Tehdäänkö maailmalle lisää Helsinkejä vai Atlantoja?

Vaikka pieni maa ei voi vaikuttaa maailman kehitykseen kovin paljon, esimerkin voima on suuri – ja tämän varaan Suomenkin kannattaa laskea. ”Parhaillaan joku Kiinassa tarkkailee Suomea ja Helsinkiä ja miettii, olisiko siinä heille mallia. Kun Kiina kehittää kaupunkejaan, on suuri merkitys sillä, tekeekö se niistä ja Helsinkejä vai Atlantoja ja Detroitteja”, sanoi kestävän kasvun asiantuntija Dimitri Zenghelis Sitran keskustelutilaisuudessa 22. huhtikuuta. Sitran tuore keskustelupaperi hahmottelee, miten Suomi voi olla kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.

Onko ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus mahdollinen ja voiko Suomi olla kestävän tulevaisuuden tekijänä edelläkävijä? Tästä haastavasta lähtökohdasta käynnistyi Helsingissä Lasipalatsissa pidetty Sitran Sustainable Future -seminaari, johon osallistui noin 500 kiinnostunutta.

”Hämmästyttävä määrä ihmisiä. Olette varmaan luulleet tulevanne katsomaan Bond-elokuvaa, mutta nyt saatte tyytyä meihin”, nauratti yleisöä London School of Economicsin tutkija ja yksi kuuluisan Sternin raportin kirjoittajista Dimitri Zenghelis. Zenghelis oli yksi niistä kansainvälisistä asiantuntijoista, jotka olivat mukana kommentoimassa Sitran keskustelupaperia Towards a Sustainable Well-being Society.

Zengheliksen viesti suomalaisyleisölle oli selvä: nykyinen talouskriisi ja ympäristökriisi pakottavat meidät mullistamaan ajattelumme taloudesta. Talouden on tulevaisuudessa rakennuttava planeetan kannalta kestävälle pohjalle.

”Usein ajatellaan, että hoidetaan ensin talous kuntoon ja ajatellaan ympäristöasioita vasta sitten. Se ei ole enää mahdollista” Zenghelis sanoi. Hänen mielestään kriisi on itse asiassa paras hetki suurille muutoksille: kun ymmärrämme ja hyväksymme, että vanhaan ei voi palata, alamme huomata uusia mahdollisuuksia.

”Voimme nyt muuttaa suuntaa ilman, että se käy valtavan kalliiksi. Resurssien hinta on vielä alhainen, ja meillä on paljon sijoittamatonta yksityistä rahaa. Vain epävarmuus tulevasta politiikasta jarruttaa muutosta. Poliitikot toimivat suorastaan rikollisesti, kun he eivät tässä tilanteessa aseta selkeitä ympäristönormeja”, Zenghelis kärjistää.

Rooman klubin puheenjohtaja ja kestävästä kasvusta juuri kirjan julkaissut Anders Wijkman näki Zengheliksen tapaan tulevaisuuden mustana, ellei muutoksiin ryhdytä pian.

”Jännite talouden ja ympäristön välillä kasvaa, väestön ekologinen jalanjälki suurenee, finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kytkentä heikkenee… Otamme koko ajan velkaa tulevilta sukupolvilta.” Wijkman luetteli ja viittasi Johan Rockströmin kanssa kirjoittamaansa kirjaan, jossa maailman ongelmat luetellaan kompaktisti kolmen numeron kautta 3-6-9. Tällä vuosisadalla ilmasto lämpenee nykytiedon mukaan ainakin 3 astetta, maapallon eliöstöä köyhdyttää kuudes sukupuuttoaalto ja maapallon väkiluku kasvaa 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.

”Kilpailu maapallon resursseista tulee olemaan hurjaa.”

Ratkaisuiksi Wijkman kannattaa muun muassa nopeita investointeja resurssiviisaaseen teknologiaan, talouskasvun määrittelyä uudelleen, verotuksen muuttamista työn verotuksesta resurssien käytön ja hiilipäästöjen verottamiseen, ekonomistien uudelleenkoulutusta ja luonnontieteilijöiden innostamista mukaan politiikkaan. 

”Vanha ajatus talouskasvusta saattoi toimia ennen, mutta se ei toimi enää. Meidän pitää määritellä koko talouskasvun logiikka uudelleen ja käyttää hyvinvoinnin mittareina jotain muuta kuin bruttokansantuotetta”, Wijkman sanoi.

Wijkman oli Zengheliksen kanssa samoilla linjoilla myös pienten maiden roolista kestävyyden edelläkävijänä.

”Pienillä mailla on suuria paremmat mahdollisuudet olla muutoksen ajureina. Maailma tarvitsee hyviä esimerkkejä, ja esimerkiksi Pohjoismaat voivat ottaa kehityksessä johtoaseman.”

Brittiläisen ajatushautomon Nestan johtaja Geoff Mulgan näki koko kapitalismin olevan murroksessa.

”Olemme siirtymässä hyödykepohjaisesta kapitalismista luottamuspohjaiseen kapitalismiin, jossa hyödykkeiden tuotannon sijaan niiden ylläpidolla on tärkeä rooli. Tavaroiden ja ympäristöjen kunnossapidosta tulee tärkeää vähän samaan tapaan kuin esiteollisella ajalla, vaikkakin teknologia on toki suuremmassa roolissa.”

Sitran johtava asiantuntija ja keskustelupaperin kirjoittaja Timo Hämäläinen sanoi yhteiskunnan muutoksen lähtevän siitä, että ekologinen kestävyys otetaan nykyistä paremmin huomioon ja nostetaan se taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ohella suomalaisen politiikan keskiöön.

”Usein asiantuntijat ovat erikoistuneet ratkaisemaan erilaisia kestävyysongelmia, mutta harvoin he yrittävät integroida ratkaisuista kokonaisvaltaisempaa ja koherentimpaa visiota kestävästä yhteiskunnasta. Emme enää voi keskustella vain hyvinvoinnin jostakin yhdestä ulottuvuudesta, vaan hyvinvointimme pitää rakentua niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävälle pohjalle”, Hämäläinen sanoo.

Keskustelupaperin mukaan hyvinvoinnin nykyistä perusteellisempi ymmärrys on tärkeää ekologisen kestävyyden saavuttamisessa. Ymmärtämällä ihmisten tarpeita ja käyttäytymistä paremmin, meidän tulisi pyrkiä ekologiseen kestävyyteen tavoilla, jotka eivät heikennä ihmisten kokemaa hyvinvointia.

Sitran keskustelupaperissa kestävä tulevaisuus rakentuu kymmenestä rakennuspalikasta, joiden joukossa on muun muassa resurssien käytön tehostaminen niin tuotannossa kuin kulutuksessakin, vähähiilisten asuinalueidenrakentaminen, investoinnit elinikäiseen oppimiseen ja yhteiskunnan sopeutumiskyvyn vahvistamiseen.

Suomella on Hämäläisen mukaan muutokseen hyvät lähtökohdat: taloudellinen menestys, hyvä työllisyystilanne, korkea elintaso ja luottamus niin kanssaihmisiin kuin yhteiskunnallisiin instituutioihin.

”Jotta Suomi voisi nousta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijäksi, tarvitsemme kuitenkin uudenlaista tekemisen kulttuuria: jatkuvaa ja nopeaa uusien asioiden kokeilua, julkishallinnon toimintamallien parhaiden käytäntöjen levittämistä ja laaja-alaista yhteistyötä”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan historia osoittaa, että maat, jotka edellisten teollisten vallankumousten yhteydessä omaksuivat ensimmäisten joukossa uuden teknologiset, organisatoriset ja institutionaaliset innovaatiot, menestyivät seuraavina vuosikymmeninä muita paremmin.

”Tämä on Suomelle mahdollisuus, monilla kestävyysmittareilla mitattuna Pohjoismaat ovat jo maailman huippua”, Hämäläinen kiteyttää.

Sitran keskustelupaperi Towards a Sustainable Well-being Society julkaistiin verkossa ensin englanniksi, koska Sitra halusi testata paperin teesejä kansainvälisillä asiantuntijoilla.