Uudistumiskyky kaipaa julkiselta sektorilta uudenlaista johtamista

Mitä teimme?

Keväällä 2025 Sitra ja Aalto-yliopisto toteuttivat laajan tunnustelun, jossa haastateltiin 30 johtajaa ja asiantuntijaa valtionhallinnosta ja yhteiskunnan eri sektoreilta.

Tavoitteena oli selvittää, missä tilassa julkisen sektorin uudistumiskyky on, mitkä ovat sen suurimmat esteet ja mahdollisuudet sekä mitä uudistuminen käytännössä tarkoittaa.

Hyödynsimme myös Anni Leppäsen kirjoittamaa artikkelia, jossa tarkasteltiin Suomen julkishallinnon innovaatiolabeja vuosina 2015–2025 etenkin siitä näkökulmasta, että mistä niiden vaikuttavuus on syntynyt ja mitä oppeja kannattaisi viedä tulevaan.

Mitä kentältä kuului?

Haastattelut ja innovaatiolabien kokemukset piirtävät moniulotteisen kuvan julkisen sektorin uudistumiskyvystä. Kentällä tunnistetaan sekä vahvuuksia että kipukohtia. Näkemykset vaihtelevat – joskus jopa ristiriitaisesti.

Moni kaipaa yhteistä, yli hallituskausien kestävää visiota, joka kokoaisi uudistumisen tavoitteet ja tarinan yhteen. Toiveena on, että uudistuminen ei jäisi yksittäisten hankkeiden tai johtajien varaan, vaan siitä tulisi koko julkisen sektorin yhteinen suunta.

Samalla moni muistuttaa, että pysyvyys ja jatkuvuus ovat arvoja, joita ei pidä menettää liian radikaalien muutosten vuoksi. Labien tarinoissa korostuu, että vahva mandaatti ja johdon tuki ovat onnistumisen edellytyksiä, ja niiden puute tekee kehittämisestä haavoittuvaa ja katkonaista.

Johtamisen ja kulttuurin kehittäminen nousee esiin sekä haastatteluissa että labien kokemuksissa. Uudistumiskyky vaatii laajempaa johtamiskyvykkyyttä ja rohkeutta kokeilla uutta.

Ihmisissä nähdään valtava potentiaali, mutta monimuotoisuuden ja rohkeiden uudistajien puute huolettaa. Labit ovat tarjonneet tilaa kokeiluille ja uudenlaisille rooleille, mutta osaaminen ja opit eivät aina ole juurtuneet pysyväksi osaksi organisaatioiden ja virastojen arkea.

Asiakasnäkökulma ja kansalaisten rooli uudistumisessa puhuttavat. Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen ovat tuoneet uusia tapoja kehittää palveluita, mutta asiakkaiden ja loppukäyttäjien aktiivinen osallistuminen kaipaa vielä vahvistusta.

Sekä haastattelut että labien analyysit osoittavat, että uudistumiskyky rakentuu yhteistyöstä, oppimisesta ja kyvystä sietää epävarmuutta. Vaikka haasteita riittää, kentällä on myös paljon toivoa ja halua löytää uusia ratkaisuja.

Opit

1. Kokeilut tarvitsevat johtamista ja kulttuurin muutosta: Sekä haastattelut että labien kokemukset osoittavat, että johtamisen uudistaminen vaatii laajempaa otetta kuin yksittäisten organisaatioiden kehittäminen. Labit ovat tarjonneet tilaa ja tuulensuojaa uudenlaisille rooleille ja kokeiluille, mutta niiden vaikutus jää usein lyhytaikaiseksi ilman johdon tukea ja kulttuurin muutosta.
2. Innovaatiotoiminta vaatii pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta: Labien kehityspolut osoittavat, että innovaatiotoiminta on jatkuvassa muutoksessa. Epävarmuus rahoituksesta, johdon tuesta ja mandaatista on ollut arkea. Myös haastatteluissa moni nosti esille, että uudistumiskyky vaatii pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta. Helppo sanoa, vaikeampi toteuttaa.
3. Muutos lähtee yhteisen tekemisen kautta: Labit ovat osoittaneet, että verkostomainen toimintatapa ja osaajien liikkuminen saavat aikaan oppien juurtumista yli organisaatiorajojen ja vahvistavat kyvykkyyksiä. Toisaalta verkostojen asema jää helposti epäviralliseksi, eikä niiden vaikuttavuutta aina tunnisteta. Vaikuttavuuden mittaamisessa ja oppien juurruttamisessa on ollut haasteita. Moni haastateltava nosti esille, että muutos lähtee yhteisen tekemisen kautta.
4. Vaikuttavuus perustuu vahvaan mandaattiin ja visioon: Labien vaikuttavuus perustuu vahvan mandaatin ja vision yhdistelmään. Hallitusohjelmaan kytkeytyvät labit ovat toimineet vahvalla mandaatilla, kun taas yksittäisten johtajien varaan rakentuvat kokeilut ovat jääneet haavoittuviksi. Yhteinen, pitkäjänteinen suunta puuttuu usein myös laajemmin julkiselta sektorilta. Haastattelujen perusteella kehittäminen ja uudistaminen on pirstaleista, ja julkisen sektorin säästötoimenpiteet ovat latistaneet monen uudistumiskyvyn juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Miten tästä eteenpäin?

Kahden selvityksen pohjalta nousee esiin joukko konkreettisia kehittämisideoita, joita jokainen julkista sektoria kehittävä voi ottaa käyttöönsä:

1. Uudista johtaminen ja kulttuuri: Siirry hierarkkisista ja vanhakantaisista johtamismalleista moderniin, ihmislähtöiseen johtamiseen. Uudista johtamiskäytännöt, jotta luovuus ja innovatiivisuus pääsevät kukoistamaan.
2. Vahvista monimuotoisuutta ja uudista rekrytointia: Uudista rekrytointipolitiikkaa, jotta julkiselle sektorille saadaan monipuolisempia osaajia ja rohkeita uudistajia.
3. Luo kannustavia palkitsemisjärjestelmiä: Kehitä palkitsemisjärjestelmiä, jotka kannustavat luovuuteen, rohkeuteen ja innovatiivisuuteen (esim. Ansiomerkit 2.0, rahallinen palkitseminen, vuoden innovatiivisimmat hallintoteot jne.).
4. Tee kokeilukulttuurista ja oppimisesta arkea: Skaalattavat toimintamallit ja onnistuneet kokeilut tulee juurruttaa perustoimintaan. Tarjoa koulutusta ja tukea kokeiluihin sekä mahdollisuuksia uudenlaiseen ajatteluun.
5. Hyödynnä teknologiaa ja dataa rohkeasti: Avaa ennakointidata ja hyödynnä tekoälyä sekä dataekosysteemejä päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Pyri poistamaan rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä esteitä datan yhteiskäytöltä.
6. Rakenna vahvoja verkostoja ja yhteistyömalleja: Perusta poikkihallinnollisia innovaatiotiimejä ja verkostoja, jotka mahdollistavat sektorirajat ylittävän yhteistyön.

Kaikki edellä esitetyt ehdotukset vaativat johdon vahvaa tukea, selkeän strategisen mission sekä pitkäjänteistä kehittämistä.

Sitran työ julkisen sektorin uudistumiskyvyn äärellä jatkuu Kuutiossa. Kuutio on menetelmä, jonka tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja.

Ensimmäinen Kuutio järjestetään tammikuussa 2026.

Miksi?

Julkisen sektorin uudistumiskyky on ratkaisevassa roolissa, kun Suomi etsii uusia tapoja vastata hyvinvointiyhteiskunnan, demokratian ja talouden haasteisiin. Uudistuminen vaatii sekä rakenteiden että kulttuurin muutosta – ja ennen kaikkea rohkeutta kokeilla, oppia ja jakaa oppeja yhdessä. 

Tunnustelu on osa Ratkaisut-toiminnon työtä, joiden tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kykyä uudistua ja tuottaa innovaatioita tulevaisuuden haasteisiin. 

Lue lisää

• Julkisen sektorin uudistumiskyky – Yhteenveto haastatteluista (Sitra 2025)
• Blogi: Uudistumiseen tarvitaan ratkaisuja, rahaa ja rakkautta (Sitra 2025)