Arvioitu lukuaika 2 min

Aurinkopaneelit katolle keskellä pimeintä talvea? Katso kuvat!

Kuva: Antti Kivimäki

Julkaistu

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 20/24

Hämäränä talviaamuna Aatoksenkatu 6:n tornitalojen B-rapun viileälle vinttitasanteelle on kokoonnuttu jännittävissä merkeissä: talon katolle asennetut aurinkopaneelit kytketään valtakunnanverkkoon.

Sähkömittaria ihmetellään. Kuva: Antti Kivimäki

Jokin on vialla. Aurinkopaneelit on nyt yhdistetty sähköverkkoon, mutta sähkövirta näyttää nollaa. Mittaria yrittävät ymmärtää taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltovuori (vas.), hallituksen jäsen Risto Kihlström sekä Malinerin sähköyrittäjä Martti Manninen, joka on asentanut paneelit ja ohjauslaitteet.

Pitää kiivetä katolle selvittämään asiaa. Kiinteistönhoitaja Joni Tahvanainen TL-Maint Kiinteistöpalveluista tarttuu tehtävään.

Kas! Aurinkopaneeleiden päälle on satanut yöllä lunta.

Lumikerros on varsin ohut, mutta hämärällä säällä se riittää estämään valoenergian vangitsemisen. Kuvassa Anna Sarkkinen kestävän kehityksen Japa ry -järjestöstä.

Joni Tahvanainen urakoi paneeleita puhtaaksi.

Homma suoritettu!

Nyt sähköä siirtyy, kuten pitääkin.

Aurinkopaneeli tuottaa pimeänä talviaamuna 547 volttia jännitettä ja 0,09 ampeeria virtaa. Invertteri muuntaa paneelin tuottaman tasavirran (AC) ”töpselistä tulevaksi sähköksi”, eli sinimuotoiseksi kolmivaihevaihtovirraksi (DC), jonka jännite on noin 230 volttia. Muuntamisen jälkeen virtaa tulee 0,34 ampeerin verran.

Näin syntyvä sähköteho on niin pieni, että se riittää vaivoin käytävälamppuun. Mutta pian tulee kevät ja valon määrä kasvaa. Jo maaliskuussa paneeleiden pitäisi tuottaa sähköä täydet viisi kilowattia, eli valtaosan talonyhtiön tarvitsemasta yhteissähköstä hisseihin, käytävävalaistukseen, yhteispesukoneisiin, kylmäkellarin viilennyslaitteisiin… Jos aurinkosähköä syntyy enemmän, sähkövirta käy taloyhtiöstä valtakunnanverkkoon päin, jos vähemmän, taloyhtiöön tulee virtaa osin aurinkopaneeleista, osin valtakunnanverkosta.

Atoksenkatu 6 on yksi pilottitaloyhtiöistä, joissa Japa ry toteuttaa luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen tähtäävää Resurssiviisas asuminen -hanketta, joka on osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -kokonaisuutta.

Kuohuviini korkataan merkkipäivän kunniaksi. Kuvassa Risto Kihlström, isännöitsijä Anni Niemelä sekä Kati Kankainen Japa ry:stä.

Teksti ja kuvat: Antti Kivimäki

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lisää aurinkopaneeleista ja resurssiviisaasta asumisesta.

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?