Työpöydällä tulevaisuuden maaseutu

Huomisen maaseudulla vanha ja uusi elävät rinnakkain. Ehkäpä maanviljelijä saa naapurikseen it-yrittäjän.

Maaseutu esiintyy mediassa usein autioituvana tai jopa kuolevana alueena, jolle ei povata ruusuista huomista. Toisenlaisen tulevaisuuden eteen paiskitaan kuitenkin töitä. Yksi työmuurahaisista on Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja, ympäristöekonomian tohtori Eeva Hellström.

– Aiemmin maaseudun kehittämisessä on ollut aika paljon kysymys maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinojen turvaamisesta. Jotta näin on voitu tehdä, maaseutu on pitänyt ensin määritellä ja sitten kohdistaa siihen erityisiä kehittämis- ja politiikkatoimia, sanoo Hellström.

Hän lähestyy maaseudun kehittämistä toisella tavalla: alueen sijasta hän puhuu asiakkaista ja turvaamisen sijaan uuden luomisesta. Asiakkaina eivät ole ainoastaan maaseudun nykyiset asukkaat, vaan tulevaisuuden suomalaiset asuinpaikasta riippumatta. Avainajatuksena on etsiä uudenlaista maaseutuun kohdistuvaa kysyntää sekä edistää uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia vastata siihen.

Sitran kartoitusten mukaan kiireisen elämänrytmin vastapainoksi haetaan nyt jotain puhdasta, terveellistä ja rauhallista: sellaista hyvinvointia, jota maaseutu voi tarjota. Myös maaseudun uusiutuviin luonnonvaroihin kohdistuu uutta kysyntää, kun etsitään kestävän kehityksen ratkaisuja.

– Uuteen kysyntään vastaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos ei samaan aikaan huolehdita perusrakenteista. Ne kulkevat käsi kädessä, Hellström painottaa.

Kuva: Ernst Vikne (Flickr, Creative Commons)

Urbaani maalaismaisema

Hellströmille on tärkeää, ettei maaseutua lokeroida omaksi erilliseksi saarekkeeksi: rajoja muuhun yhteiskuntaan on avattava entistä enemmän. Maaseutua ja kaupunkia ei myöskään pitäisi nähdä vastakohtina. Maaseudun hyviä elementtejä voi olla kaupungissa ja toisinpäin.

– Ympäri maailmaa kaupunkeihin on alettu rakentaa keinomaaseutua eli sellaista kaupunkiympäristöä, joka vastaa samoihin hyvän elämän elementteihin kuin maaseutu. Kaupunkien vihertyminen näkyy ruokaosuuskunnissa ja kattoviljelmissä. Keskellä Helsinkiä parvekkeilla kasvatetaan hyötykasveja, kun ennen siellä oli kesäkukkia. Samaan aikaan monet urbaanit ilmiöt leviävät maaseudulle, Hellström kertoo.

Maalle siirtyy pikku hiljaa sellaista yrittäjyyttä, joka on aiemmin pesinyt kaupunkiympäristössä.

– Kulttuuri- ja taidepiirit on olleet hyvin kaupunkiorientoituneita, mutta nyt maaseudulle on syntynyt uusia luovien alojen keskuksia. Myös it-yrittäjät saattavat siirtyä maaseudulle: maalta voi hyvin olla yhteydessä asiakkaisiin New Yorkissa tai Tokiossa, kunhan vain tietoliikenneyhteydet pelaavat, sanoo Hellström.

Kuva: Ernst Vikne (Flickr, Creative Commons)

Mitä maaseudulla ei voisi olla

Luovien alojen tai it-alan yrittäjiä ei aivan helposti mielletä maaseutuyrittäjiksi. Hellström kannustaa rikkomaan perinteiset mielikuvat siitä, millaista liiketoimintaa maaseudulla voi olla.

– Pitäisi kääntää kysymys niin päin, että mitä maaseudulla ei voisi olla, hän innostuu.

Sitran tutkimusten mukaan maaseutuyrittäjyydestä uusina yrittäjinä ovat kiinnostuneimpia alle 24-vuotiaat vihreiden kannattajat, jotka ovat kuluttajatyypiltään niin sanottuja edelläkävijäkuluttajia.

– Jos halutaan hyödyntää tätä uutta yrittäjäpotentiaalia, täytyy ymmärtää, että ne yritysmuodot ja alat,  millä he lähtevät yrittäjiksi maaseudulle eivät välttämättä ole samoja kuin perinteisesti, Hellström sanoo.

Maaseudulla voi siis olla tulevaisuudessa hyvin erityyppistä liiketoimintaa ja toimintamalleja kuin tänä päivänä. Hellström näkee, että tulevaisuuden maaseutu voi myös olla eri kokoinen kuin tänä päivänä ja osittain sijaita eri paikoissa.

– Jotkut maaseutualueet kehittyvät voimakkaasti ja toiset alueet näivettyvät. Muutoksia tapahtuu, mutta tärkeintä on, että meillä on arvokasta elävää maaseutua. Se on paitsi suomalaisille henkilökohtaisesti tärkeä hyvän elämän lähteenä, niin luonnonvarojen myötä myös globaalisti tärkeä. Täytyy toki huolehtia siitä, etteivät muutokset käy ylivoimaiseksi yksittäisille ihmisille.

Kuva: Ernst Vikne (Flickr, Creative Commons)

Ideamyllyssä uudet toimintamallit

Maaseutupolitiikkaa uudistetaan parhaillaan sekä EU-tasolla että Suomessa. Maamerkit-ohjelman vetämässä ”Maaseutu Suomi-strategiassa” -hankkeessa on syksyn ja talven aikana pähkäilty uusia näkökulmia maaseutupolitiikan kehittämiseen. Yhteistyössä ovat mukana maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Työtä jatketaan eri puolilla Suomea aluefoorumeissa paikallisten kanssa. Tarkoitus on ideoida sellaisia rakenteita ja rahoitusmalleja, joilla viranomaiset voivat edistää innovatiivista maaseutuyrittäjyyttä.

– Yrittäjiä kannustamme tunnistamaan uutta kysyntää sekä ottamaan myös asiakkaita mukaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittelyyn, Hellström summaa.

Teksti: Maija Lielahti