VNK:n raportti arvioi koronakriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia

Valtioneuvoston kanslia julkaisi huhtikuun alussa raportin koronakriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomessa. Tarkastelussa olivat etenkin keskipitkän aikavälin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Raportti nojaa lukuisiin aiemmin tehtyihin selvityksiin, tutkimuksiin ja arviointeihin. Tavoitteena on ollut luoda näkymää kriisistä palautumiseen ja siihen, millaisiin korjaaviin toimiin hallituksen tulisi varautua. Kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiselle, joten raportissa pyritään myös tunnistamaan kriisiajan opetuksia ja avautuneita mahdollisuuksia.

Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yhteenveto arvioista ja toimenpidesuosituksista. Toisen osan epidemiologisissa skenaarioissa hahmotellaan epidemian vaihtoehtoisia kehityskulkuja lähikuukausina ja -vuosina. Toisessa osassa on myös tarkemmat kuvaukset kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Kokonaisuutta täydentävät tutkijoiden ja Sitran puheenvuorot raportin kolmannessa osassa.

Voit lukea raportissa julkaistun Sitran puheenvuoron alta.

Kriisit haastavat uudistumaan

Katri Vataja, ennakointi- ja strategiajohtaja, Mikko Dufva, ennakoinnin johtava asiantuntija, Veera Heinonen, demokratia ja osallisuus -teeman johtaja, Sitra

Koronapandemia on laittanut uuteen uskoon niin globaalin toimintaympäristön kuin ihmisten arkiset rutiinit. Vaikka moni haikailee paluusta vanhaan, se ei ole mahdollista eikä oikeastaan toivottavaakaan. Sen sijaan nyt on aika rakentaa koronan muuttaman maailman perustuksia. Pandemiaa edeltänyt aika ei ollut moninkaan tavoin reilu ja kestävä eikä sen takia myöskään tavoiteltava – miten voimme ottaa opiksi pandemia-ajasta ja rakentaa samalla parempaa tulevaisuutta?

Koronapandemian vaikutusten arvioinnissa on oleellista pitää mielessä kokonaiskuva ja pitkä aikaväli. Pandemiasta on noussut uusia kehityskulkuja, ja jotkin jo käynnissä olleet muutokset ovat voimistuneet ja saaneet uusia piirteitä. Ennen mahdottomalta tuntunut voikin olla nyt mahdollista. Sitran megatrendikehikko tarjoaa työkalun kokonaiskuvan hahmottamiseen ja keskeisten kysymysten, jännitteiden ja valinnan paikkojen tunnistamiseen. Pandemia on vain yksi osa laajempaa murrosten ja yllätysten sarjaa, joka värittää koko 20-lukua. Terveys ja talous ovat ymmärrettävästi päällimmäisenä mielessä, mutta on tarpeen myös ymmärtää juurisyitä ja katsoa välittömiä vaikutuksia pidemmälle.

Keskeinen viesti tällä vuosikymmenellä on se, että meidän on saatava aikaan transformaatio reiluun ja kestävään yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että on tähdättävä pidemmälle kuin palautumiseen. On saatava aikaan uudistumista. Olennaista on löytää tapoja, joilla voidaan lisätä varautumista uusiin yllätyksiin, eli vahvistaa sekä yhteiskunnan että yksilöiden resilienssiä ja uudistumiskykyä. Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuuksia, ja juuri siksi tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se on myös velvollisuutemme seuraaville sukupolville.

Vallitsevat kriisit ovat konkretisoineet arjen tasolla, kuinka olemme siirtyneet yhä selvemmin postnormaaliin aikaan ja monimutkaiseen, ristiriitaiseen, kaoottiseen maailmaan, jossa epäjatkuvuudet, yllätykset ja jännitteet tulevat yleisemmiksi. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaisen tiedon pohjalta tulevaisuutta rakennetaan. Tarvitaan moninaista ja moninäkökulmaista tutkimusta, mutta myös ennakointitietoa, jonka pohjalta korjaavissa toimenpiteissä tulisi edetä nopeastikin, jottei menetä elintärkeitä reagoinnin paikkoja.

Miten huolehditaan pitkän tähtäimen hyvinvoinnista, ja miten tartutaan ongelmiin oikea-aikaisesti ja ennalta-ehkäisevästi? Esimerkiksi lasten ja nuorten elämässä ei ole aikaa enää odottaa. Koronan akuutin vaiheen jälkeen on odottamassa runsaasti terveysongelmia, joihin tarttuminen on sitä halvempaa ja tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa niihin tartutaan. Kyse on paitsi korjaavista toimista, myös aidoista tulevaisuusinvestoinneista.

Luottamuksen vahvistaminen on on erityisen tärkeää poikkeusoloissa, samoin yhteiskunnallisen transformaation äärellä. Sosiaalisesta koheesiosta ja luottamuksesta on tullut kilpailukykytekijä, josta on pidettävä aktiivisesti huolta. Koronakriisi on yleismaailmallisesti kiihdyttänyt demokratian kriisiä sekä kasvattanut sisäisiä ja ulkoisia uhkia ja jännitteitä. Tämä pätee ainakin osin myös Suomeen. Olemme nähneet yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumisen kiihtyvän, samoin kuin mis- ja disinformaation vaikutukset yhteiseen tilannekuvaan. On tärkeä panostaa laajasti ihmisten, viranomaisten ja päättäjien informaatiolukutaitoon ja tietoisuuden kasvattamiseen digitaalisesta vallasta. Keskustelu yksilön, yhteisöjen ja kansakuntien dataan ja teknologiaan liittyvästä itsemääräämisoikeudesta on vasta käynnistymässä. Koska kyse on tulevaisuuden kannalta keskeisestä kysymyksestä, Suomen kannattaa tavoitella edelläkävijyyttä ajattelussa ja toimintamalleissa.

Mikäli demokratia kaventuu, on vaikeaa rakentaa aitoa ja laajempaa osallisuutta, joka osaltaan auttaa ylläpitämään luottamusta ja koheesiota. Siksi tarvitaan ihmisten laajempaa ja syvempää osallistumista demokratiaan ja laajempaa demokratiainnovaatioiden, kuten puntaroivien menetelmien, hyödyntämistä. Väestön hyvinvoinnin ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi tarvitaan eri kuplat ylittävää keskustelua ja toimintaa. Tässä ajassa tarvitaan myös innostavia tulevaisuuskuvia, sillä muutoksia on vaikeaa perustella ilman, että pystytään kuvailemaan arjen tasolla sitä, mitä oikeastaan tavoitellaan.

Lue koko raportti VNK:n sivuilta: COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin arvioita