Arvioitu lukuaika 3 min

Biopankista korkoa sinulle, tieteelle ja Suomelle

Miltä kuulostaisi pankki, joka kerryttäisi korkoa sinulle, tieteelle ja edistäisi suomalaisten terveyttä?

Kuva: Joanna Moorhouse

Kirjoittaja

Heli Salminen-Mankonen

Tutkimusjohtaja, Turun yliopisto, Digital Futures

Julkaistu

Miltä kuulostaa pankki, jonne tehty talletus kasvaisi korkoa paitsi sinulle itsellesi, myös edistäisi tieteellistä tutkimusta ja voisi ajan myötä osaltaan tervehdyttää koko Suomen kansantaloutta?

Talletuksen pankkiin voi tehdä kuka vain, sinä tai minä, ja se voi olla esimerkiksi koeputkellinen verta tai sylkinäyte. Kyseinen pankki on biopankki, jonka kokoama tietovaranto kasvaa korkona terveyttä asiakkaalle, mahdollisuuksia lääketieteelliselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle ja säästöjä terveydenhoitojärjestelmälle, kun systeemi muuttuu yhä tehokkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

Enää pitää tietää, mikä biopankki ylipäätään on.

Biopankeista puhutettaessa tarkoitetaan kokoelmaa ihmisperäisistä näytteistä, joihin kuuluvat esimerkiksi veri- tai kudosnäytteet tai niistä analysoitu geenitieto. Kyseessä ei ole ainoastaan näytteiden säilytyspaikka, vaan biopankkien roolissa korostuvat erityisesti tutkimus ja uuden tiedon luominen. Isossa kuvassa biopankit mahdollistavatkin entistä räätälöidympien ja tehokkaampien hoitojen kehittämisen.

Tämä edellyttää kuitenkin yksilön osallistumista eli suostumusta luovuttaa omat näytteet ja niihin liittyvät tiedot lääketieteelliseen tutkimukseen. Näillä kansalaisten ”talletuksilla” kerrytetään entistä rikkaampia tietovarantoja, joiden avulla voidaan tehostaa terveydenhuoltoa, tukea sairauksien ennaltaehkäisyä sekä omahoitoratkaisujen yleistymistä. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä yli rajojen ja sitä, että biopankkitutkimuksesta tulee vahvemmin osaksi terveydenhuollon arkea.

Runsas vuosi sitten syyskuussa voimaan tullut biopankkilaki avaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia lääketieteelliselle tutkimukselle sekä tuotekehitykselle luoden uusia työkaluja muutospaineiden kourissa kamppailevan terveydenhuollon tarpeisiin. Esimerkkinä haluan mainita Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien perustaman Auria Biopankin, joka jo toimintansa alkuvaiheesta lähtien on kansainvälisestikin tunnettu ainutlaatuinen toimija. Auria Biopankki on ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – Suomeen perustettu sairaalan yhteydessä toimiva biopankki.

Sairaalabiopankkien edelläkävijänä se hyödyntää terveydenhuoltomme menestystekijöiden tarjoamaa kilpailuetua. Suomalaisista kilpailutekijöistä mainittakoon esimerkiksi potilastietojärjestelmät, joista on saatavilla tietoja sähköisessä muodossa jo yli kymmenen vuoden ajalta. Näiden terveystietojen lisäksi näytteisiin liitettävät tutkimustiedot sekä henkilöiden itse keräämät elintapatiedot ja erityisesti niiden muutokset lisäävät merkittävästi näytteiden tieteellistä arvoa

Biopankkinäyte itsessään ei ole kovinkaan mielenkiintoinen, mutta sen arvo kasvaa, mitä enemmän tietoja näytteeseen voidaan liittää. Kun biopankkien avulla yhdistetään terveydenhuolto, informaatioteknologia, biolääketieteellinen tutkimus ja kansalaisten tuottama oma data, tämä synnyttää uusia työkaluja ja toimintatapoja sekä kansanterveyden että -talouden vetureiksi.

Dataa pidetään nykyajan öljynä, se tuo kasvua ja innovaatioita, mutta öljyllä on myös haittapuolensa. Väärin käytettynä tai vaikkapa mereen joutuessaan se aiheuttaa korjaamatonta tuhoa. Onneksi biopankkitoiminta on Suomessa vahvasti valvottua ja tuoreen biopankkilain tavoite on toteuttaa oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, autonomian ja itsemääräämisoikeuden, vahingon välttämisen sekä hyvän tekemisen eettisiä periaatteita. Osallistuminen biopankkitoimintaan on aina vapaaehtoista ja jälkeenpäin myös peruttavissa. Näin moraalisia kustannuksia ei synny, mutta korko kasvaa lisääntyvän datan ja siitä generoitavan uuden tiedon muodossa.

Jotta biopankkeihin kohdistuvat huimat odotukset voidaan lunastaa, tärkeintä on kansalaisten eli näytteiden luovuttajien myönteisyys ja osallistaminen biopankkitoimintaan. Tälle on olemassa hyvät edellytykset: kansalaisia kiinnostaa yhä enemmän lääketieteellisen tutkimuksen saavutukset ja he kokevat mahdollisuutensa osallistua tutkimukseen merkittäväksi. Siispä biopankkitoiminnan kaikkein tärkein vahvuus on suomalaisten myönteisyys lääketieteelliselle tutkimukselle – tämä on kilpailuetu, jota meillä ei totisesti ole varaa jättää käyttämättä!

Toisaalta, vaikka kansalaiset saadaan osalliseksi oman terveytensä ”hallintaan”, ei julkinen sektori yksin pysty vastaamaan terveydenhuollon haasteisiin ja megatrendeihin. Tarvitsemme pelisäännöt ja selkeät yhteistyömallit julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Suomessa on maailman edistyksellisin ja paljon kansainvälistäkin näkyvyyttä saanut biopankkilaki, joka antaa meille eväitä uudistumiseen ja kasvuun. Samalla se luo mahdollisuuden rahoittaa terveyspalveluja pitkällä aikavälillä, tuoden oman mausteensa myös sote-soppaan – kunhan biopankit ymmärretään kytkeä mukaan luontevaksi osaksi uudistusta ja terveydenhuollon arkea.

Tämän eteen tehdään parhaillaan työtä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmässä, joka laatii esitystä kansalliseksi genomistrategiaksi. Työryhmä on järjestänyt ja järjestää syksyn aikana lukuisia työpajoja muun muassa genomitiedon omistajuudesta, geeniteknologian eettisyydestä ja kaupallisista mahdollisuuksista. Lakiesityksen on tarkoitus lähteä laajalle lausuntokierrokselle ensi vuoden alussa.

 

Aihe

Sote-rahoitus

Terveydenhuollon ongelmina pidetään muun muassa palvelujen käyttäjien keskinäistä epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä.

Kirjoittaja

Heli Salminen-Mankonen

Tutkimusjohtaja, Turun yliopisto, Digital Futures

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?