Kuvaaja: Jenni Sarolahti

Julkaistu 28.06.2013

Todistukset on jaettu

Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jenni Sarolahti
Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Jenni Sarolahti on pitkänlinjan sitralainen viestijä, joka hanskaa viestinnän strategiasta toteutukseen. Tällä hetkellä Jenni vastaa Sitran juhlavuosihankkeiden viestinnästä, toimintakertomuksesta sekä monista muista koko taloa koskevista viestintähankkeista.

Ensimmäinen Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi tuotti radikaaleja rakenneuudistuksia ja kiinnostavia avauksia. Kurssin parasta antia oli viheliäisten ongelmien ratkominen yhdessä.

Hallitusohjelma kärkihankkeineen oli syntynyt. Seitsemän intensiivistä päivää asiantuntijoiden kuulemista, keskustelua ja tiukkaa neuvottelua. Henki hallituksessa oli silminnähden hyvä ja tunnelma hieman jännittynyt, kun ministerit astuivat vuorotellen arvovaltaisen yleisön eteen esittelemään näkemyksensä Suomen kestävän talouden strategiaksi ja sitä toteuttavaksi hallitusohjelmaksi. Ei, paikka ei ollut Säätytalo eikä hallitus Suomen hallitus, vaan käynnissä oli Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen ensimmäisen kurssin päättävä hallitusohjelman esittely kriittiselle arviointipaneelille Kirkkonummen Majvikissa.

Toukokuussa yhteiskunnallisen koulutuksen kentälle palannut Sitran järjestämä talouspolitiikkakoulutus saavutti yhden tärkeän etapin, kun ensimmäinen kurssi saatiin kokonaisuudessaan päätökseen. Stipendejä ei jaettu, mutta luokkakuva otettiin ja todistuksensa nouti 29 kehittäjää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Joukossa oli julkishallinnon, median, politiikan, järjestöjen, kulttuurielämän ja yritysten edustajia.

Kurssin ohjelma jakautui kolmeen tiiviiseen internaattijaksoon, jotka koostuivat luennoista, keskusteluista sekä yhteisestä koko kurssin läpileikkaavasta harjoitustyöstä. Joukko jaettiin puolueisiin, joista kukin muodosti oman agendansa. Vähitellen porukasta muodostettiin hallitus yhteisine tavoitteineen.  Luentojen, keskustelujen ja neuvottelujen kautta kurssilaiset rakensivat Suomelle kestävälle talouspolitiikalle rakentuvaa strategiaa ja hallitusohjelmaa, joka sitten lopuksi esiteltiin arviointipaneelille, joka antoi siitä tiukat kommenttinsa.

Kurssin asiantuntijaluennoijina toimivat muun muassa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, professori Sixten Korkman, ylijohtaja Jukka Pekkarinen, pääkirjoitustoimittaja Annamari Sipilä, neuvotteleva virkamies Marko Synkkänen, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja dosentti Markku Wilenius.

Planeetan kantokyvyn rajoihin sovitettua talouskasvua

Microsoftin toimitusjohtajana oikeassa elämässä toimiva Ari Rahkonen nousi hallituksen pääministeriksi: ”Kurssin aluksi ajattelin, että seurailen tässä vähän takarivistä, mitä kurssilla tehdään. Sitten työ vei mukanaan, ja pääministerin pestin myötä asioita olikin vähän pakko selvitellä ja seurata laajemmin”, Rahkonen naurahtaa.

Seitsemän tiivistä opiskelupäivää kuukauden aikana oli tehnyt tehtävänsä. Kestävä perintö – Sustainable Legacy -nimeä kantava hallitusohjelma vaikuttaa harkitulta kokonaisuudelta, jossa yhteiskunnan haasteita ratkotaan viiden kohdan ohjelmalla.

Hallitusohjelmassaan pääministeri Ari Rahkosen hallitus ajaa Suomea kansainvälisesti aloitteelliseksi, vähähiilisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen edelläkävijäksi, joka tarjoaa ratkaisuja maailman viheliäisimpiin ongelmiin. Tavoitteena on suvaitsevainen ja kansainvälinen maa, jossa jokaisella on taustastaan ja asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus hyödyntää potentiaaliaan ja yltää parhaimpaansa.

Lisäksi Suomesta kehitetään ketterä ja muuntautumiskykyinen, monipuoliseen osaamiseen perustuva talous, joka kannustaa rohkeaan yritteliäisyyteen ja tuottaa dynaamisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Rahkosen ykköshallituksen yksi kantava teema on luottamus: tavoitteena on rakentaa Suomesta tasa-arvoinen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat toisiinsa ja rakentavat tulevaisuutta yhdessä yli rajojen.

Hallitusohjelma sisältää viisi käytännön toimia sisältävää tavoitekokonaisuutta:

  1. Uusi hyvinvointilupaus
  2. Talouskasvua planeetan rajoissa: 3 prosentin vuosittainen kasvu bruttokansantuotteeseen absoluuttisesti irtikytkettynä (eli samaan aikaan kun päästöt vähenevät) vuoteen 2031 mennessä
  3. Työmarkkinauudistuksella potentiaalit joustavaan käyttöön: 75% työllisyysaste 2031 mennessä
  4. Muuntautumiskyky ja yritteliäisyys osaamisen perustaksi
  5. Aktiivinen kansalaisuus ja aikaansaava demokratia

Lääkkeenä osallisuustulo, työurien pidentäminen ja määräaikainen it-diktatuuri

Hallituksen hyvinvointilupauksen tukijalaksi nousee ohjelman kenties perusteellisin uudistus, jokaiselle työikäiselle suomalaiselle annettava vastikkeellinen ja työn tekemiseen kannustava osallisuustulo. Noin viidensadan euron suuruinen verotettava tulo edellyttäisi aktiivisuutta joko palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun, vapaaehtoistyön tai vaikkapa omaishoidon muodossa. Tekemisestä ei rankaistaisi kuten tällä hetkellä, vaan siitä tulisi kannustava yhteiskunnan jäsenenä olemisen edellytys. Osallisuustulo myös vähentäisi etuusjärjestelmän monimutkaisuutta, vapauttaisi hallinnollisia resursseja asiakaspalveluun ja olisi kustannusvaikutuksiltaan neutraali.

Hallituksen lääke ekologisen kestävyyden tavoitteen tukemiseksi ja talouskasvun sovittamiseksi planeetan kantokyvyn rajoihin on ekologinen verouudistus ja kasvun irtikytkentä vuoteen 2031 mennessä. Käytännössä verouudistus merkitsisi yritysverotuksen ja työn verotuksen alentamista, ja ympäristöverotuksen ja kulutuksen verotuksen kiristämistä. Kiinteistöverotuksessa huomioitaisiin energiatehokkuus ja -muoto, saastuttavat verohuojennukset poistettaisiin ja ympäristölle haitallisia tukia vähennettäisiin.

Hallitus venyttäisi työuria joka suunnasta: alusta, keskeltä ja loppupäästä. Työvoiman saatavuutta parannettaisiin myös koulutettuja maahanmuuttajia Suomeen houkuttelemalla. Käytännössä esimerkiksi toisen asteen ja korkeakoulujen nivelvaihetta lyhennettäisiin korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää uudistamalla ja kaikki nuoret ohjattaisiin sopivien opintojen, oppisopimuksen tai työpaikan pariin ns. Vamos-mallilla. Nuorten työllisyysastetta kohennettaisiin myös lisäämällä kandidaatintutkintoon tähtääviä koulutusohjelmia ja työelämävalmennusta, sekä ottamalla käyttöön kolmen lukukauden järjestelmä.

Työuran loppupäätä kehitettäisiin eläkeuudistuksella, jossa joustavan eläkeiän alarajaa nostettaisiin ja se sidottaisiin elinajan odotteen kasvuun. Lisäksi eläkeputki poistettaisiin, yli 55-vuotiaiden palkansaajien työnantajamaksuja huojennettaisiin ja työnantajien omavastuita mm. työntekijöiden työkyvyttömyydestä muutettaisiin ikääntyneiden palkkaamista kannustavaan suuntaan.

Kärkihankkeinaan hallitus esittelee vastikkeellisen perustulon takaaman hyvinvointilupauksen, edellä mainitun työurien pidentämiseen tähtäävän työmarkkinauudistuksen sekä julkishallintoa koskevan määräaikaisen it-diktatuurin.

Määräaikaiseen it-diktatuuriin ohjelmassa päädyttiin ehkä hieman vähemmän vakavissaan, vaikka ongelma aito onkin: terveydenhuollossa rehottavaan tuhansien erillisten yhteensopimattomien it-järjestelmien suohon olisi löydettävä ratkaisu. Nykytilanteesta kärsivät sekä yhteiskunnan talous että järjestelmien viidakossa palloteltava potilas. Elleivät porkkanat auta, kurssin hallitus turvautuisi tässä asiassa vaikka keppiin.

Toimintaympäristön kompleksisuus vaatii nyt luottamusta ja yhteisvastuuta, nykypäivään sopivaa Korpilammen henkeä, kurssi totesi hallituksensa suulla.

Yritysjohtaja, kansanedustaja, toimittaja ja järjestöaktiivi näkökulmia avartamassa

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssin vahvuus on osallistujien erilaiset taustat. Ari Rahkoselle henkilökohtaisesti koko kurssin parasta antia olivat ryhmätyöt ja niiden keskustelut: ”Joukon diversiteetti oli ihan loistava juttu! Keskusteluissa ja neuvotteluissa tuli ilmi asioita, joita en itse olisi ollenkaan osannut ajatella”, Rahkonen summaa ja jatkaa: ”Työhöni Teknologiateollisuuden varapuheenjohtajana tämä antaa myös laveampaa perspektiiviä. Kurssin tietopohja ja asiantuntijaluennot olivat ansiokkaita, mutta minulle isoin juttu oli kyllä käytännön näkökulmien ymmärtäminen”.

Rahkosen kanssa samalla linjalla oli myös yksi kurssin ammattipoliitikoista, kansanedustaja Antti Kaikkonen: ”Kurssin sapluuna, jossa eri alojen ihmiset kootaan yhteen miettimään näitä yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia, on toimiva. Itselleni nämä asiat ovat työn kautta käyneet varsin tutuiksi, mutta keskustelujen kautta erilaisia näkökulmia alkaa ymmärtää paremmin”.

Kurssin painopistettä, kestävää talouspolitiikkaa, Kaikkonen pitää erittäin hyvänä: ”Luonnon kantokyvystä ja sen erilaisille päätöksille asettamista reunaehdoista tulisi käydä nykyistä paljon enemmän julkista keskustelua.”

Sitran talouspolitiikkakoulutuksen kautta aikojen 64. kurssi, ensimmäinen Kestävän talouspolitiikan johtamisen painotuksella, on siis ohi.

”Suosittelen kurssia ehdottomasti muulle liikkeenjohdolle, jolla on kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Aito kiinnostus on kuitenkin tärkeää, silloin tästä saa paljon enemmän irti”, pääministerin nuijan seminaarisaliin jättävä Ari Rahkonen huikkaa ja palaa päivätyöhönsä Microsoftille yhtä avartavaa kokemusta rikkaampana.

Seuraava Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kurssi alkaa syyskuussa. Ensi vuoden kurssien kurssilaisvalinnat aloitetaan elokuussa, joten jos olet kiinnostunut kurssista tai tiedät jonkun jolle se sopisi, vinkkaa asiasta täällä.

Mistä on kyse?