulevaisuus

Lohkoketjut eli eräänlaiset hajautetut elektroniset tilikirjat, joita on käytännössä mahdoton väärentää, laskevat dramaattisesti erilaisten sopimusten solmimisten kustannuksia. Tulevaisuudessa lohkoketju (blockchain) poistaa välikäsien tarpeen ja tekee sopimuksista pomminvarmoja. Merkittävää tämä on muun muassa siksi, että pankkien ja lakimiesten tähän asti tarjoamien kalliiden välimiespalvelujen tarve katoaa. Hajautettu malli voi korvata keskitetyn. Pankkisektorilla ei olla turhaan hermostuneita lohkoketjuteknologian kehittymisestä.

Lohkoketjujen ja pilviteknologioiden myötä myöskään tietokoneohjelmien ei enää tarvitse olla sijoittuneita keskitetyille palvelimille. Ohjelmia voidaan käyttää vertaisverkoissa, joita ei kontrolloi mikään yksittäinen taho. Lohkoketjuihin perustuvia ohjelmia voidaan puolestaan käyttää lukuisten yksittäisten ihmisten toimien koordinointiin. Näin ihmiset voivat organisoitua ilman välittävien organisaatioiden, kuten erilaisten yritysten, apua. Lohkoketjuteknologia on siis peremmiltään väline yksilöiden välisen toiminnan koordinointiin, se mahdollistaa ihmisten itsehallinnon nykyisiä välittäjäorganisaatioita paremmin, turvallisemmin ja vähemmän keskitetysti.

Tekoäly (artificial intelligence, AI) taas mahdollistaa lohkoketjujen varassa toimivien verkostojen ohjauksen ja koordinoinnin – sekä myös liiketoimista saadun voittorahan kätevän ja luotettavan siirtämisen (esimerkiksi bitcoineina tai muuna digitaalisena valuuttana) uudenlaisen liiketoimintaorganisaation omistajille.

Pari esimerkkiä tulevaisuuden uudenlaisesta liiketoiminnasta

Tekoälytaksi. Esimerkiksi autonominen taksi, jota ”ajaa” tekoäly kuljettajan sijaan, voisi olla vaikkapa tuhannen ihmisen yhteisomistama. Lohkoketjujen avulla tehdyt pitävät sopimukset mahdollistaisivat helposti suurenkin omistajamäärän. Kun taksin tekoäly saa netin kautta pyynnön kyydin tarjoamisesta, voi se ensinnäkin varmistaa yksistä lohkoketjuista, onko pyyntö aito, ja kyydin tarjoamisen jälkeen se voi myös toisten lohkoketjujen kautta tilittää saamansa maksun kyydistä välittömästi osuuksina kaikille auton omistajille.

Autonominen maatila. Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa maatila, jota hoitavat robotit ja kuljettajia vailla olevat traktorit – joita muuten jo mainostetaan netissä. Tässäkin tapauksessa tällaisen autonomisen maatilan omistajia ja sen tuottojen saajia voisi olla lähes kuinka paljon tahansa hyvinkin erisuuruisilla omistusosuuksilla.

Kynnys omistamiseen alenee, koska entistä pienemmät omistusosuudet on käytännössä helpompi toteuttaa

Vielä on epäselvää, kuinka kauan kestää ennen kuin nämä esimerkit ovat todellisuutta. Luultavasti ennemmin kuin myöhemmin. Todennäköistä on myös se, etteivät suuret firmat häviä kertarysäyksellä vaan niiden elämä alkaa hiipua vähitellen. Tämäkään ei tietenkään poista omistamiseen liittyvää epätasa-arvoa: jollei ole varaa omistaa mitään, ei voi omistamisesta hyötyäkään. Kynnys omistamiseen kyllä alenee, koska entistä pienemmät omistusosuudet on käytännössä helpompi toteuttaa. Juuri tämä voi olla se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän eli jättiyritysten etulyöntiaseman. Lisäksi osuuskuntamallinen toiminta helpottuu ja optimististen tulevaisuuden ennakoijien mukaan niin sanottujen alustaosuuskuntien (platform cooperatives) merkitys taloudessa tulee kasvamaan.

Kaiken yllä kuvatun ohella tietysti moni ammattikin on vaarassa. Monien tekoälytutkijoiden mukaan harppaukset tekoälyn kehityksessä tulevat eliminoimaan paljon oletettuakin enemmän työpaikkoja – ja paljon yleisesti odotettua nopeammin. Koko perinteinen käsitys työstä tulee muuttumaan, työ ja toimeentulo menevät uusiksi. Tämä kehitys vaatii myös koko sosiaaliturvajärjestelmän uudelleenmuokkausta. Tämä olisi oiva aasinsilta esimerkiksi perustulokeskusteluun, mutta olkoon se toisen kirjoituksen aihe.

Mistä on kyse?