Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 29.11.2010

Cleantech –investoinnit kasvussa – pysyykö Suomi kehityksessä mukana?

Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Sami Tuhkanen
Rahoitusjohtaja, Peruspääoma, Sitra
Sami Tuhkanen vastaa Sitran peruspääoman sijoitustoiminnasta sekä pääomasijoituksista. Hän on Sitran johtoryhmän sekä muutamien Sitran kohdeyritysten ja -rahastojen hallituksen jäsen.

Sijoittajat näkevät puhtaissa teknologioissa (ns. cleantech) merkittäviä ja pitkäaikaisia kasvun mahdollisuuksia. Viime vuosina cleantech on ollut USA:ssa ja Euroopassa suurin pääomasijoitusten kohde ollen jopa ICT:n ja biotekniikan yläpuolella. Vuosi 2009 on ollut haasteellinen myös globaalien cleantech-sijoitusten osalta, mutta sijoitusten määrä edellisvuoteen verrattuna on pudonnut muilla aloilla paljon rajummin. Tämä osaltaan kertoo cleantechin kiinnostavuudesta sijoituskohteena myös vaikeina aikoina. Investoinnit energiaa säästävään teknologiaan, älykkäisiin sähköverkkoratkaisuihin sekä sähköajoneuvoihin olivat viime vuonna korkeimmalla tasollaan kautta aikojen. Suomessa cleantech-sijoitukset ovat myös olleet kasvussa, mutta toistaiseksi kasvuyrityksiin liittyvät menestystarinat ovat olleet vielä harvinaisuuksia.

Onko Suomi uusiutuvan energian johtava maa vai peränpitäjä?

Suomea on pidetty uusiutuvan energian mallioppilaana lähinnä metsäteollisuutemme mahdollistaman laajan bioenergian käytön vuoksi. Uusiutuvan energian kotimarkkinoiden kehittämisessä tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tekemässä vertailussa, jossa arvioidaan eri maiden houkuttelevuutta uusiutuvan energian voimalaitosinvestoinneille, Suomi on toistuvasti ollut peränpitäjien joukossa. Vertailun kärkimaita ovat olleet mm. USA, Kiina ja Saksa, joissa uusiutuvan energian markkinat ovat ihan eri asennossa kuin meillä.

Taantumasta huolimatta uusia tuulivoimaloita asennettiin maailmalla ennätysmäärä viime vuonna. Tuulivoima on toki vain yksi cleantech-esimerkki, mutta sen kehityspolusta voidaan oppia monia asioita. Kysyntää lisäävien ohjauskeinojen merkitys on alkuvaiheessa suuri, kun halutaan kaupallistaa uutta teknologiaa investointivaltaisessa ympäristössä. Lisäksi kansallista kilpailuetua voidaan luoda cleantech-sovelluksissa vain kaukonäköisellä politiikalla ja ottamalla riskiä teknologian kehityskaaren alussa.

Kasvavat markkinat imevät puoleensa osaamista

Cleantech-markkinoita vauhdittavien tukimekanismien käyttöönotto on tehokas tapa synnyttää uutta osaamista, kasvuyrityksiä ja kilpailuetua. Vauhditettu kotimarkkinoiden kysyntä imee puoleensa bisnesosaajia, joita monet suomalaiset pk-yritykset usein tarvitsevat päästäkseen kasvuun ja kansainvälistymään.

Keskeisenä kehityksen jarruna Suomessa on kansallisen vision puute eli missä cleantech-sovelluksissa Suomi haluaa olla tulevaisuudessa voittajien joukossa? Vaikeiden valintojen tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme tulevaisuudessa luoda cleantechistä merkittävää hyvinvointia. Globaali kysyntä tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Miten luomme hyvinvointia puhtaista teknologoista?

Kansainvälisten tutkimusten mukaan julkiset panostukset cleantechiin synnyttävät moninkertaisesti uusia työpaikkoja verrattuna muihin julkisiin investointeihin. Meneillään olevan teollisen rakennemuutoksen johdosta kasvuyritysten rooli työllistäjänä kasvaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Cleantech-kasvuyritysten määrää pystyttäisiin lisäämään vauhdittamalla kotimarkkinoita, avaamalla julkisen sektorin hallussa olevia markkinoita kilpailun piiriin sekä luomalla taloudelliset kannusteet bisnesenkelien sijoituksille. Pelkkä julkisten T&K-tukien lisääminen ei johda hyvään lopputulokseen

Kotimarkkinoiden kehittämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat syöttötariffin laajentaminen esim. biomassan kaasutukseen ja aurinkoenergiaan, rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen, julkisten hankintojen kohdentaminen uusiin puhtaisiin ratkaisuihin, kuten LED-valaistukseen, sekä kannusteet teollisuuden energiatehokkuusinvestoinneille. Näissä toimenpiteissä keskeisenä kriteerinä tulee olla kasvuyritysten kilpailukyvyn ja vientimahdollisuuksien parantaminen. Lisäksi eurooppalaisittain alhaista sähkön kuluttajahintaa voisi hyvinkin nostaa verotuksen keinoin, jotta se kannustaisi meitä panostamaan asuntojen energiatehokkuuteen nykyistä enemmän.

Teksti pohjautuu kirjoittajan 24.3.2010 julkaistuun Kauppalehden ympäristötekniikka –liitteen vieraskirjoitukseen.