Vierailija
Arvioitu lukuaika 4 min

Aktiivisen datan suojelijan vuorokaudessa on lähes 200 selauskohdetta ja evästeet 30 sivustolta

Digiopettajan näkökulma datatalouteen koulussa.

Kirjoittaja

Minna Taatila

Digiopettaja, aluekoordinaattori, Raision kaupunki

Julkaistu

Tarkastelin 24 tunnin aikana kertyvää datan määrää selaimessani. Selaushistoriaan kertyi 187 kohdetta ja evästeet 30 sivustolta, vaikka hyväksyn aina vain välttämättömät evästeet ja olen Sitran Digiprofiilitestin mukaan 100-prosenttisen aktiivinen datan suojelija.

Yksityisyys digitaalisissa palveluissa on minulle erittäin tärkeää ja olen hyödyntänyt GDPR Tietosuoja-asetus (GDPR) Asetus (EU) 2016/679 eli Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee yksilön, yrityksen tai organisaation tekemää henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Avaa termisivu Tietosuoja-asetus (GDPR) -oikeuksiani, mutta en pysty varmuudella sanomaan, mihin käyttämäni palvelut keräävät ja hyödyntävät dataani. Se ei ole ihme, koska datan käytön selvittäminen ja tietojen tilaaminen on tehty usein sivustoilla hankalaksi tai saatu data on vaikeasti luettavassa muodossa.

Datatalous on joka päivä läsnä jokaisen opettajan ja oppijan arjessa

Sitran Datatalouskysely opettajille 2021 -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisen ja toisen asteen opettajien datatalouteen liittyviä asenteita ja osaamista. Datatalous on joka päivä läsnä jokaisen opettajan ja oppijan arjessa.

Opettajat ohjaavat oppijoita laitteiden, sivustojen ja sovellusten käytössä ja osaltaan vaikuttavat siihen, mitä oppijat tekevät diginä. Oppijat käyttävät sähköisiä oppimateriaaleja sekä oppimiseen ja koulun ulkopuoliseen elämään liittyviä sivustoja ja sovelluksia.

Miten datataloudenpidosta onnistuu ei-niin-digiorientoitunut opettaja?

Datatalouden ymmärtäminen vaatii tietotaitoa. Suurin osa vastaajista on valmistunut opettajaksi ennen kuin datatalous oli nykyisen kaltaisesti opettajan arkea. Täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen on tältä osin opettajan oman tai työnantajan aktiivisuuden varassa. Oman kokemukseni mukaan kuntakohtaiset erot ovat suuret resurssien, koulutuksen ja painotusten osalta.

Tutkimuksen tulosten toisessa ääripäässä on pieni joukko hyvin valveutuneita käyttäjiä ja toisessa ääripäässä on pieni, vastakkainen “ei koskaan” -vastaajajoukko. Tämä jakauma vastaa käsitystäni ylipäätään digitaitojen jakaantumisessa digilaitteiden käyttäjillä.

Datan keräämiseltä suojautuminen on hankalaa

Datan keräämiseltä on hankala suojautua, koska kaiken kieltävä ei välttämättä pääse haluamalleen sivustolle lainkaan. Käyttäjä joutuu valitsemaan hyväksyykö kaikki evästeet yhdellä klikkauksella vai muokkaako hyväksyntää useammalla klikkauksella ennen kuin pääsee sivustolle tai sovellukseen.

Tutkimuksen mukaan vajaa puolet vastaajista on muuttanut yksityisyysasetuksia kaikkiin tai useimpiin käyttämiinsä digitaalisiin palveluihin. Oma kokemukseni käyttäjistä on erilainen: oppijat ja opettajat eivät yleensä muuta valintoja, vaan klikkaavat itsensä eteenpäin ja hyväksyvät kaiken tietämättä, mitä hyväksyvät.

Opettajan tulisi voida luottaa siihen, että sähköiset oppimateriaalit ovat käyttöehdoiltaan opetukseen sopivia.

Sitran tutkimuksen mukaan vain 49 prosenttia vastaajista on perehtynyt siihen, miten koulussa tai oppilaitoksessa käytetyt palvelut keräävät dataa oppijoista. Osa digiasioista tulee annettuna; kunta tai koulu on päättänyt, mitä laitetta tai minkä yrityksen oppimateriaaleja käytetään. Tällöin opettajan tulisi voida luottaa siihen, että ne ovat käyttöehdoiltaan opetukseen sopivia ja että oppijoiden dataa ja sen käyttöä suojellaan.

Vajaa puolet, 42 prosenttia vastaajista käyttää opetustyössä sellaisia digitaalisia palveluja, joita koulu ei tarjoa. Tutkimuksen mukaan tarve muihin palveluihin syntyy, koska “palvelu on ilmainen” tai “helppokäyttöisempi”. Tällöin on opettajan vastuulla ottaa selvää käyttöehdoista ja datan keräämisestä sekä sen käytöstä. Toteutuuko se käytännössä?

Sanotaan, että ilmaisia lounaita ei tarjoilla ja ilmaisen palvelun hinta taitaa olla käyttäjän data ja / tai mainosten katseleminen. Jos oppija käyttää sivustoja koulussa omalla puhelimellaan, käyttäjädata kerätään oppijan henkilökohtaisesta laitteesta, mikä tarjoaa todennäköisesti suuremman ja houkuttelevamman datamäärän kuin koulusta saatu läppäri.

Datatalouden oppimateriaalille on tarvetta

Vastaajien mielestä yksityisyyden suojelu nousi etusijalle aiheista, joita kouluissa pitäisi opettaa nykyistä enemmän. Datatalouden opetusmateriaalin laadinta ei saisi jäädä opettajan oman aktiivisuuden varaan. Opetusta annetaan kunnassani oppilaille vähintään siinä yhteydessä, kun heille jaetaan koulusta laitteita tai otetaan käyttöön uusia digitaalisia palveluja.

Itsestä kerätty data vaikuttaa hakutuloksiin.

Olemme Tutorit verkossa -aluehankkeessamme vastanneet koulutusmateriaalin tarpeeseen tekemällä Digiturva Googlessa -sivuston, jossa on valmista, käytännönläheistä koulutusmateriaalia ja tehtäviä. Konkreettisia havaintoja itsestä kerätyn datan vaikutuksista hakutuloksiin voi lukea esimerkiksi kohdasta Havaintoja Google -hausta. Sivuston materiaalia on testattu digi-osaavien perusopetuksen digitutoreiden kanssa ja sitä käytetään koulutus- ja itseopiskelumateriaalina opettajille.

Kyberympäristö on tullut jäädäkseen. Meidän aikuisten tehtävänä on turvata, että nuorten oppijoiden tulevaisuus on kestävästi datataloudellinen.

Sitran vierailijablogit antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista.

Mistä on kyse?