Datakeskusten aikakausi alkaa – Suomi digitalouden eturintamaan vai sivustakatsojaksi?

Uunituore FDCA:n (Finnish Data Center Association) selvitys nostaa esiin datakeskustoimialan merkityksen Suomelle ja tarjoaa kipeästi kaivattua faktapohjaa datakeskuksista.

Selvitys kokoaa yhteen jo päätetyt investoinnit ja niiden taloudelliset vaikutukset. Suomeen on varmistunut 12 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja, joiden arvioidaan tuovan 400 miljoonan euron vuotuiset verotulot vuodesta 2030 alkaen.

Taustalla on Suomen kilpailukykyinen sähkö, viileä ilmasto, vahva infrastruktuuri ja poliittinen vakaus – tekijät, jotka houkuttelevat kansainvälisiä toimijoita rakentamaan seuraavan sukupolven datainfrastruktuuria juuri tänne.

Selvityksessä korostetaan, että Suomi on nyt poikkeuksellisessa asemassa: meillä on mahdollisuus nousta eurooppalaisen datainfrastruktuurin kärkimaaksi. Viivyttelyyn ei kuitenkaan ole varaa. Nyt käynnissä oleva datakeskusinvestointien ensimmäinen aalto määrittää, minne uudet keskukset sijoittuvat.

Ne maat ja alueet, jotka onnistuvat houkuttelemaan ensimmäiset suuret investoinnit, nousevat hyvin todennäköisesti uudenlaisen datatalouden voittajiksi.

Hyvin todennäköistä on, että seuraavilla investointikierroksilla keskitytään jo olemassa olevien keskusten laajentamiseen – uusia sijainteja ei välttämättä enää haluta. Siksi Suomella on nyt ainutlaatuinen hetki toimia nopeasti ja varmistaa paikkansa eurooppalaisen datainfrastruktuurin kärkimaana.

Keskustelu datakeskuksista on kuitenkin jäänyt Suomessa kapeaksi. Usein huomio kiinnittyy uhkiin, kuten energiankulutukseen, vaikka todelliset mahdollisuudet liittyvät laajempaan arvoketjuun ja uuden liiketoiminnan syntyyn.

Datakeskukset eivät ole vain teknisiä laitoksia, vaan digitaalisen yhteiskunnan kivijalka. Ne mahdollistavat meille tekoälyn, pilvipalvelut, IoT:n (internetiin kytketyt laitteet) ja kriittiset julkiset järjestelmät. Nyt julkaistu selvitys onkin erinomainen lähtö, jonka päälle on vielä tarvetta laajentaa keskustelua.

Seuraava askel: ekosysteemivaikutusten ymmärtäminen

Seuraavaksi katse tulisi kääntää syvemmälle datakeskusten ekosysteemivaikutuksiin. Perinteisesti vaikutuksia on tarkasteltu rakentamisen ja ylläpidon näkökulmasta työllisyys- ja verovaikutuksina. Nyt tarvitaan laajempi analyysi siitä, mitä kaikkea uutta liiketoimintaa, kasvua ja innovaatioita datainfrastruktuuri voi Suomessa mahdollistaa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Tekoäly-startup-ekosysteemin kasvua ja juurtumista Suomeen
• Uusien tuotteiden ja palveluiden syntyä (esim. generatiivinen suunnittelu, lääketutkimus)
• Korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä
• Kansainvälisten investointien houkuttelua ja vientivetoisten toimialojen vahvistumista

Datakeskukset ovat jo nyt miljardiluokan mahdollisuus Suomelle, mutta todellinen potentiaali piilee niiden kyvyssä synnyttää uutta liiketoimintaa, osaamista ja vientiä. Kuten selvityskin osoittaa, datakeskuksia on erilaisia ja vain osalla investoinneista on mahdollisuus synnyttää kasvua ja vahvistaa osaamista.

Nyt on aika laajentaa keskustelua ja pureutua syvemmälle näihin ekosysteemivaikutuksiin, jotta Suomi voi hyödyntää tämän mahdollisuuden täysimääräisesti. Tähän me Sitrassa lupaamme paneutua seuraavaksi.

Lue lisää ja tutustu selvitykseen. Sitra on ollut mukana rahoittamassa FDCA:n selvitystä.