Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 20.01.2011

Terveyttä saa kioskista kätevämmin

Terveydenhuollon palveluiden pitäisi olla helposti kansalaisten saatavilla. Terveyskioskin matalan kynnyksen yli on vaivatonta kulkea esimerkiksi kauppakeskuksessa, ja nopeasta terveydenhoidosta hyötyvät niin potilas kuin julkinen rahoittajakin.

Terveydenhuollon palveluiden pitäisi olla helposti kansalaisten saatavilla. Terveyskioskin matalan kynnyksen yli on vaivatonta kulkea esimerkiksi kauppakeskuksessa, ja nopeasta terveydenhoidosta hyötyvät niin potilas kuin julkinen rahoittajakin. Helpon asioinnin terveyskioskeja löytyy tulevaisuudessa Ylöjärven ja Lahden lisäksi luultavasti myös monelta muulta paikkakunnalta.  

Terveyskioski on paikka, josta kansalaiset voivat saada perusterveydenhoidon palveluja terveyskeskusten ja -asemien ulkopuolelta. Palveluina voivat olla esimerkiksi verenpaineen tai verensokerin mittaus sekä ihmisten elintapoihin liittyvä opastus. Terveyskioskin on hyvä sijaita sellaisessa paikassa, jossa ihmiset muutenkin liikkuvat. Sitran kuntaohjelman rahoittamassa hankkeessa terveyskioskit sijoitettiin kauppakeskuksiin Ylöjärvellä ja Lahdessa.  

– Ideana on mennä sinne missä ihmisetkin ovat. Samalla kun hoitaa päivittäisiä ostoksiaan voi myös pistäytyä terveyskioskissa hoitamassa yksinkertaisempia terveysasioitaan. Palvelut eivät ole korkean kynnyksen takana vaan hyvin helposti saatavissa. Kansalainen saa terveysasiansa nopeammin hoidettua ja kunta voi parhaimmillaan säästää rahaa, kun kansalaisten ei tarvitse jokaisen pienemmänkin asian takia vaivautua lääkärin puheille terveyskeskukseen, listaa kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistolta terveyskioskin hyötyjä. Terveyskioski-hankkeessa ovat olleet Sitran lisäksi mukana Tampereen yliopisto sekä Ylöjärven ja Lahden kaupungit.  

Alustavien tulosten perusteella toimintatapa sopii Suomeen hyvin, ja varsinkin vanhempi väestö on osannut ottaa terveyskioskit käyttöönsä.   

Terveyspalvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat terveyskioskissa   

Matalan kynnyksen terveydenhoito ei ole mikään uusi ajatus. Suomessa on ollut vuosien ajan terveyssisartoimintaa, ja myös lääkärien kotikäyntipalvelut ovat viime vuosina uudestaan lisääntyneet. Potilaan ei siis välttämättä tarvitse raahautua terveyskeskukseen tai sairaalaan, vaan terveydenhoito voidaan tuoda lähemmäs potilasta ja kansalaisten ulottuville.  

Kauppakeskukseen sijoitetun terveyskioskin ajatus on tuontitavaraa Atlantin takaa, jossa yksityiset terveydenhoidon tarjoajat keksivät perustaa pieniä palvelupisteitä. Siis juuri sinne, missä heidän maksavat asiakkaansakin liikkuvat. Yhdysvalloissa suurin osa terveyskioskien asiakkaista on lapsiperheitä, ja tyypillinen käyntimaksu noin 50 US-dollaria (38 euroa).  

– Suomessa terveyskioskeja on perustettu toistaiseksi julkisen rahan voimin, mutta en näe mitään estettä sille, etteivätkö yksityiset yrityksetkin voisi niitä perustaa. Matalan kynnyksen terveyspalvelut ovat hyödyllisiä kaikille. Terveyspalvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan aikaisempaa paremmin. Ennaltaehkäisevä neuvonta on hyvin tuottavaa sekä kansalaisille että julkisille rahoittajille. Kroonisten sairausten hoito on kallista, joten matalan kynnyksen ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa panostaa, sanoo Vakkuri.   

Terveyskioski ei ole terveydenhuollon taikatemppu   

Vuonna 2020 terveyskioskeja ja muita matalan kynnyksen palvelupisteitä on Vakkurin arvion mukaan eri puolilla Suomea jo runsaasti.  

– Terveyskioski ei ole mikään tarkkaan määritetty toimintatapa, joten matalan kynnyksen terveydenhuoltopisteitä voidaan kutsua monelle muullakin nimellä. Nyt pilottivaiheessa terveyskioskit olivat kauppakeskuksissa, mutta jatkossa niiden sijoittamista kannattaa harkita kohderyhmien mukaan. Jos terveyskioskeilla halutaan tavoittaa esimerkiksi nimenomaan nuoriso, niin kauppakeskuksiakin parempia matalan kynnyksen paikkoja löytyy varmasti vaikkapa nuorisotaloista ja urheilupaikoista. Terveyskioski ei myöskään ole mikään koko suomalaisen terveydenhuollon pelastava hokkuspokkus-ratkaisu, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, Vakkuri muistuttaa.   

Terveydenhuollon kehittäminen ja talous vaativat yhteissuunnittelua   

Suomalaiseen terveydenhuollon suunnitteluun liittyy Vakkurin mukaan eräs yksi suuri harha: toiminnan kehittäminen ja taloudelliset resurssit erotetaan keinotekoisesti toisistaan. Ajatellaan, että kun on tarpeeksi hyvä tarkoitus, niin rahat tulevat kyllä aina jostain.  

– Hankkeen ensimmäisessä kokouksessa suunnittelijat miettivät, kuinka palveluja voisi parantaa ja tarjota kansalaisille sitä mitä he tarvitsevat. Hankkeen toisessa kokouksessa kokoontuvat sitten talousasioista vastaavat henkilöt, jotka yrittävät keksiä, mistä rahat näihin parannuksiin saadaan. Pahimmassa tapauksessa kokouksissa istuvat aivan eri ihmiset. Tällaisessa tapauksessa on turha ihmetellä, jos hankkeen tavoitteet ovat epäselvät ja asiat eivät etene käytännössä toivotulla tavalla, huokaisee Vakkuri.

 

Mistä on kyse?