Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 28.01.2015

Agendalla vaikuttavuusinvestoiminen: terveisiä GIIN-verkoston tapaamisesta

GIIN on vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälinen verkosto. Sitra on yksi sen 200 jäsenestä. Mika Pyykkö kertoo, mikä verkostoa nyt puhuttaa.

Global Impact Investing Network (GIIN) on vaikuttavuusinvestoimisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 200 organisaatiota. Sen noin 40 eurooppalaista jäsentä – Sitra mukaan lukien – kokoontui tammikuussa (19. – 20.1.) ensimmäistä kertaa Zürichissä Sveitsissä. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua useista aiheista, joita on sivuttu viimeisten kuukausien aikana eri tilaisuuksissa myös Suomessa.

Tässäkään tapaamisessa ei vältytty käsittelemästä koko toiminnan lähtökohtaa eli vaikuttavuusinvestoiminen-käsitettä: onko vaikuttavuusinvestoiminen sijoittajan näkökulmasta (eli taloudellisen tuotto-odotuksen osalta) täysin markkinaehtoista toimintaa vai voiko merkittävän yhteiskunnallisen hyödyn aikaansaaminen tarkoittaa keskimääräistä alhaisempaa taloudellista tuottoa?

Niin tai näin, vallalla tuntuu olevan vahva usko siihen, että vaikuttavuusinvestoimisen suosio kasvaa voimakkaasti myös rahassa mitattuna. Jo nyt joissakin maissa kyseiseen toimintaan olisi tarjolla huomattavastikin enemmän varoja kuin on sopivia sijoituskohteita.

Sveitsiläispankit vaikuttavuusinvestoimisen puolestapuhujina

Kaikki vaikuttavuusinvestoimisesta kiinnostuneet tahot vannoivat varauksetta yhteistyön nimiin. Näin sanoivat jopa suurten sveitsiläispankkien edustajat, jotka myönsivät kilpailevansa keskenään lähes kaikessa mahdollisessa.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen keskeisistä tavoitteista on myönteisten yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen. Sen todettiin olevan hyvin harvoin mahdollista ilman eri osapuolten aitoa yhteistyötä. Halutun muutoksen aikaansaamiseen liittyy myös kaksi muuta haastetta eli toiminnan tuloksellisuuden todentaminen (mittaaminen) ja sijoittajan riski-käsityksen muokkaaminen. Vaikuttavuusinvestoimisessahan sijoittaja esimerkiksi kantaa usein hankkeen taloudellisen riskin lähes yksikseen.

Haasteista ja mahdollisuuksista tarvitaan yhteinen kuva

Kannatusta sai näkemys siitä, ettei halutun muutoksen käytännön toteuttajan eli palveluntuottajan tarvitse välttämättä olla ytimeltään yhteiskunnallinen yritys (social enterprise) vaan pikemminkin yhteiskunnallisia muutoksia tavoitteleva yritys (enterprise for social change). Itse muokkaisin jälkimmäistä määrittelyä vielä hieman käyttämällä yrityksen sijasta sanaa ”toimija” (actor for social change), sillä se ei rajoita millään tavalla tuloksellisen toimijan organisaatiomuotoa.

Kokouksen loppupuolella ehdotin yhdelle GIINin hallituksen jäsenelle, että tapaamisiin kutsuttaisiin vastedes myös hyvinvoinnin, ympäristöasioiden ja muiden vastaavien aihealueiden ennakkoluulottomia asiantuntijoita ja innovatiivisia palveluntuottajia. Näin voitaisiin rakentaa kaikkien keskeisten toimijoiden yhteistä kuvaa vaikuttavuusinvestoimisen haasteista ja mahdollisuuksista. Ajatus oli keskustelukumppanilleni aivan uusi, mutta kuulemma hyvinkin pohtimisen arvoinen.

Itse toivon, että löydämme Suomessa työskentelytavan, joka mahdollistaa niin sijoittajien, palveluntuottajien kuin esimerkiksi julkisen sektorin edustajien keskinäisen vuorovaikutuksen jo mahdollisen vaikuttavuusinvestoimishankeen varhaisessa vaiheessa. Tässä(kin) tapauksessa järkevä yhteistyö voi tarkoittaa kirjaimellisesti tavoitellun hyödyn ja tuoton kasvamista – kaikilla mittareilla!

Lue lisäää GIIN-verkoston toiminnasta.


Vaikuttavuusinvestoiminen on rahoitus- ja toimintamalli, jonka avulla voidaan lisätä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä kanavoimalla yksityistä pääomaa hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Maailmalla vaikuttavuusinvestoimista on hyödynnetty niin työttömyyden hoitoon, vankien kotiutumisen tukemiseen kuin nuorten yksinhuoltajaäitien opiskelumahdollisuuksien edistämiseen.
 

Mistä on kyse?