Verkkokeskustelu kotoutumisesta saatiin vähemmän tyrmäävämmäksi

Torstaina 3.5. kokeiltiin rakentavaa verkkokeskustelua maahanmuuttajien kotoutumisesta, koulutuksesta ja työllistymisestä. Helsingin Sanomien sivuilla käytyyn puolentoistatunnin mittaiseen keskusteluun osallistujat kirjoittivat yhteensä yli 400 kommenttia.

Helsingin Sanomien kaupunkitoimitus valitsi mahdollisimman haastavan aiheen, sillä tarkoitus oli testata kuinka Erätauko-työkalut toimivat erittäin haastavasta aiheesta käydyssä verkkokeskustelussa.

Kokeilun tuloksena voidaan sanoa, että kommentointi oli asiapitoisempaa kuin monesti, vaikka keskustelua oli vaikea aluksi saada ohjattua kotoutumiseen yleisen maahanmuuttokeskustelun sijaan. Aktiivisella fasilitoinnilla alettiin kuitenkin päästä lähemmäksi yhteistä keskustelua: kommentit alkoivat liittyä toisiinsa ja eri näkökulmia kotoutumiseen alkoi tulla esiin. Loppua kohden päästiin hetkittäin yhteiseen keskusteluun.

Sitran Erätauko-asiantuntija Janne Kareinen, millaista ohjausta tehtiin rakentavan keskustelun aikaansaamiseksi?

Keskustelijoita pyydettiin kommentoimaan valittua aihetta, jotta keskustelu ylipäätään saatiin ohjattua valittuun aiheeseen. Keskustelijoita pyydettiin myös lukemaan toistensa kommentteja ja liittymään omilla kommenteillaan niihin. Keskustelusta poimituilla erilaisilla avauksilla ja kysymyksillä pyrittiin tasapainottamaan keskustelua siten, että erilaisia näkökulmia saataisiin esiin. Keskustelun aikana tehtiin myös kolme yhteenvetoa keskustelun sisällöistä, jotta mukaan oli mahdollista hypätä myös kesken keskustelun.

Mikä osoittautui haastavaksi?

Intohimoisten kommenttien tulva teki keskustelun fasilitoinnista ja seuraamisesta haastavaa. Keskustelualustan tekniikasta johtuen viive kommentin kirjoittamisen ja sen julkaisun välillä kasvoi suurimmillaan noin 15 minuutin mittaiseksi, mikä teki yhteisen keskustelun, eli toisten kommentteihin liittymisestä vaikeaa. Myös voimakas maahanmuuttovastaisuus vaikeutti ylipäätään kotoutumiskeskusteluun pääsemistä.

Mitä opittiin?

Verkkokeskustelua kannattaa fasilitoida, sillä niistä on mahdollista tehdä rakentavampia. Alustalla joka ei varsinaisesti ole suunniteltu keskustelualustaksi, eikä sillä ole keskusteluja helpottavia toimintoja, kuten viestiketjuja tai tägäämistä, aiheeksi soveltuvat hieman vähemmän intohimoja herättävät teemat. Aihevalinta todennäköisesti vaikutti kommenttien suureen määrään, sillä osallistuminen oli huomattavasti vilkkaampaa kuin joulukuussa käytyyn verkkokeskusteluun erityisopetuksesta, jossa rakentava verkkokeskustelu onnistui..

Verkkokeskustelu mahdollistaa laajemman joukon osallistumisen keskusteluun, joten haastavistakin aiheesta kannattaa järjestää verkkokeskusteluja. Olisi kuitenkin hyvä saada keskusteluun mukaan monenlaisista lähtökohdista tulevia keskustelijoita, niin ettei joku tietty näkökulma dominoisi keskustelua. Jos aihe on hyvin haastava, kuten maahanmuuttajien kotoutuminen, olisi todennäköisesti rakentavampaa aloittaa keskustelu kasvokkain järjestetyssä Erätauossa-keskustelussa ja jatkaa keskustelua vasta tämän jälkeen verkkokeskusteluna siten, että kasvokkain keskustelun aloittaneita olisi mukana.

Molemmissa kokeiluissa on huomattu että puolitoistatuntia on liian lyhyt aika myös verkossa käytävään keskusteluun, sillä molempien keskustelujen loppupuolella on ollut havaittavissa keskustelun syventymistä, johon aika ei kuitenkaan ole lopulta riittänyt. Tuntuukin hämmästyttävältä että puolitoistatuntia verkkokeskustelua voi mennä liian nopeasti.

Helsingin Sanomien verkkokeskustelukokeilujen pohjalta laaditaan työkalu rakentavan verkkokeskustelun käymisestä, osaksi Erätauon työkalupakkia toukokuun aikana.

Lue verkkokeskustelun yhteenvedot ja kommentit keskustelusivulta hs.fi:ssä.