Julkaistu 06.06.2017

Yltäkylläisyyden yhteiskunta

Olemme matkalla kohti yltäkylläisyyden yhteiskuntaa, jossa mobiililaitteiden välityksellä on mahdollista saada laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa. Miten varmistamme, että tällaiset hyödyt kohdistuvat aidosti meille kaikille?
Kirjoittajat
johtaja, Fores
Rikard Linde työskentelee Fores-ajatushautomossa Tukholmassa. Hän johtaa digitaalista yhteiskuntaa käsittelevää ohjelmaa, jossa keskitytään muun muassa alustatalouteen, vertaisvalvontaan (Sousveillance) ja digitaalisiin yhteishyödykkeisiin. Hän on opiskellut tietojenkäsittelytiedettä ja ihmisten ja tietokoneiden välistä vuorovaikutusta.
Perustaja, Demos Helsinki
Aleksi Neuvonen (FM) on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Hän on perustanut yhdessä Roope Mokan kanssa Suomen ensimmäisen itsenäisen ajatushautomon Demos Helsingin ja toimii sen tutkimusjohtajana. Aleksi johtaa Sitran Kestävän hyvinvoinnin visiotyötä. Aleksi valmistelee Tampereen teknilliseen yliopistoon väitöskirjaa skenaarioiden käyttämisestä yhdyskuntasuunnittelussa.

Olemme matkalla kohti yltäkylläisyyden yhteiskuntaa. Meillä ei kuitenkaan ole työkaluja, joiden avulla voisimme varmistaa, että tällaisen yhteiskunnan hyödyt kohdistuvat aidosti tärkeissä asioissa meille kaikille. Tarvitsemme avoimia järjestelmiä ja avoimen lähdekoodin kaltaisia ajattelutapoja, jotta voimme nauttia edessä odottavan yltäkylläisyyden kaikista hedelmistä.

Miltä yltäkylläisyyden yhteiskunta näyttää?

Elämme jo nyt yltäkylläisessä tietoyhteiskunnassa.

Vuonna 2017 yli 2,5 miljardilla ihmisellä on älypuhelin[1], ja määrän ennustetaan kasvavan viiteen miljardiin vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, että yli puolella maailman väestöstä on taskussaan supertietokone, jolla he voivat saada laadukasta koulutusta ja huippuluokan terveydenhuoltoa. Ennen vuotta 2030 maapallon jokaisella lapsella on käytössään työkalut, joiden avulla he voivat oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä ajattelemaan kriittisesti ja kehittää erilaisia elämäntaitoja itselleen.

Jos lähdemme liikkeelle tästä todennäköisestä skenaariosta, meidän tulisi voida laatia yhdessä valtava suunnitelma ja tehtäväluettelo ihmiskunnan tulevaisuudesta maailman tietoverkkojen avulla.

Miltä tämä suunnitelma näyttäisi? Diamandisin ja Kotlerin[2] mukaan olemme matkalla kohti

”… yhdeksän miljardin ihmisen maailmaa, jossa on puhdasta vettä, ravitsevaa ruokaa, edullisia asuntoja, yksilöllistä opetusta, huippuluokan terveydenhuoltoa ja saastuttamatonta ja kaikkialla läsnä olevaa energiaa.”

Yltäkylläisyys saapuu hajautettujen järjestelmien muodossa, jossa kaikilla on pääsy resursseihin muiden pääsyä rajoittamatta. Se näyttää eräänlaiselta verkolta, joka on verkottunut ja monimuotoinen, suuri ja valtava.

Yhteydet ovat kaiken yhteen sitova liima, joka tekee yltäkylläisyyden ymmärrettäväksi ja käsinkosketeltavaksi.

Yltäkylläisyys muuttaa lopulta talouttamme hallitsevien maailmanlaajuisten arvo- ja tuotantoketjujen muotoa. Suurempi osa tuotannosta tapahtuu silloin paikallisesti, ja lähetämme fyysisten tuotteiden sijasta tuotetunnuksia.

”… voimme siirtää fyysisen esineen, kuten lelun, toiselle puolelle maata yksinkertaisesti kertomalla lelun nimen. Lelun palauttaminen itärannikolla sijaitsevaan myymälään ja vastaavan lelun ostaminen länsirannikolla saa saman lelun ilmestymään länsirannikolle. Kysymys ei ole siitä, onko kyseessä juuri sama lelu, vaan siitä, mitä tarkoitamme ’samalla’. Tämä mahdollisuus tarkastella merkitystä toiminnalliselta kannalta on ohjelmistojen mukanaan tuoman niveltyvän ymmärryksen sivutuote.”[3]

Nykyisin käytämme tätä varten sähköistä kaupankäyntiä, kun taas tulevaisuudessa 3D-tulostus helpottaa ja nopeuttaa asiaa monelta eri kannalta.

Tulevaisuudessa voimme luoda nappia painamalla monia asioita, joita emme voi kopioida vielä tänään. Niitä ovat tietysti työkalut ja asunnot, mutta lopulta voimme tulostaa bioteknologian ansiosta myös esimerkiksi elintarvikkeita ja biologista kudosta. Kyseessä on yhteiskunta vailla omistajuutta- Monella tapaa juuri omistajuus on nykyisin keskeinen luovuuden este. Tässä vapaassa ympäristössä tietyistä ominaisuuksista tulee muita tärkeämpiä. Tämä koskee erityisesti asioita, joita ei voida kopioida[4], kuten

  • välittömyys
  • yksilöllistäminen
  • tulkitseminen
  • aitous
  • saatavuus
  • ilmentyminen
  • kannatus ja
  • löydettävyys.

Esimerkiksi valintojen tekemisestä tulee yhä rasittavampaa, sillä valittavaa on liikaa, ja ihmisten on tehtävä paljon enemmän päätöksiä kuin aiemmin. Löydettävyys takaa, että oikeat resurssit ovat saatavilla oikeaan aikaan. Tässä meitä auttaa todennäköisimmin tekoäly. Se auttaa meitä tekemään päätöksiä, selaamaan tietoja ja valitsemaan tehokkaimmat ratkaisut.

Liiketoimintamallien on mahdollistettava, että voimme hyödyntää yltäkylläisyyttä ja täydentää ja tukea yltäkylläisiä resursseja. Tulevaisuudessa on tarjolla vapaasti monia työkaluja, jotka lisäävät tarvetta esimerkiksi koulutukselle, tukipalveluille ja räätälöinnille. Linux ja avoimen koodin ohjelmistot ovat jo saattaneet ohjelmistomarkkinat tälle kartalle, ja IBM:n kaltaiset yritykset ovat mukautuneet siihen, luoneet sen ympärille omat liiketoimintamallinsa[5].

Kuinka saavutamme sen?

Yltäkylläisyyden yhteiskunta toteutuu pääasiassa siksi, että yltäkylläisyys yhdellä alueella synnyttää yltäkylläisyyttä toisella alueella. Yltäkylläisyyden ilmiöt liittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan. Nopeus, jolla asiat muuttuvat ja joka tuottaa yltäkylläisyyttä, kasvaa entisestään ja saa aikaan sen, että villeiltä vaikuttavat ennusteet toteutuvat todennäköisemmin kuin mitä monet ihmiset ajattelevat[6].

”Pienellä planeetallamme suuret haasteemme eivät ole muista erillään olevia huolenaiheita. Ne ovat pikemminkin kuin rivi dominopalikoita. Jos kaadamme yhden dominopalikan ratkaisemalla yhden haasteen, monet muut seuraavat perässä. Tuloksena on myönteisten vaikutusten aiheuttama kierre. Mikä vielä parempaa, dominoefektin jälkivaikutukset ulottuvat kauas rajojemme ulkopuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että fysiologisten perustarpeiden tyydyttäminen kehitysmaissa parantaa elämänlaatua myös kehittyneissä maissa.”[7]

Internet on yksi esimerkki ihmisten elämää perusteellisella tavalla muuttavista asioista. Se nopeuttaa ihmisten oppimiskykyä ja parantaa yhteistyön tehokkuutta. Internet on myös kognitiivinen vipu, joka vaikuttaa kaikkiin tekemisiimme.

Energia on toinen vastaava vipu. Esimerkiksi runsaiden energiavarojen avulla voidaan puhdistaa valtavat määrät vettä. Puhtaan veden saatavuus pysäyttää väestönkasvun, sillä vanhemmat tietävät, että heidän lapsensa jäävät eloon ja kykenevät huolehtimaan vanhemmistaan. Tällä tavalla vanhempien ei tarvitse ”vakuuttaa” itseään monilla lapsilla. Kaksi- ja kolmilapsisilla perheillä on taipumus keskittyä enemmän koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoamiseen lapsilleen. Lapsia ei myöskään oteta enää pois koulusta keräämään vettä ja polttopuita, joita tarvitaan likaisen veden keittämiseen, minkä ansiosta koulutustaso nousee. Laadukkaan koulutuksen saataville tarjoaminen lisää myös sukupuolten tasa-arvoa sekä työssäkäyvien naisten määrää. Bangladesh on yksi esimerkki tällaisesta dynamiikasta[8].

Pääsyllä internetiin on samanlainen yhdistetty vaikutus. Internetin käyttäjät ovat yhteydessä internetinkäyttäjien verkostoon, ja mitä enemmän käyttäjiä internetiin kytkeytyy, sitä enemmän tietoa on saatavilla. Kun saatavilla olevan tiedon määrä lisääntyy, entistä useampi käyttäjä kiinnostuu internetistä, mikä puolestaan kasvattaa tietojen runsautta entisestään. Tällä tavoin yltäkylläisyys synnyttää lisää yltäkylläisyyttä.

”Energia tarjoaa välineet työnteolle; koulutus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden erikoistua; tietojen/viestinnän runsaus paitsi edistää erikoistumisen syventämistä myös tarjoaa asiantuntijoille mahdollisuuden vaihtaa asiantuntemusta.”[9]

Tämä yltäkylläisyyden dynamiikka voidaan esittää yltäkylläisyyden pyramidina, joka vastaa Maslow’n tarvehierarkiaa mutta joka on järjestetty hieman eri tavalla. Piirros on tulkintamme Diamandisin ja Kotlerin Abundance-teoksessa kuvaillusta pyramidista[10].

Yltäkylläisyyden pyramidissa keskitytään yksilölliseen kokemukseen ja ominaisuuksiin, jotka mahdollistavat vapaan ja terveellisen elämän. Nämä ovat asioita, joiden on tarkoitus olla kaikkien ihmisten saatavilla kolmen–neljän vuosikymmenen kuluessa.

Kuinka hyvin olemme sopeutuneet yltäkylläisyyden yhteiskuntaan?

Emme ole sopeutuneet siihen! No, olemme kyllä, mutta emme kuitenkaan tarpeeksi hyvin.

Pohjoismaissa on monia yltäkylläisyyden yhteiskunnan kannalta oikeita ominaisuuksia. Yhteiskuntamme ovat pieniä, suhteellisen ketteriä ja hyvin yhteenliitettyjä. Pohjoismaissa on osallisuuden tasa-arvoinen kulttuuri, jossa ihmiset kykenevät liikkumaan yhteiskunnassa riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet. Tämä lähtökohta tarjoaa ihmisille tarvittavat mahdollisuudet rikastuttaa tietojen runsautta omilla erilaisilla näkemyksillään.

Suljetumpi kulttuuri voi toimia poissulkevana voimana, joka varaa älyllisen tilan yhteiskuntahierarkiassa korkeammalla oleville ihmisille. Laajasti katsoen kaikissa ihmiskulttuureissa on hierarkioita, joista meidän on opittava pois ja joita meidän on muovattava uudelleen.

Ei-hierarkkiset rakenteet edellyttävät kuitenkin uusia ihmisten käyttäytymistä ohjaavia älyllisiä työkaluja. Emme voi luottaa siihen, että ihmiset osaisivat tarttua uusiin mahdollisuuksiin vanhojen rakenteiden tai niihin sopeutuneiden ajattelu- ja käyttäytymismallien kautta.

Meidän on siksi muutettava merkittävästi toimintatapojamme. Voimme tarkastella yltäkylläisyyden yhteiskunnan muotoja kääntämällä katseemme avoimen lähdekoodin kulttuuriin[11] ja Githubin kaltaisiin asioihin. Tietokoneohjelmoijien nykyisin laajasti käyttämä ”ohjelmointikirjasto” Github on

  • avoin kaikille
  • perustuu kaiken tehdyn jakamiseen
  • perustuu sille, että ihmiset hyödyntävät muiden ponnisteluja.

Vertaistuotannon[12] ja ketterän ohjelmistokehityksen[13] kaltaiset menetelmät antavat vihjeitä siitä, millaista työelämä on tulevaisuudessa.

Yrityksiä, viranomaisia ja organisaatioita olisi kannustettava tutkimaan valmiuksia laaja-alaisesti ja luomaan kokeilemisen kulttuureja. Niiden olisi organisoiduttava ja työskenneltävä luovuutta tukevalla tavalla.

Jaettavassa kulttuurissa on kyse suhteista. Mittakaavaltaan suurempien talouksien asema ei ole yhtä vahva kuin ennen, kun taas hyvillä yhteyksillä varustetuilla pienemmillä talouksilla on valtavat mahdollisuudet.

Kun resursseja on yltäkylläisesti, yhteyksistä tulee paljon tärkeämpiä.

Asiaankuuluvien yhteyksien muodostamiseksi meidän on muovattava välineitämme ja tehtävä se, mikä on tarpeen monien erilaisten menetelmien hyödyntämiseksi. Hierarkiat ovat yksi monista jäsentämisen ja asioiden välisten suhteiden muodostamisen tavoista. Hierarkkisessa kulttuurissa mittakaava on määrittävä ominaisuus, ja suuren mittakaavan ponnistelut ovat yleensä tuottavampia kuin pienen mittakaavan ponnistelut.

Lopuksi on todettava, että meiltä puuttuvat vielä instituutiot ja rakenteet, jotka tukevat nopeaa, pienimuotoista ja jatkuvaan oppimiseen perustuvaa tuotantoa. Yltäkylläisyyden yhteiskunta perustuu yhteistyöhön ja keskittyy suhteisiin. Tästä syystä rakenteidemme on kyettävä mukautumaan paremmin moninaisiin, tulevaisuudessa aukeaviin (ihmisten välisiin sekä ihmisten ja koneiden välisiin) suhteisiin. Omistamiseen perustuvat järjestelmät hidastavat kehitystä ja kuuluvat menneeseen aikaan, jolloin internet nähtiin vain kehittyneenä puhelinlinjana yritysten ja ihmisten välillä. Ei-hierarkkisessa yhteiskunnassa, jossa tietojen on virrattava rajoituksetta kaikkiin suuntiin, myös järjestelmien on keskusteltava keskenään samalla tavoin.

 

Viitteet:

[1] http://ben-evans.com/benedictevans/2016/12/8/mobile-is-eating-the-world

[2] https://goo.gl/0bTkye

[3] http://rmf.vc/MonageSpring2017

[4] http://kk.org/thetechnium/better-than-fre/

[5] https://web.archive.org/web/19991110114228/http://www.ibm.com/news/1999/03/02.phtml

[6] https://en.wikipedia.org/wiki/Accelerating_change#Kurzweil.27s_The_Law_of_Accelerating_Returns

[7] https://goo.gl/Hc8UWj

[8] http://www.gapminder.org/videos/gapmindervideos/gapcast-5-bangladesh-miracle/

[9] https://goo.gl/0bTkye

[10] https://goo.gl/0bTkye

[11] https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi

[12] https://fi.wikipedia.org/wiki/Vertaistuotanto

[13] https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketter%C3%A4_ohjelmistokehitys

Mistä on kyse?