Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 3 min

Data ei tee paperia eikä nosta kontteja, mutta se tekee yrityksistä kilpailukykyisiä

Täyskäännös on tapahtunut ja voittajat erottuvat datalla. Tulevaisuuden menestyvät liiketoimintamallit perustuvat yhä vahvemmin tiedon hyödyntämiseen.

Kirjoittaja

Jyri Arponen

Projektijohtaja, Kilpailukykyä datasta , Sitra

Julkaistu

Valtavan digitalisaation myötä data on kaikissa liiketoiminnan vaiheissa keskeinen kilpailukyvyn raaka-aine. Tiedon määrän raju kasvu sekä teknologiset mahdollisuudet luoda siitä uusia ratkaisuja ovat synnyttäneet markkinat, jota kutsutaan datataloudeksi. Datataloudessa tietoa analysoidaan ja hyödynnetään monipuolisesti palvelujen, tuotteiden ja liiketoimintojen kehittämiseen, kulujen vähentämiseen, myynnin lisäämiseen tai esimerkiksi innovointiin.  
 
Eri puolilla maailmaa tehdään samanlaisia tuotteita ja palveluita kuin Suomessa. Suomalainen kilpailukyky ei enää perustu vain tuotantoon, materiaaliin tai teknologiaan, vaan dataan ja erityisesti siihen, miten sitä hyödynnetään. Näin sanovat prosessi- ja teknologiateollisuutemme johtavat yritykset. Dataa voidaan hyödyntää yhä enemmän kaluston hallintaan, laitteiden käytettävyyden ja käyttöasteen parantamiseen sekä koko teollisen prosessin optimointiin. Data-analytiikan avulla voidaan välttyä virheinvestoinneilta sekä toisaalta simuloida optimaalisia ratkaisuja ympäristön ja talouden kannalta. Datapohjaiset ratkaisut voivat myös mahdollistaa asiakkaalle esimerkiksi reaaliaikaiset tiedot tuotteiden alkuperästä ja valmistuksesta.  

Täyskäännös on tapahtunut. Voittaja erottuu datalla.

Täyskäännös on tapahtunut. Voittaja erottuu datalla. Mutta eihän data kaiva kuoppia tai kuljeta ihmisiä tai nosta tavaroita, vaan ihmiset, koneet ja laitteet. Kyse onkin siitä, miten kuoppia kaivetaan tai logistiikkaa hoidetaan. Tuotteista ja palveluista täytyy tehdä taloudellisia ja tuottavia sekä toisaalta eettisesti ja ekologisesti kestäviä. Niiden täytyy myös vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Nyt on osoitettava kuluttajille tuotteen kestävyys materiaalien, tuotantovaiheiden sekä toimittajienkin osalta.  
 
Data on siis ratkaiseva raaka-aine, mutta hyödyntämättömänä se ei kasva arvoa tai jalostu. 
Kun dataa analysoidaan, jalostetaan ja yhdistellään, syntyy datatuotteita. Esimerkiksi kun prosessien, materiaalien, kuljetusten sekä lopputuotteen käytön data yhdistetään, syntyy hiilijalanjäljen datatuote. Sitä soveltamalla pystytään luomaan uusia ratkaisuja, joilla on arvoa. Tiedon muuttaminen rahavirroiksi vaatii siis datan konseptointia palveluiksi, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Datasta saadaan sitä suurempi hyöty mitä enemmän sitä jaetaan ja käytetään.  

Data on ratkaiseva raaka-aine, mutta hyödyntämättömänä se ei kasva arvoa tai jalostu.

Dataekosysteemi on verkosto, jossa toimijoiden välillä on intressi vaihtaa ja jakaa dataa yhteisten sääntöjen mukaisesti. Ekosysteemin jäsenet hyötyvät muiden tietovarannoista niin paljon, että myös heidän kannattaa luovuttaa omaa dataansa muille. Tämä luo kaikille kilpailuetua. Yhteistyö perustuu luottamukseen, joka edellyttää usein kulttuurinmuutosta eli yhteisiä pelisääntöjä, jaettua osaamista sekä arvonluonnin logiikan muuttamista.  

Datatalouden koko kasvaa muita toimialoja nopeammin. Teollisuutemme ja taloutemme kilpailukyvyn vauhdittamisen ja kestävän kasvun edellytys on monipuolinen datan hyödyntäminen ja jakaminen. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on matkaa kohti datataloutta vielä jäljellä. Vain 33 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä näkee datataloudessa kilpailuedun nyt tai tulevaisuudessa. (Sitran yrityskysely 2019 ja 2021) 

Menestyäkseen globaalissa kilpailussa yritykset ja Suomi tarvitsevat datalähtöisiä
innovaatioita sekä datan hyödyntämisen ja jakamisen osaamista ja kulttuuria. Suomessa on panostettava erityisesti pk-yritysten liiketoimintamallien kehittämiseen sekä innovaatioiden jalostamiseen reilun datatalouden periaatteita noudattaen. Tämä on ainoa tie tehdä Suomesta kestävän tulevaisuuden menestyjä. 

Mistä on kyse?