archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Opetussuunnitelma muuttuu. Entäs toimintakulttuuri?

Toimintakulttuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen, kun se nauttii muutoksesta ja sallii virheet.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

”Toimintakulttuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen, kun se nauttii muutoksesta ja sallii virheet.”

Syksyn viimeisessä koulutuskeskiviikossa pohdittiin koulujen toimintakulttuuria ja kulttuurin muutospaineita uuden opetussuunnitelman myötä. Tilaisuudessa julkistettiin myös kehittämiskouluverkosto Majakan uusi verkkoalusta hyvien käytäntöjen jakamiselle.

Peruskoulujen uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan mm. yhteistoiminnallisuutta ja kokeilemista. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on oppilaiden – ja opettajien – laaja-alainen osaaminen.

Muutos opetuksessa tarkoittaa myös muutoksia koulujen toimintakulttuurissa. Kun entinen opetussuunnitelma tuki opettajien autonomiaa, uudessa opetussuunnitelmassa painottuvat erilaiset yhdessä tekemisen muodot.

Mitä on tapahduttava pedagogiikassa ja johtamisessa, jotta käynnissä oleva opetussuunnitelmatyö konkretisoituisi uusien opetussuunnitelmien mukaisena opetuksena? Millainen toimintakulttuuri mahdollistaa muutoksen?

”Toimintakulttuuri syntyy rakenteista. Rakenteet syntyvät ajattelusta”, sanoi Reaktorin kehitysjohtaja Sami Honkonen syksyn viimeisessä koulutuskeskiviikossa 2.12. Helsingin Ruoholahdessa.

Ketterää kokeilemista ei synny hierarkkisessa organisaatiossa vaan kekseliäisyys ja kokeileminen aiheuttavat helposti yhteentörmäyksiä. Minkälainen kulttuuri, ja rakenteet, sitten tukevat kokeilevaa, yhdessä tekemistä?

”Toimintakulttuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen, kun se nauttii muutoksesta, sallii virheet, kannustaa yhteistyöhön eikä välitä titteleistä tai hierarkiasta”, listasi Honkonen.

Tällä hetkellä koulujemme rakenteet ohjaavat siihen, että opettajat ovat yksilösuorittajia. Rakenteet ohjaavat yksilötyöhön – eivät yhdessä tekemiseen.

”Koulun tulisi olla oppiva yhteisö, jossa opettajat toimivat tiiminä ja vievät yhdessä asioita eteenpäin”, kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Opetussuunitelmauudistuksen eteenpäinviemistä ja opetustyön muutosta tukemaan Opetushallitus käynnisti syksyllä 2014 perusopetuksen kehittämiskouluverkostotoiminnan. Kehittämiskouluverkosto Majakka on peruskouluista muodostuva yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä.

Keskiviikkona verkosto julkaisi kaikille avoimen Majakka-alustan, jossa kuka tahansa voi tutustua Majakka-koulujen kehittämisideoihin, esittää kysymyksiä, kannustaa ja antaa palautetta.

”Verkoston tavoitteena on luoda malleja uusista tavoista toimia sekä tehdä näkyväksi koulujen kehittämistyötä”, kommentoi opetusneuvos Aija Rinkinen.

Verkostossa on tällä hetkellä mukana 39 kuntaa ja 186 koulua ja mukaan pääsee vielä.

”Nyt verkoston koulujen kehitysprojektit, kokeilut ja ideat ovat kaikkien saatavilla ensimmäistä kertaa samalla alustalla. Tervetuloa mukaan kommentoimaan, keskustelemaan ja saamaan ideoita omaan tekemiseen!” Rinkinen houkutteli.

Majakka-verkosto on omalta osaltaan mukana tukemassa kouluja uudenlaisen toimintakulttuurin synnyttämisessä.

”Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, mutta siihen me kaikki voimme omalta osaltamme vaikuttaa”, Honkonen kannusti. ”Ota vastuuta äläkä pelkää ottaa riskejä. Eikä aina tarvitse kysyä lupaa, mutta muista kuunnella muita ja olla kunnioittava.”

Tallenne tilaisuudesta ja tilaisuuden materiaalit löytyvät täältä.

Koulutuskeskiviikot ovat jatkoa Sitran Uusi koulutus -foorumille, joka työskenteli tulevaisuuden koulutukseen ja oppimiseen liittyvien teemojen parissa keväällä 2015. Koulutuskeskiviikkoja koordinoi syksyllä 2015 Sitra, mutta tilaisuuksia isännöivät vaihtuvasti eri organisaatiot.

Mistä on kyse?