Julkaistu 25.09.2017

Työn murroksen asiantuntijat: ”Hyödylliselle toiminnalle on loputon tarve”

Teknologian kehityksen muuttaessa työtä ja työelämää seurauksena ei tarvitse olla jättimäinen työttömyys, painottavat Royal Society of Artsin toimitusjohtaja Matthew Taylor ja Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Viestintä, Sitra
Tatu Leinonen toimii pohjoismaisen hyvinvointimallin uudistamiseen tähtäävän visiotyön, Seuraavan erän, sekä muiden Sitran juhlavuoteen liittyvien hankkeiden viestinnän parissa.

Vaikka teknologian kehitys ja robottien laajempi hyödyntäminen taloudessa todennäköisesti johtaa työpaikkojen katoamiseen, yhteiskunnassa tulee aina olemaan tarvetta merkitykselliselle toiminnalle ihmisten välillä.

Matthew Taylor ja Aleksi Neuvonen pohtivat, kuinka voimme luoda parempaa yhteiskuntaa työn murroksen keskellä. Onnistuaksemme meidän tulee kiinnittää huomiota työssä oppimisen mahdollisuuksiin ja perusturvan varmistamiseen sekä avata keskustelua siitä, mille yhteiskunnan edistys rakentuu tulevaisuudessa.

Työn muutoksesta ja sen yhteiskunnallisista seurauksista on puhuttu paljon. Erityistä huomiota on saanut keikkatyön yleistyminen erilaisten alustojen kautta, kuten esim. kuljetuspalveluiden tarjoaminen. Miten yhteiskunnan tulisi huomioida keikkatyön yleistyminen?

Taylor: Britanniassa puhutaan paljon alustoista kaupan alalla, joiden kautta ihmisille voidaan tarjota töitä ruuhkaisina tunteina esimerkiksi aamulla ja illalla.

Yksilön kannalta tämä voi olla joko haitallista tai hyödyllistä. Hän ”menettää” kahdeksan tunnin työpäivän ja siihen kuuluvat edut, ja joutuu pahimmillaan tekemään töitä vain muutamana erillisenä tuntina päivän eri vaiheissa. Toisaalta osa ihmisistä saattaa haluta työskennellä osa-aikaisesti eivätkä he haluaisi olla osaa kahdeksan tunnin työpäivästä toimettomina. Järjestely saattaa olla heille mieluinen, jos he haluavat ansaita hieman ekstraa silloin tällöin vaikkapa opiskelun tai eläkkeen ohessa.

Yhteiskunnassa tulee siis pitää huoli samansuuntaisista kehityksistä: uusien työn muotojen tulisi mennä linjassa ihmisten valintojen kanssa, ja samalla meidän pitää huolehtia siitä, että ihmisten oikeuksia töissä kunnioitetaan.

Neuvonen: Kyllä, on tärkeää huolehtia siitä että ihmisiä ei käytetä hyväksi, kun työtä tapahtuu yhä enemmän muualla kuin rutiininomaisissa työsuhteissa.

Keikkatyötä suurempana muutoksen näkisin, että ensisijaisesti asenne työtä kohtaan ja käsityksemme työstä on muuttumassa. Esimerkiksi monet eivät koe työajan olevan mielekäs väline työsuoritteiden mittaamiselle tietotyössä. Tästä huolimatta monet normit, kuten työajan seuranta, ovat yhä laajasti käytössä. Ne törmäävät usein ihmisten kasvaneisiin toiveisiin henkilökohtaisesta autonomiasta työtehtäviensä hoidossa.

Mielestäni pitäisi ymmärtää paremmin sitä, mikä ihmisiä motivoi, jos haluamme saada ihmiset tekemään parhaansa.

”Teknologian kehitys itsessään ei ole haaste – vaan se miten organisoimme talouden”

Taylor: Teknologian kehitykseen liittyen kuulee toisinaan puhuttavan väistämättömästä massiivisesta työttömyydestä. Mielestäni kehityksen ei tarvitse mennä näin. On totta, että tiettyihin työtehtäviin ei tulevaisuudessa tarvita ihmistyötä, kun teknologia kehittyy. Mutta on olemassa paljon muita tehtäviä ja uusia mahdollisuuksia.

Voisimme tarjota ihmisille tuplasti enemmän mahdollisuuksia työskennellä esimerkiksi hoiva-alalla, opettajina tai katujen ja puistojen ylläpitäjinä. Tällaista hyödyllistä toimintaa tullaan tarvitsemaan aina! Kyse ei siis viime kädessä ole teknologiasta, vaan siitä, miten organisoimme talouden.

 

Entä jos uusia toimeentulon mahdollisuuksia ei ole tarjolla?

Taylor: On tärkeää muistaa, että teollisen vallankumouksen alkuvaiheissa 1700-luvun lopulla työväenluokan elintaso ei noussut vuosikymmeniin. Tämä historiallinen ajanjakso tunnetaan nimellä Engelsin paussi. Jos elintason nousun pysähtyminen tai jopa lasku on tapahtumaisillaan taas, demokraattiselle järjestelmällemme aiheutuu suuria haasteita.

Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka yhteiskunta voi toimia murroksen keskellä hyvin ja saavuttaa murroksen jälkeen nykyistä paremman tilan.

Neuvonen: Meidän on varauduttava uuteen Engelsin paussiin. On tärkeää, että emme suhtaudu työpaikkojen katoamiseen ja työolojen heikentymiseen kuten luonnonlakiin. Tarvitsemme sosiaalisia innovaatioita: me voimme tehdä monilla yhteiskunnan tasoilla, kuten taloudessa ja lainsäädännössä, radikaaleja muutoksia paremman yhteiskunnan ja uudenlaisten työpaikkojen rakentamiseksi.

 

Mitä yhteiskunta sitten voisi tehdä ihmisten aseman helpottamiseksi murroksen keskellä?

Taylor: Perustulo toisi kaikkien ihmisten ulottuville taloudellista turvaa. Jos menettää työnsä Iso-Britanniassa, sosiaalietuuksien piiriin pääseminen saattaa kestää viikkoja. Perustulo helpottaisi ihmisten tilannetta tällöin. Taloudellisen turvan lisäksi on huolehdittava kannusteista tehdä työtä.

Toiseksi, jokaisessa työssä pitäisi olla mahdollisuus oppia sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös muissa ammateissa. Esimerkiksi johtamista, tiimityötaitoja, aloitteellisuutta ja tietotekniikkataitoja. Töitä ja työtehtäviä pitäisi suunnitella enemmän myös oppimisen näkökulmasta.

Neuvonen: Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja, sillä ihmisten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Perustulo toimisi hyvin heille, jotka ovat jo ehtineet pohtia mitä haluaisivat seuraavaksi tehdä. Se mahdollistaa erilaisten töiden kokeilun pienimuotoisesti. Mutta miten innostaa heitä, jotka eivät ole aiemmin haaveilleet uudesta työstä?

Kannatan myös ajatusta, että työnantajien tulisi tarjota mahdollisuuksia uusien taitojen oppimiseen. Mutta kuinka työnantajia voitaisiin kannustaa tähän laajemmin?

Taylor: Mielestäni enemmän oppimista sisältävät työt johtavat myös korkeampaan tuottavuuteen, kun ihmiset pääsevät hyödyntämään kaikkea osaamistaan ja oppimaan uutta. Tuottavuuden nousu on hyvä asia työnantajille, joten oppimiseen satsaaminen ei ole ylimääräinen taakka.

Neuvonen: Myös tekoäly voi tulevaisuudessa helpottaa sitä, että uudet työnantajat löytävät sellaisia työntekijöitä, jotka ovat aiemmissa työtehtävissään oppineet juuri tiettyjä erikoistaitoja. Tämä on suuri muutos verrattuna tilanteeseen tähän saakka, kun lähinnä aiemmalla tittelillä tai tutkinnon nimellä on ollut merkitystä.

 

Toinen usein esiin nouseva teema on työn tuottavuuden vaatimaton kasvu viime vuosina. Mitä työn tuottavuuden kohentamiseksi tulisi tehdä?

Taylor: Heinäkuussa julkaisemamme raportti Good Work esittää, että paremmin suunnitellulla työllä, jolla saadaan ihmisistä parhaat kyvyt esiin, voidaan myös nostaa tuottavuutta. Tämä perustuu siihen, että ihmiset saavat enemmän aikaan, jos heiltä odotetaan paljon, heidän annetaan kehittää omia ideoitaan sekä virheitä sallitaan.

Tärkeä kysymys johtajien pohdittavaksi on: kuinka saada ihmiset hyödyntämään koko potentiaaliaan työssään? Uskon, että jos johtajat ajattelisivat että kaikissa töissä tulee olla vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia oppia uutta, ja organisoisivat töitä tästä näkökulmasta, samalla tuottavuus nousisi.

Toki teknologian kehitys mahdollistaa töiden pilkkomisen yhä pienempiin työtehtäviin, mikä voi nostaa tuottavuutta.

Neuvonen: Ihmisten täyden potentiaalin saaminen esiin on äärimmäisen tärkeää. Meidän ei tule lähteä kilpailemaan sellaisista töistä, jotka koneet tulevat tekemään selvästi tehokkaammin. Sen sijaan kannattaisi rohkaista ihmisiä kehittymään työssä niin paljon kuin he haluavat, ja tavoitella tuottavuuden kasvua tätä kautta.

”Ihmisiä tulisi rohkaista kehittymään työssä niin paljon kuin he haluavat”

 

Perinteisesti talouskasvu on ollut politiikan teon keskiössä – sillä on ollut vahva kytkös muun muassa työllisyyteen ja julkisten palveluiden rahoittamiseen. Mihin politiikassa tullaan keskittymään tulevaisuudessa?

Neuvonen: On oleellista avata keskustelua tästä. Kun yhä enemmän toiminnastamme on jotain muuta kuin tavaroiden valmistamista, ja digitaalisten palveluiden ansiosta ihmiset voivat tyydyttää tarpeitaan pienemmillä rahallisilla satsauksilla, on aiheellista pohtia kuinka hyvin ja kattavasti esimerkiksi bruttokansantuote mittarina sopii politiikan toimia ohjaavaksi mittatikuksi. Tulevaisuudessa kasvu ei välttämättä ole politiikan teon ytimessä kuten ennen.

Taylor: Saavuttaakseen suosita poliitikot ovat aina halunneet joko laskea veroja tai satsata julkisiin palveluihin. Talouskasvu ja positiiviset talousennusteet antavat poliitikoille mahdollisuuksia tehdä jompaakumpaa näistä tai yhdistellä molempia.

Mutta voisiko politiikassa kantavana ajatuksena olla: paremman yhteiskunnan rakentaminen mahdollistamalla ihmisille asioita ja avustamalla heitä? Voisiko tällöin löytyä uusia politiikkainstrumentteja? Tuloksena voisi olla älykkäämpi ja mahdollistavampi valtio.

Lisäksi mielestäni yhteiskunnassa on alettava miettiä, kuinka taloutemme voivat menestyä vaikka ne kasvaisivat hitaasti. Meidän tulee keskustella enemmän siitä, millaista on yhteiskunnan edistys ilman, että edellytyksenä sille olisi kolmen prosentin vuotuinen talouskasvu.

 

Matthew Taylor on Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyötä sparraavan kansainvälisen Task groupin jäsen. Seuraava erä -visiotyö rakentaa ymmärrystä kehittyneitä yhteiskuntia haastavasta murroksesta ja hahmottelee pohjoismaisen yhteiskuntamallin menestystekijöitä tulevaisuudessa.

Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija.

Mistä on kyse?