Tarja Cronberg: Moderni erämaa

Maaseutu on nosteessa, kirjoittaa Tarja Cronberg. Yhä useampi valitsee elämäntavakseen
modernin erämaan, jossa on tilaa ja rauhaa. Sinne halutaan asumaan ja tekemään töitä,
harrastamaan ja eläkkeelle.

Tarja Cronberg: Moderni erämaa

Vietin pääsiäisviikot Intiassa, maassa, joka tavoittelee maailman nopeimmin kasvavan talouden titteliä heti Kiinan jälkeen. Mitä ajatuksia tämä nopean talouskasvun mahtimaa herätti? Päällimmäiseksi mieleen nousee roskat, likaisuus ja korvia huumaava melu, jonka taukoamaton liikenteen kaaos aiheuttaa. Äärimmäinen köyhyys ja kurjuus ovat räikeinä rikkaan ja ylenpalttisen rinnalla. Ihmisiä on kaikkialla tungokseen asti.

Vakuutuin jälleen siitä, että omassa ajattelussamme on vinoutuma: harva asutus ei ole ongelma, niin kuin me olemme tottuneet sitä käsittelemään. Väljyys, joka meitä ympäröi, on etuoikeus. Kun seitsemän miljardia ihmistä jakaa yhden maapallon, tila on kriittinen voimavara.

Asun itse Pohjois-Karjalassa, Höytiäisen Teerisaaressa. Suomalaiset vieraani ihmettelevät yleensä, kuinka on mahdollista asua kaukana kaikesta, vaikeiden yhteyksien ja vieläpä kelirikon takana. Ei palveluita, ei ulkovaloja, ei julkista liikennettä eikä ohikulkijoita. Ei elämää? Italialaiset vieraani näkevät paratiisin, paikan, jossa voi kuunnella hiljaisuutta, hengittää puhdasta ilmaa ja poimia lounastarpeet pihamaalta. Kun kerron, että juomavesi tulee suoraan järvestä, ovat he haltioissaan.

Kuva: Marilyn Roxie (Flickr, Creative Commons)

Maaseutu on, miten sen puhumme

Maaseutuun liittyy aika- ja kulttuurisidonnaisia latauksia. Nopea teollistuminen synnytti kaupungistumisen, IT-buumi vahvisti sitä. Yhtäkkiä halusimme unohtaa maaseudun. Maaseutu edusti menneisyyttä, jotain joka piti jättää taakse. Politiikka vahvisti suuntausta. Pahimmillaan ja parhaimmillaan maaseutusuhde oli nostalgiaa, jota julkisen ympäristön kuvat ja sanat tukivat. Totutut puhetavat ja merkitykset vaikuttavat päätöksenteossa edelleen.

Salaa tältä kehitykseltä on tapahtunut jotain: maaseutu on nosteessa. Sinne halutaan asumaan ja tekemään töitä, harrastamaan ja eläkkeelle. Maaseudun merkitykset uudistuvat ihmisten omasta toimesta. Valitaan asunnon sijaan kokonainen elämäntapa, tehdään yksilöllinen ratkaisu ja uidaan vastavirtaan, arvostetaan rauhaa ja tilaa. Ihmiset valitsevat, syntyy ilmiö. Degrowth, downshifting, slow food, slow life, – yksilölliset valinnat tehdään usein yhteisöllisyyden puolesta. Maaseutu on saanut uusia tykkääjiä.

Kuva: Jenny Downing (Flickr, Creative Commons)

On line -elämää ja villejä eläimiä

Elämäni Teerisaaressa on elämää modernissa erämaassa. Lähin naapuri on neljän kilometrin päässä. Kotiin palatessani olen tavannut pihallani suden. Mantereella olevan autotallini takana pesi kerran karhu. Olenko eristyksissä? En. Talvisin jäätietä pääsee pihaan, avoveden aikaan saan nauttia veden ylityksestä. Maailma on olohuoneessa satelliittien välityksellä ja naapuriapu elää. Tietoliikenneyhteydet takaavat ”on line” -elämän myös saaressa. Maalla on kaikki, mitä aktiivinen elämä edellyttää, ja vähän enemmän: modernin elämän edut yhdistettyinä rauhaan ja hiljaisuuteen, tilaan ja luontoon.

Maaseutu tasapainottaa kiireisen elämän, se myös tarjoaa virikkeisen ympäristön. Maaseutu on mahdollisuus yhdistää työ ja perhe, se on mahdollisuus mielekkääseen toimintaan, kun päivää ei täytäkään palkkatyö.

Suomalainen, globaalia kateutta herättävä innovaatio – moderni erämaa – on edessämme, vain ratkaisua vailla. Miten yhdistetään uudella tavalla hyvinvointi ja pitkät etäisyydet, laadukkaat palvelut ja harva asutus? Miten modernin erämaan arvot ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan käytännössä toteutetaan niin, että se on kaikkien ulottuvilla?

Intiasta juuri palanneesta tuon ratkaisu on paras mahdollinen lähtökohta uudelle hyvinvoinnille.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen, joka toimi Sitran vuosina 2010-2012 käynnissä olleen
Maamerkit-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana.