Kuva: Folio Images

Julkaistu 16.03.2017

Unohtakaa yksin yrittäminen, uusi kasvu syntyy ekosysteemeissä

Maailmantalouden kilpailu on siirtynyt yhä enemmän erilaisten verkostojen tai ekosysteemien väliseksi. Suomi sai tästä havainto-opetusta, kun Nokian älypuhelinekosysteemi hävisi kilpailun Applen ja Samsungin vastaaville ekosysteemeille.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen luotsaa Sitran ennakointitiimin sekä Suomen suurimman innovaatiokilpailun Ratkaisu 100:n viestintää. Helillä on työkokemusta neljältä eri mantereelta sekä erilaisista viestintätehtävistä että projektikoordinoinnista.

Yritykset eivät enää useinkaan pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat omien kilpailuetujensa lisäksi vahvojen yhteistyökumppanien tarjoamia etuja. Nämä voivat olla muita yrityksiä, julkishallinnon edustajia tai kansalaissektorin toimijoita. Maailmantalouden kilpailu on siirtynyt yhä enemmän erilaisten verkostojen – tai ekosysteemien – väliseksi.

Mitä nämä ekosysteemit oikeastaan ovat?

Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen tunnistaa ainakin neljä erilaista ekostysteemityyppiä:

  • Innovaatioekosysteemi keskittyy uuden tiedon ja keksintöjen luomiseen. Näihin verkostoihin kuuluu yleensä yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. (Esimerkkinä Meilahden terveydenhuollon ekosysteemi.)
  • Startup-ekosysteemit syntyvät innovatiivisten yritysten, yrittäjien ja sijoittajien yhteisöistä (esim. Espoon Otaniemi).
  • Kasvuekosysteemi syntyy, kun tietynlaiseen liiketoimintaan erikoistunut verkosto lähtee nopeaan kasvuun (esim. pelialan ekosysteemi Suomessa).
  • Liiketoimintaekosysteemeistä puhuttaessa tarkoitetaan jo vakiintuneen liiketoiminnan verkostoa, jota hallitsee jokin suuryritys (esim. Apple).

Hyvin toimiva ekosysteemi sisältää kilpailukykyiset yhteistyökumppanit, osaavan ja tehokkaan julkishallinnon, yritysten tarpeisiin räätälöidyn infrastruktuurin ja erityispalvelut sekä huippuosaavat työntekijät.

Miksi ekosysteemit ovat tärkeitä juuri nyt?

Tänä päivänä kasvu syntyy pitkälle erikoistuneista, korkean lisäarvon tuotteista, joiden tuottamisessa tarvitaan saumattomasti yhteen nivottuja monimutkaisia tuotantoprosesseja sekä monenlaisia resursseja ja osaamista. Ekosysteemit auttavat tässä monestakin syystä.

Ensinnäkin, verkostomainen yhteistoiminta on hierarkkista organisaatiota kevyempää, koska toiminnan koordinointi tehdään pääosin hajautetusti ilman ylhäältä tulevaa ohjausta ja valvontaa.

Toiseksi, ekosysteemit ovat perinteisiä organisointimalleja paremmin sopeutuneet kiihtyvällä vauhdilla muuttuvaan maailmaan. Monimutkaisessa toimintaympäristössä verkostojen yhteiset tavoitteet, pelinsäännöt ja matala hierarkia mahdollistavat innovatiivisen ja ketterän toiminnan.

Kolmanneksi, ekosysteemeissä tapahtuva yhteistyö perustuu luottamukseen. Tiiviin yhteistyön myötä saavutettu luottamus helpottaa toisistaan riippuvien tehtävien koordinoimista sekä eri toimijoiden välistä liiketoimintaa.

Toimivan verkostomaisen yhteistyön tuloksena voi syntyä ylivoimainen systeemi, jonka kilpailuetua on erittäin vaikea kopioida ulkopuolelta.

…mutta miten?

Suomen julkishallinnolle ekosysteemitason liiketoiminnan edistäminen on uusi haaste. Julkishallinnon rooli on ekosysteemien kehittämisessä enemmän mahdollistajan, kannustajan ja yhteistyökumppanin kuin sijoittajan, tuottajan tai ylhäältä käsin määrääjän rooli. Tällaisen roolin ottaminen vaatii Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikalta uudenlaisen toimintamallin ja osaamisten kehittämistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ilahduttavasti ottanut haasteen vastaan ja pohtii parhaillaan miten voisi parhaiten tukea yhteistyön ja verkostojen kautta tapahtuvaa kasvua.

Onko sinulla idea, miten yhteistyöllä ja globaalisti toimivilla verkostoilla voidaan luoda kilpailuetuja Suomen elinkeinoelämälle? Ideointiin voi osallistua Kasvun agenda -sivustolla.

Mistä on kyse?