Arvioitu lukuaika 4 min

Valeri Šljamin: Kiinnostus Venäjää kohtaan on Suomessa kasvanut

Esitimme Venäjän kaupallista edustustoa Suomessa neljä vuotta johtaneelle Valeri Šljaminille viisi kysymystä Suomen ja Venäjän suhteista.

Julkaistu

Esitimme Venäjän kaupallista edustustoa Suomessa neljä vuotta johtaneelle Valeri Šljaminille
viisi kysymystä Suomen ja Venäjän suhteista.

1. Olette ollut Venäjän kaupallisen edustuston Suomen johtajana neljä vuotta. Millaisia muutoksia olette tänä aikana havainnut Suomen ilmapiirissä Venäjää kohtaan?

Minusta tuntuu, että viime aikoina kiinnostus Venäjää kohtaan on Suomessa kasvanut. Se näyttäisi liittyvän siihen, että Venäjä on nyt ohittanut 1990-luvun alun vaikeiden uudistusten ajan. 

Suomi on jo 30 vuotta kuulunut Venäjän tärkeimpiin kauppakumppaneihin, ja viimeisten neljän vuoden aikana kauppavaihto maidemme välillä on kasvanut lähes 2,5-kertaiseksi. Arviomme mukaan se saavuttaa vuonna 2006 ennätyslukemat, 17,5 miljardia dollaria. 

Arvioimme, että Suomeen on syntynyt noin 50 000 työpaikkaa venäläisten tilausten ansiosta. Oli mukavaa huomata, että meidän arviomme ovat lähellä suomalaisten tutkijoiden Simon-Erik Olluksen ja Heli Simolan lukuja kirjassa Russia in the Finnish Economy, joka julkaistiin hiljattain Sitran raportteja -sarjassa. 

Toisaalta olisi virhe sulkea silmät ongelmilta Suomen ja Venäjän taloussuhteissa: pitkiä rekkajonoja rajalla, kaksoislaskutusta jne. Näitä asioita on jo tutkittu paljon, ja ne odottavat nyt asianosaisten, myös EU:n ratkaisuja. Ratkaisujen venyminen voi heikentää liiketoimintailmastoa.  

2. Millaisia ajatuksia Teissä herättää Suomen puheenjohtajuus EU:ssa, tulokset Venäjän-suhteissa EU:n tasolla tai kahdenvälisissä suhteissa?  

Suomen tavoitteena EU-puheenjohtajuuskaudelle oli yhteistyön optimointi kaikilla tasoilla. Jos lähdetään tehtävästä kehittää Venäjän ja EU:n suhteita systemaattisesti ja vaiheittain, eikä läpimurron tekevien tulosten saamisesta, Suomen puheenjohtajuuskauden tuloksia voidaan pitää hyvinä. 

Venäjän ja EU-maiden johtajien epävirallisessa huippukokouksessa keskeiseksi teemaksi nousi kysymys Venäjän ja EU:n strategisen kumppanuuden syventämisestä. Vakaa suuntaus on muodostaa pitkäaikaiset, molempia hyödyttävät suhteet, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin ja intresseihin. Yksi tapaamisen painopisteistä oli Venäjän ja EU:n yhteistyö energia-alalla. Venäjä ja EU ovatkin alalla luonnollisia kumppaneita. Keskinäinen riippuvuutemme vain vahvistaa Euroopan mantereen energiaturvallisuutta ja luo samalla hyvät edellytykset lähentymiselle muillakin aloilla. 

Puolan veto-oikeuden takia Suomi ei EU:n puheenjohtajana saanut mandaattia aloittaa neuvotteluja uudesta kumppanuussopimuksesta EU:n ja Venäjän välillä. Yhteistyö kaikilla aloilla jatkuu kuitenkin normaalisti olemassa olevan PCA-sopimuksen pohjalta. On hieno saavutus, että Venäjän ja EU:n suhteet ovat parantuneet sen jälkeen, kun viime vuonna hyväksyttiin ”tiekartat” neljästä yhteisestä alueesta. Nämä kysymykset olivat myös Suomen puheenjohtajuuskauden agendalla. 

Helsingin huippukokouksen erikoisuutena oli Venäjän, EU:n, Norjan ja Islannin tapaaminen, josta tuli uusi etappi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehityksessä. Tapaamisessa hyväksytyt asiakirjat mahdollistavat tämän kumppanuussuuntauksen tehokkaan uudistamisen. 

Minusta näyttää, että Venäjällä, Suomella ja muilla Baltian ja Barentsin alueen mailla on edessä paljon työtä, jotta Euroopan pohjoisosiin saataisiin kilpailukykyinen investointi-ilmapiiri.

3. Millaisena näette Pohjoisen ulottuvuuden ohjelman – tarjoaako se jotain uutta Suomelle ja Venäjälle?  

Viimeisten kolmen vuoden aikana käyty vuoropuhelu Pohjoisen ulottuvuuden aloitteentekijänä toimineen Suomen, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä on tuottanut positiivisia tuloksia. Pohjoisesta ulottuvuudesta tulee pohja aidoille kumppanuussuhteille kaikkien asianosaisten välillä. Huippukokouksessa Helsingissä lausuttiin suuri määrä rohkaisevia sanoja ja esitettiin toiveita. 

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota Pohjoisen ulottuvuuden taloudelliseen aspektiin. Nähdäkseni juuri talouskumppanuus tulee pitkälti määrittelemään Pohjoisen ulottuvuuden menestyksen tai epäonnistumisen kokonaisuutena. Vähättelemättä ympäristö- ja sosiaalikumppanuuden merkitystä näen, että talouskumppanuus on juuri se avainsektori Venäjän ja EU:n yhteistyössä, joka pystyy parantamaan Pohjois-Euroopan kilpailukykyä.
 
Lokakuussa 2005 alkaneet EU:n ja Venäjän liikenne- ja energiadialogit ovat tärkeitä askelia tiellä laajamittaiseen yhteistyöhön. Pian tapahtuva Venäjän liittyminen WTO:hon antaa mielestäni merkittävän sysäyksen molempia hyödyttävälle talouksien yhteenlomittumiselle. 

Toivomme, että Venäjän federaatiota ei nähdä uudessa Pohjoisessa ulottuvuudessa vain perinteisenä raaka-aineen toimittajana. Maamme on valmis ottamaan osaa tuleviin kumppanuuksiin monissa kansainvälisissä innovaatio-ohjelmissa ja -hankkeissa. 

Tiettyä huolta herättää Pohjoisen ulottuvuuden rahoitus- ja luototusmekanismien heikko suunnittelu. Tässä odottaisimme uusia aloitteita ja ehdotuksia EU:lta. Venäjän nykyistä suurempi osallisuus Euroopan rahoitus- ja luototuslaitoksissa voisi huomattavasti edistää molempia osapuolia hyödyttäviä investointihankkeita Pohjois-Euroopassa ja siten antaa uutta potkua Pohjoiselle ulottuvuudelle. 

On välttämätöntä myös tehostaa venynyttä dialogia tulliesteiden purkamiseksi ja koordinoida toimenpiteitä rikkomusten kitkemiseksi.  

4. Millä yhteistyön aloilla näette uutta potentiaalia maidemme välillä?

Lähitulevaisuudessa Venäjä ja Suomi saavuttavat varmasti uusia rajapyykkejä metsäteollisuuden alalla, esimerkiksi yhteishankkeissa puutavaran jatkojalostuksessa ja Venäjän metsien uudistamisessa. Monilla suomalaisilla yrityksillä onkin jo pitkälle kehitettyjä hankesuunnitelmia hankkeista Venäjällä. Venäjän uuden metsälain hyväksymisen jälkeen on olemassa riittävät edellytykset niiden toteuttamiselle. 

Yhtä lupaava ala on laivanrakennus arktisia oloja varten. Pelkästään tutkimus- ja tuotantoyhteistyöllä maamme voisivat löytää vaikuttavan vastauksen Etelä-Korean ja Kiinan tarjoamaan haasteeseen. Näen lupaavana alana myös logistiikan ja liikenteen. Maamme voivat saada paljon hyötyä kansainvälisen transitoliikenteen palveluiden kehittämisestä, jos pystytään koordinoituun teknologia-, investointi- ja tariffipolitiikkaan. 

Teknologiakylien ja tiedepuistojen luominen Venäjälle yhdessä suomalaisten yritysten kanssa näyttää myös hyvin lupaavalta. Ensimmäiset hankkeet Pietarissa ovat jo alkaneet. Ensi sijalla ovat IT-ala sekä bio- ja terveysalan teknologiat. Lisäksi odotan menestyksekästä yhteistyötä energia-alalla. 

5. Mitä toivotuksia haluaisitte välittää suomalaisille Sitran Internet-sivujen kautta?

Ennen kaikkea haluaisin välittää suomalaisille ystävillemme ja kumppaneillemme (sekä nykyisille että tuleville) mitä parhaat uuden vuoden toivotukset vuodelle 2007! 

Toivon, että Venäjä vahvistaa asemiaan johtavana Suomen kauppakumppanina. Asumisesta ja työnteosta maassamme tulee vuosi vuodelta mukavampaa ja kiintoisampaa. Tämän vahvistavat sekä vaikutusvaltaisten kansainvälisten organisaatioiden mittaukset että yrittäjien kommentit. 

Omasta puolestaan Venäjän kaupallinen edustusto Suomessa tulee jatkossakin edistämään monipuolisten liikesuhteiden kehitystä maidemme välillä. 

Valeri Šljamin

Puheenvuorot-palstalle artikkeleita kirjoittavat asiantuntijat sekä Sitrasta että sen ulkopuolelta. Palautetta kirjoittajalle ja ehdotuksia artikkelikirjoittajiksi tai artikkelien aiheiksi voi lähettää osoitteeseen toimitus@sitra.fi.

Teema

Venäjä

Venäjä on Suomen lähialueista nopeimmin kasvava markkina, jolla ei kannata jäädä sivustakatsojaksi. Venäjä-ohjelma (2004 – 2007) solmi taloussuhteita ja avasi liiketoimintamahdollisuuksia Venäjälle.

Julkaistu

Mistä on kyse?