Arvioitu lukuaika 2 min

Emmehän puhu toistemme ohi?

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu

Ennakointia on monenlaista. Joskus sitä tehdään pienessä piirissä asiantuntijavoimin, joskus mukana on isompi ryhmä tai jopa globaali joukko, riippuen mitä keinoa käytetään ja millaista aivovoimaa tarvitaan.

Itseäni ilahduttaa nykyään vallalla oleva näkemys, että yhä useammin ennakointiin kannattaa ottaa ihmisiä jotka tulevat organisaation tai kyseessä olevan aiheen ulkopuolelta, tai alueelta, jota ei ole totuttu ajattelemaan ennakoitavan aiheen yhteydessä. Uskon itse vahvasti että syvän asiantuntijatiedon lisäksi tarvitaan esimerkiksi arjen ymmärrystä, kokemusasiantuntijuutta, uudistavia ääniä ja eri kulmasta aihetta katsovia.

Näissä ennakointiharjoituksissa haasteita on kuitenkin aina varsinkin alussa. Kun hyvin eri taustaiset ryhtyvät ennakointityöhön, törmätään usein siihen että osallistujat huomaavat puhuvansa eri asioista. Yksinkertaista esimerkkiä käyttäen yhdelle politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, toiselle konfliktissa luovimista, kolmannelle henkilökohtaista ja neljännelle jotain aivan muuta. Kun tulevaisuuskeskustelu alkaa, päädytään helposti sivuraiteelle heti alusta asti. Monesti ennakkoasenteet unohdetaan laittaa pöydälle tai niitä ei edes huomata, ennen kuin työskentelyssä on puhuttu ohi toisten niin pitkään että työ ei etene.

Teimme ennakointikurssilla loistavan harjoituksen jossa pystyimme eräänlaisen uskomustestin avulla näkemään omia oletuksiamme siitä mitä ”muutos” kenellekin tarkoittaa. Itse sain testistä tulokseksi, että ”muutos” minulle tarkoittaa progressiivisuutta, uskomista ideoiden voimaan, sekä näkemystä muutoksen syklisyydestä. Testi myös paljasti että en usko teknologian olevan yksin muutoksen draiveri, en usko markkinoiden ratkaisevan kaikkea enkä usko asioiden vain tapahtuvan itsestään. Vieressä istuja puolestaan sai vastauksksi että uskoo evolutiivisiin muutoksiin, sattumien voimaan sekä konfliktien muuttavaan voimaan.

 Mitä väliä tällä sitten on? Mielestäni harjoitus oli mainio, sillä se teki meidät itsemme tietoiseksi omista lähtöuskomuksistamme ja oletuksistamme. Jos lähtisimme nyt keskustelemaan siitä mikä on vaikkapa demokratian tai talouden tulevaisuus, ymmärtäisimme paremmin keskustelun luonnetta ja omaa rajoittuneisuuttamme. Tähän harvoin pääsee pelkästään itsensä esittelemällä. Harjoitus oli rohkaiseva ja uskon että jokaisen ennakointityöpajan kannattaa miettiä miten pöydän ympärillä olijoiden taustaoletukset ja uskomukset asiasta saadaan näkyville, vaikka vain heille itselleen. Näin päästään  nopeammin omasta siilosta huutelusta rakentavampaan, parempaa ymmärrystä tuottavaan  keskusteluun.

Kirjoitus on osa blogisarjaa ennakoinnista. Muut sarjassa ilmestyneet blogaukset ovat:

Fiksu yhteiskunta vierailee tulevaisuudessa säännöllisesti

Huonoja uutisia joita kukaan ei halua kuulla

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?