archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomesta ammatillisen koulutuksen ykkösviejä?

Ammatillinen koulutus vientituotteena ei ole saanut suuresti palstatilaa kotimaisessa keskustelussa. Aihe ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota, sillä kyseessä on Suomelle merkittävä mahdollisuus.

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Luonto ja talous

Julkaistu

Uusi koulutus -foorumin järjestämän Ammatillisen koulutusviennin Open Space -työpajan keskusteluista koostettiin visualisointi osallistujien ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käytettäväksi. (Klikkaamalla kuvaa saat kuvan isommaksi.)

Ammatillinen koulutus vientituotteena ei ole saanut suuresti palstatilaa kotimaisessa keskustelussa. Aihe ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota, sillä kyseessä on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Vaikka mahdollisuus tunnistetaan, eri tahojen toimijat eivät löydä arjessa toisiaan yhteistyön tekemiseksi ja koko alaa edistävän toiminnan synnyttämiseksi.

Muutama viikko sitten keskustelu ammatillisesta koulutusviennistä sai piristysruiskeen Uusi koulutus -foorumin Open Spacessa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä toimijaa yrityksistä, ministeriöistä, ammattikorkeakouluista ja järjestöistä. Osallistujat ehdottivat itse keskustelua ohjanneet otsikot: asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen kohdemaissa, yhteistyömuodot mm. myynnissä, oppimisen vienti digitaalisesti esim. pelien avulla sekä koulutuksen räätälöinti.

Kaiken kaikkiaan Suomella on lupaavat edellytykset toimia ammatillisen koulutuksen viejänä. Suomalaisilla toimijoilla on tietoa kohdemaista ja asiakkaiden tarpeista – esimerkiksi järjestöt ja ammattikorkeakoulut ovat kentällä hyvin verkottuneita. Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt vuosikymmeniä avustustyötä haurailla ja katastrofiherkillä alueilla. Myös ammattikorkeakouluilla on paljon kansainvälisiä hankkeita mm. Afrikan maissa.

Suomalaisiin toimijoihin luotetaan maailmalla. Koulutuksesta kiinnostuneet tekevät tiedusteluja usein henkilökohtaisten kontaktien kautta – mm. Diakonia-ammattikorkeakoulu sai Tansaniasta pyynnön tulkkaus-koulutuksen järjestämisestä.

Ei kokonaisten tutkintojen vientiä, vaan kohdennettuja paloja

Open Spacessa nousi esiin, että yksi tämän hetken haasteista on epäselvyys siitä, mitä tarkkaan ottaen olemme myymässä. Asiakas on tuskin kiinnostunut kolme vuotta kestävästä ammattikoulututkinnosta; esimerkiksi parin viikon täsmäkoulutus moottorin huoltamisesta voi vastata tarpeeseen paljon paremmin.

Entä voisiko Suomen ja suomalaisten yritysten vahvuus piillä kokonaan uudenlaisten, kontekstisidonnaisten oppimisen tapojen viennissä sen sijaan, että veisimme sähköisiä oppikirjoja? Tai voisimmeko toteuttaa esimerkiksi koulutusjärjestelmän kehitysprojekteja eri maissa?

Ammatillisen koulutuksen vienti ei korvaa kehitysapua

On selvää, että kehitysavulle ja -yhteistyölle on suuri tarve katastrofialueilla. Hieman vakaammissa ympäristöissä suomalaisten julkisten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyölle voisi kuitenkin olla mahdollisuuksia: ainakin teoriassa kehitysapu ja koulutusvienti voisivat jopa hyötyä toisistaan.

Keskustelussa nousi esiin Kirkon Ulkomaanavun hanke Liberiassa, joka lähti liikkeelle osaamistarpeen mallintamisesta. Kananmunien tuotanto maassa oli romahtanut, ja kanalan pyörittämiseen liittyvällä koulutuksella ihmiset pääsivät aloittamaan tuotannon. Nykyään kananmunien tuotannolla on suuri työllistävä vaikutus, ja perheet saavat siitä huomattavasti lisätuloja.

Voisiko tämän kaltaisen hankkeen jälkeen syntyä tarpeita, joihin suomalaisen yrityksen olisi kannattavaa vastata koulutuspalveluilla? Tällöin voitaisiin saavuttaa todellinen win-win -tilanne, kun kehitysyhteistyöllä aikaansaatu suotuisa kehitys voisi saada lisää vauhtia samalla luoden kysyntää suomalaiselle koulutusviennille.

Koulutukselle on suuri kysyntä kehittyvissä talouksissa

Monissa Afrikan maissa nuorisotyöttömyys on kasvussa, ja ammatillinen koulutus parantaisi monien mahdollisuuksia työllistyä. Toistaiseksi ansioituneita koulutuksen tarjoajia on kuitenkin vähän. Vaikka suomalainen toimija voisi tarjota koulutusratkaisua hyvin kapeasti rajattuun tarpeeseen, maailmanlaajuisilla markkinoilla potentiaalisia asiakkaita on paljon.

Julkisella sektorilla voisi monessa tapauksessa olla tarvetta sellaiselle koulutukselle, jota Suomesta löytyisi. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoi Open Spacessa kohdanneensa eräässä maassa opetusministeriön virkamiehiä, joiden ei voi olettaa vaatimattoman osaamisensa vuoksi kykenevän laatimaan opetussuunnitelmaa.

Toisaalta joissakin tapauksissa esimerkiksi teollisuusyritys voisi olla kiinnostunut tilaamaan koulutusta yhteisön jäsenille, jotta potentiaalisten työntekijöiden osaaminen olisi relevanttia ja hyvällä tasolla.

Kun vakaan yhteisön julkinen tai yksityinen toimija olisi kiinnostunut hankkimaan koulutusta, suomalaisten tulee tehdä ostaminen helpoksi. Jos suomalaiset eivät sitä tee, joku muu käyttää mahdollisuuden.

Edu-broker tai myyntioperaattori helpottamaan ostamista

Open Spacessa nostettiin esiin idea edu-brokerista, joka toimisi koulutusta tarvitsevan ja tarjoavan tahon välikätenä. Edu-broker kuuntelisi ostajaa, ja auttaisi tunnistamaan todellisen tarpeen: jos ostaja haluaa tähdätä parempaan matematiikan osaamiseen, edu-broker analysoisi mitä muuta kuin matematiikan kirjoja ostaja tarvitsee päämäärän saavuttamiseksi. Tämän jälkeen edu-broker välittäisi tietoa asiakkaan tarpeesta koulutuksen tarjoajalle.

Tilaisuuden osallistujat ideoivat myös suomalaisten toimijoiden yhteistä myyntioperaattoria. Vaikkapa osakeyhtiömuotoinen toimija voisi vastata asiakkaiden tiedusteluihin, että tarpeeseen vastaava koulutus on saatavilla, minkä jälkeen operaattori selvittäisi sopivan suomalaisen toteuttajan.

Sekä edu-broker että myyntioperaattori johtaisi suomalaisten suurempaan presenssiin markkinoilla, jonka kautta tiedusteluja ja kauppoja saataisiin syntymään. Paikallinen läsnäolo myös mahdollistaisi asiakastarpeiden ymmärryksen kartuttamisen ja tiedon jakamisen suomalaisten toimijoiden kesken.

Asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ja ymmärryksen jakaminen tunnistettiin Open Spacessa yhdeksi keskeisimmistä haasteista. Osallistujat ideoivat siihen myös monia ratkaisuja: edu-brokerin ja myyntioperaattorin lisäksi ilmoille nousi kysyntä-tarjonta -kartoituksen tekeminen. Kartoitus toisi selkeästi esiin ne tunnistetut asiakkaiden tarpeet, joihin Suomesta löytyy ratkaisuja jo nyt.

Osallistujat näkivät, että ammatillisen koulutuksen viennin kehittämiseksi tarvitaan kipeästi rajat ylittävää yhteistyötä. Suurta innostusta herätti idea jo tehtyjen kohdemaa-selvitysten ja materiaalien jakamisesta. Tämä tiedonvaihto on hyvä alku yhteistyölle.

Ammatillisen koulutusviennin Open Space järjestettiin 18.5. Helsingissä yhtenä Sitran Uusi koulutus -foorumin kokeiluista.

Mistä on kyse?