Arvioitu lukuaika 2 min

Bastusta ideaa: Katse peliteollisuuden sijaan B2B-jakamistalouteen

Resurssitehokas jakamistalous leviää ilmiönä maailmalla vauhdilla eri toimialoilla. Suurimmat kasvunäkymät löytyvät B2B:stä.
Kuva: Sari Gustafsson

Kirjoittaja

Julkaistu

Resurssitehokas jakamistalous leviää ilmiönä maailmalla vauhdilla eri toimialoilla. Kehitystä leimaa kuitenkin keskittyminen kuluttajapalveluihin, vaikka B2B:ssä mahdollisuudet olisivat usein paljon suuremmat.

Esimerkiksi rakennustoimialan arvo ja merkitys kansantaloudelle on valtava.  Siksi uskallankin väittää, että paljon hehkutettu peliteollisuus ei ole Suomen pelastus, vaan digitalisaation hyödyntäminen isoilla toimialoilla, kuten rakentamisessa. Rakentamisen prosessien kehittäminen luo enemmän työaikaa työmaille, joilla on aina kiire. Työnjohdon hallinnolliset vastuut ovat kasvaneet koko ajan, mutta työtä avustavia digitaalisia työkaluja ei ole tuotettu samassa tahdissa. Hallinnosta vapautunut työaika mahdollistaisi paremman laadun tuottamisen, jonka tuloksena syntyy hyvää rakennuskantaa, siis arvokasta kansallisomaisuutta.

Rakennusalan tuottavuus on kehittynyt heikosti viime vuosina kaikkiin muihin toimialoihin verrattuna. Väitetään, että jopa 60 prosenttia rakennusteollisuuden toiminnasta on hukkaa. Eräs rakennusmestari päätyi lopputyössään näkemykseen, että 30 vuotta rakennuksilla työskennellyt henkilö on käyttänyt työurastaan 10 vuotta koneiden ja työkalujen etsimiseen ja niiden kunnostamiseen. Infrarakentamisen asiantuntijan mukaan alalla puolestaan on totuttu toiminaan samalla tavalla kuin jo vuonna 1949. 

Kalustoa – niin omaa kuin vuokrattuakin – voi hallita digitaalisen palvelualustan avulla. Olen mukana kehittämässä sellaista; tarkoituksena on tarjota rakennusalan yrityksille uusi hallintatapa kalustolle. Palvelualustan käyttäjä tietää aina reaaliaikaisesti, mikä kalusto on käytössä missäkin. Koneiden ja laitteiden käytön tehokkuus paranee ja koko kaluston hallinta samassa näkymässä mahdollistaa oman ja vuokrakaluston käytön tehokkaan optimoinnin. Helppo seuranta myös romahduttaa hävikin. Näin investointeja uuteen kalustoon tarvitaan vähemmän.

Monella yrityksellä pääomaa paljon sitova tekninen kalusto ei ole omassa toiminnassa koko ajan käytössä. Seisonta-aikana sitä voisi hyvin vuokrata muille. Uutta, digitaalista palvelualustaa käyttävä yritys voi antaa omaa kalustoaan vuokralle palvelualustan käyttäjistä muodostuvan verkoston osana ja näin parantaa pääoman tuottoa merkittävästi. Yhdistämme kaluston omistajat ja käyttäjät mahdollisimman tehokkaasti digitaalisen teknologian avulla. Konseptin ydinfilosofia perustuu siis kokonaan resurssitehokkaaseen jakamistalouteen.

Jotta digitaalisten työkalujen hyödyt saavutetaan, on niiden käytön oltava helppoa. Käytön helppous on keino kaataa uuteen toimintatapaan mahdollisesti liittyvä muutosvastarinta. Rakennusalalla yritykset synnyttävät suurimman arvonlisän työkohteessa asiakkaan luona.  Silloin on luontevaa tuoda palvelut käyttäjän luo mobiililaitteilla käyttäen hyväksi nopeita tietoverkkoja. Myös teollisella internetillä (IoT) voisimme avata aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tehostaa liikkuvan työn tekemistä. Olennaista on kuitenkin pitää teknologian rooli vain taustalla, asioiden mahdollistajana. Uudet palvelut leviävät vain, jos ne muuttavat aidosti asiakkaan arkea paremmaksi. Siksi asiakaslähtöisyyden on oltava digitaalisten palveluiden keskiössä ja yrityksen tärkein arvo.

Bastusta ideaa –blogisarja marssittaa esiin Turun seudun toimijoiden ideoita ja ajatuksia siitä, mitä kiertotalous ja niin sanottu kuudennen aallon yritystoiminta voisivat alueella olla.


Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme