Arvioitu lukuaika 2 min

Timo Mäkelä: Tuotannon ja kulutuksen vallankumous

"Yhä useampi päättäjä, tiedemies ja talouden asiantuntija katsoo, että maailmantalous on ajautumassa kriisiin niukkenevien luonnonvarojen ja niiden korkeiden hintojen takia. Kilpajuoksu energian ja luonnonvarojen perässä on lisäksi johtamassa laajeneviin ja kärjistyviin ympäristöongelmiin. Maapallo ei yksinkertaisesti pysty pitkään turvaamaan kiihtyvää tuotantoamme ja kulutuksemme kasvua."

Julkaistu

Yhä useampi päättäjä, tiedemies ja talouden asiantuntija katsoo, että maailmantalous on ajautumassa kriisiin niukkenevien luonnonvarojen ja niiden korkeiden hintojen takia. Kilpajuoksu energian ja luonnonvarojen perässä on lisäksi johtamassa laajeneviin ja kärjistyviin ympäristöongelmiin. Ilmasto lämpenee, myrskyt ja kuivuus lisääntyvät ja ympäristö köyhtyy ja saastuu. Maapallo ei yksinkertaisesti pysty pitkään turvaamaan kiihtyvää tuotantoamme ja kulutuksemme kasvua.

Esimerkkiä ei tarvitse kauaa miettiä.  Nykyisellä kasvuvauhdillaan Kiina tarvitsisi jo 25 vuoden kuluttua viljaa ja paperia määrän, joka vastaa 70 % koko maailman nykyisestä viljan tuotannosta ja 200 % paperin tuotannosta. Öljyä kuluisi enemmän kuin koko maailman nykyinen öljyntuotanto yhteensä. 

Äskettäin YK ja Maailmanpankki selvittivät laajassa tutkimuksessaan maailman tilaa. Tulokset eivät ole hauskaa luettavaa. 

Tärkeimmistä noin 25 maapallolla elämää ylläpitävistä luonnonvaroista melkein 20 on uhattuna. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi kuten me eurooppalaiset, tarvittaisiin yli kaksi maapalloa ylläpitämään kulutustamme. Amerikkaiset kuluttavat vieläkin enemman, yli neljän maapallon verran. 

Myös osa yrityksistä ja investoijista alkaa olla huolissaan. Yrityksiltä aletaan vaatia erityinen kestävän kehityksen luokitus takeena siitä, että yritysetiikka on kunnossa ja ympäristöriskit hallinnassa. Olemmekin siirtymässä uuteen teolliseen vallankumoukseen, jonka suunnan määräävät maapallon rajallisuus ja ympäristöuhat. 

Ympäristötekniikan globaalit markkinat kasvussa

Osana tätä vallankumousta uuden ympäristötekniikan ja -palveluiden globaalit markkinat kasvavat voimakkaasti. On arvioitu, että jo nyt nämä markkinat ovat yli 500 miljardia euroa, samaa suuruusluokkaa kuten esimerkiksi lääke- tai lentokoneteollisuus. Kasvu on 5–10 % vuodessa. Jo noin 15 % maailman uusista riski-investoinneista käytetään uusiutuvan energian tuotantoon, säästävään teknologiaan ja puhtaampaan tuotantoon. Tässä japanilaiset ja amerikkalaiset yritykset pyrkivät johtoasemaan.

Maailman suurin yritys, amerikkalainen General Electrics, pani äskettäin yritysstrategiansa uusiksi ja käynnisti oman ”Ecomagination”-ohjelmansa. Yrityksen tulevaisuuden painopiste on kestävämmän ja säästävämmän teknologian tuotanto.

Japani taas on Eurooppaa edellä sekä energian että luonnonvarojen käytän tehokkuudessa. Japanilaiset tuotteet ja teknologia valtaavat markkinoita.  

Eurooppa maailman huippua

Eurooppa hallitsee kuitenkin vielä ympäristöteknologian markkinoita. Esimerkiksi Saksan kierrätysteollisuus tuottaa teknologiaa ja innovaatioita koko maailman markkinoille, ja Espanja on maailman johtavia tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäjiä ja tuottajia. Tanskassa taas tuulivoimabisnes on jo ohittanut lihatuotteet maan vientitilastoissa. 

Mutta aikaa ei ole hukattavissa. Eurooppa onkin tarttumassa tähän uuteen mahdollisuuteen. Ekoinnovaatiot sekä luonnonvarojen ja energian tehokkaampi käyttö ovat jo kiinteä osa EU:n kasvu- ja työllisyysohjelmaa, ns. Lissabonin strategiaa.   

EU:lta rahoitusta ympäristöteknologiaan panostaville yrityksille  

EU:n uusi ympäristöteknologiaohjelma lupaa tutkimus- ja riskirahoitusta ympäristöteknologiaan panostaville yrityksille. Lisäksi markkinoiden vetoa ja toimivuutta parannetaan. Tässä julkisilla hankinnoilla, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä uusilla tuotemääräyksillä ja standardeilla on tärkeä rooli. Useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat luoneet omat kansalliset ympäristöteknologiaohjelmansa. 

Yritysten näkökulmasta uusi ja tehokkaampi, luonnonvaroja ja energiaa säästävä teknologia ja toimintatapa ovat järkeviä nyt ja tulevaisuudessa. Tehokkaampi tuotanto vähentää ympäristöhaittoja, mutta myös kannattaa ja säästää selvää rahaa.  

Eurooppa ja Suomi kestävän kehityksen eturintamassa  

Kestävän kehityksen teollinen vallankumous merkitsee luonnonvarojen tehokasta kierrätystä, uusiutuvien energialähteiden laajaa käyttöä, uudenlaista tuotantoa, materiaaleja ja teknologiaa sekä muuttunutta käsitystä siitä, miten liikumme paikasta toiseen. Mikään vähempi ei riitä, eikä keinoista ole pulaa, jos tahtoa riittää. Uusille yrityksille ja innovaatioille on kysyntää. 

Tässä kehityksessä Euroopan tulee pysyä eturintamassa, ja Suomen tiiviisti osana tätä rintamaa.

Timo Mäkelä   
Puheenvuorot-palstalle kirjoittavat asiantuntijat sekä Sitrasta että sen ulkopuolelta. Palautetta kirjoittajalle ja ehdotuksia kirjoittajiksi tai artikkeleiden aiheiksi voi lähettää osoitteeseen toimitus@sitra.fi

Teema

Ympäristö

Tulevaisuudessa on pulaa sekä raaka-aineista että energiasta. On pystyttävä tekemään enemmän vähemmällä. Ympäristöohjelma (2005-2007) nosti juuri oikeaan aikaan ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet esiin.

Julkaistu

Mistä on kyse?