SItra. Photo: Miikka Pirinen

Julkaistu 23.03.2020

Datatalouden satumaa – miksi sen tavoittelu on juuri nyt tärkeää?

Sitran IHAN-projektissa rakennetaan kansainvälisessä yhteistyössä reilua datataloutta, jonka digitaalisissa palveluissa dataa jaetaan läpinäkyvästi ja luottamuksella. Reilu datatalous hyödyttää kaikkia, mutta sen toteutuminen vaatii uudenlaista yhteisöllisyyttä.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jaana Sinipuro
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra
Jaana Sinipuro on kokenut ICT-hörhö, joka vetää reiluun datatalouteen keskittyvää Sitran IHAN-avainaluetta.

Teimme hiljattain väliarviointia reilun datatalouden IHAN-hankkeestamme, sopivasti juuri The Economistin datataloutta analysoivan artikkelisarjan julkaisemisen jälkeen. Are data more like oil or sunlight? -artikkeli (20.2.2020) päättyi suunnilleen seuraavasti: ”Jos ihmiset kuten yrityksetkin voivat luottaa maanosansa datainfrastruktuuriin, he haluavat jakaa enemmän ja parempaa dataa, mikä tarkoittaa parempia palveluita kaikille. Tällaisen itseään vahvistavan kehityskulun käynnistyminen olisi käänteentekevä vastavoima vanhan maailman lainalaisuuksille ja arvon luonnille.”

Hankkeemme alkuvaiheessa vastasin usein kysymyksiin kuten: ”Miksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto tekee kansainvälistä hanketta, ja onko se suomalaisten etu?” Kun myöhemmin laajensimme alkuperäistä suunnitelmaa IBAN-koodia vastaavasta datan vaihdannan tilijärjestelmästä reilun datatalouden konseptointiin, minulta kysyttiin: ”Kannattaako ottaa turhia riskejä?” Kun maaliskuun alussa käynnistimme pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun yritysohjelman, minulta tivattiin: ”Onko Sitra päättänyt ryhtyä markkinahäiriköksi?”

Datatalous ja sen pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa.

Globaali datatalous tarkoittaa älykodin verkkoon kytkettyä kiuasta tai Fortnite-peliä: arkemme on dataa. Miksi emme voisi yrittää ymmärtää datataloutta ja muovata arjestamme nykyistä turvallisempaa – myös datojen osalta?

Koronaviruksen kaltaisten uhkien torjuntaan tarvitaan yhä enemmän tietoa, myös henkilökohtaista tietoa. Tämän tiedon kokoaminen ja analysointi vaatii ehkä aiempaa laajempia viranomaisoikeuksia ja laittaa puntariin yksityisyyden suojan ja laajemmat datan käyttöoikeudet. Omadata Omadata tarkoittaa 1) henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn uutta lähestymistapaa ja paradigman muutosta, jossa pyritään siirtymään nykyisestä organisaatiokeskeisestä järjestelmästä ihmiskeskeiseen järjestelmään; 2) henkilötietoja resurssina, jota yksilö voi tarkastella ja hallita. Henkilötietoja, jotka eivät ole yksilön omassa hallinnassa, ei voi kutsua omadataksi. -periaatteet ja eurooppalaisten arvojen tulkinta käytännöiksi on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan ennen. Samalla viheliäisten ongelmien ratkaisu avaa mahdollisuuksia perinteisen tutkimuksen ja kansalaistieteen yhteistyölle. Kriisistä syntyy toivottavasti uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Tiedolle ja arjen työkaluille on kysyntää

Tietoisuuden lisäämiseksi julkaisimme vuoden alussa digiprofiilitestin ja digijälkiselvityksen. Jatkuvasti lisääntyvistä digitaalisista palveluista tulee osa arkeamme ja tapa, jolla käytämme digitaalisia palveluita, myös sosiaalista mediaa, on vasta muokkautumassa. Digitaalisesta arjestamme pitää pystyä muokkaamaan itsemme näköistä.

Reilun datatalouden toteutuminen vaatii yhteistyötä, käytännön työkaluja, pelisääntöjä ja sääntelyä.

Hiljattain julkaistu tutkimus sosiaalisen median käytön lopettamisen vaikutuksesta hyvinvointiin todistaa muutoksen tärkeyttä. Piilaakson nörtit kieltävät lapsiaan käyttämästä sovelluksia, joihin ovat itse kehittäneet koukuttavat algoritmit. Milleniaalit jättävät älypuhelimet ostamatta vastustaakseen valvontakapitalismia. Nämä ovat merkkejä siitä, että datatalous ja sen pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa.

Reilu datatalous on työn alla

Alustajättien toiminta, tietovuodot, rakoileva luottamus ja lisääntyvä regulaatio ovat tukeneet hankkeemme tavoitteita. Datatalous on vielä ”työn alla” (work-in-progress). Keskeneräistä työtä saa ja pitää arvostella. Tällä hetkellä ekonomistit kiistelevät siitä, miten datan arvoa mallinnetaan ja mitataan, ja tulisiko sitä mitata, tai verrataanko dataa öljyyn vai aurinkoon. Kun data on arvokasta, miten sitä hallitaan ja kenen kuuluisi hyötyä?

Ulkopolitiikka-lehti käsitteli artikkelissaan massadataa ja tekoälyä (4/2019). Artikkelissa verrattiin yksityisyyden perusarvoon uskovan EU:n, Yhdysvaltojen markkinatalouden ja autoritäärisen Kiinan asenteita tekoälyn sääntelyssä.

Ulkopolitiikka-lehdessä haastatellun Teemu Roosin näkemyksen mukaan erillislainsäädäntöä ei tarvita, vaan nykyistä lainsäädäntöä tulisi päivittää massadatan ja tekoälyn aikaan sopiviksi. Lehdessä lainattiin myös Hampurin yliopiston informaatioteknologian etiikan professori Ingrid Schneideria, joka on kehittänyt neljä teoreettista mallia datan hallintaan tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa näemme varmasti hybridin näistä kärjistetyistä datan hallintamalleista, sillä jokaisella mallilla on omat hyvät ja huonot puolensa.

Kun data on arvokasta, miten sitä hallitaan ja kenen kuuluisi hyötyä?

Mikäli data on yksityinen hyödyke, tuloksena saattaa olla yhteiskunta, jossa köyhät maksavat datalla ja rikkaat rahalla. Jos data on julkinen valtion tai kaupungin hallitsema hyödyke, on vaarana ”isoveli valvoo” -yhteiskunta. Jos taas data on yhteinen hyödyke, jota yhteisö hallitsee saadakseen siitä vastavuoroista hyötyä, muodostuu haasteeksi määritellä se, miten yhteisö määräytyy ja kuka laatii sen säännöt. Jos taas dataa hallinnoi edustuksellinen, luottamuksellinen ja riippumaton säätiö, tulee päättää, onko säätiöitä yksi vai monta, ja kuka säätiötä valvoo.

Reilu datatalous rakentuu monenlaisten toimijoiden yhteistyöllä

Hankkeemme väliarvioinnin jälkeen voimme olla tyytyväisiä siihen, mitä olemme saaneet aikaan kahdessa vuodessa. Menestys kiteytyy seuraaviin tekijöihin: intuitio ja analyyttisyys, yhteistyö, ajoitus.

Syksyllä 2019 NGI Forumin paneelissa istuivat vierekkäin Jeanne d’Arc ja Robin Hood: Vieressäni istui Francesca Bria, joka vertasi rooliaan Barcelonan kaupungin teknologia- ja digi-innovaatiojohtajana Robin Hoodiin. Barcelona, New York ja Amsterdam ovat olleet edelläkävijöitä datan käytössä julkisena hyödykkeenä ja korostaneet omissa hankinnoissaan datan käytön reiluutta. Itse taas, olematta ollenkaan pyhimys, koen joskus ratsastavani reilun datatalouden harhanäyn perässä kuin tarinoiden Jean d’Arc tai taistelevani tuulimyllyjä vastaan kuin Don Quijote. Intuitio, luovuus ja rohkeus ovat välttämättömiä mahdottoman edessä. Saman mielisten kanssa jäät polkemaan paikoillasi.

Tiedon jalostaminen ei onnistu ilman yhteistyötä.

Tiimimme ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme koostuvat joukosta hyvin erilaisia ihmisiä, jotka edustavat eri maita ja monenlaista osaamista. Ilman kekseliäitä ja innostuneita teknisiä kehittäjiä vaatimusmäärittelymme olisi vain nopeasti haalistuva paperi.

The Economist -lehdessä haastateltiin yhteistyökumppaniamme Lisbon Councilia, jonka kanssa loimme ensimmäisen version Reilun datatalouden tiekartasta (aineisto englanniksi). Ilman EU:ssa aktiivisesti vaikuttavaa ajatushautomoa tiekarttamme olisi ulottunut vain Itämerenkadulta Länsisatamaan. Tiedon jalostaminen ei onnistu ilman yhteistyötä. Siihen tarvitaan lukuisia kohtaamismahdollisuuksia ja verkostojen jatkuvaa ylläpitoa.

Olemme päivittämässä tiekartan toimenpide-ehdotuksia vastaamaan EU:n juuri julkaistuun datastrategiaan (aineisto englanniksi) ja haluamme yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa, että Suomi ottaa kokoaan isomman roolin EU:ssa.

IHAN-yritysohjelma kutsuu pk-yrityksiä kehittämään reilun datatalouden mukaisia palveluita

Avasimme maaliskuussa pk-yrityksille suunnatun IHAN-yritysohjelmahaun. Yrityskyselymme mukaan suomalaiset yritykset epäröivät mahdollisuuksiaan alustajättien hallitsemassa datataloudessa.

Liiketoimintaosaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jos haluamme hyötyä datasta ja saada siitä lisäarvoa. Ohjelman tarkoituksena on testata IHAN-projektin oppeja, työkaluja ja materiaaleja yhdessä pk-yritysten kanssa. Ohjelman aikana autamme suomalaisia yrityksiä luomaan konkreettisia reilun datatalouden mukaisia palveluja. Kilpailuetuna nähdään datan jakaminen, joka pohjautuu luottamukseen ja yksilön suostumukseen.

Yritysohjelman koulutusmateriaalit tulevat avoimesti kaikkien saataville, edelleen kehitettäväksi ja hyödynnettäväksi. Tavoitteenamme on, että konseptin kehittymisen myötä mahdollisimman moni pystyy joko omaksumaan opit tai opettamaan muita. Lisäksi käymme keskustelua ministeriön ja muiden rahoittajien kanssa siitä, kuinka ohjelmaa jatketaan, jos se todistaa hyötynsä yrityksille.

Yhdessä kohti eurooppalaisiin arvoihin perustuvaa digipalveluiden verkostoa

EU:n julkaisemassa Shaping Europe’s Digital Future -kokonaisuudessa hahmotellaan tulevaisuuden digitaalista Eurooppaa, jossa 1) teknologia on olemassa ihmisiä varten, 2) talous on reilua ja kilpailukykyistä sekä 3) yhteiskunta on avoin, demokraattinen ja kestävä. Lisäksi siinä todetaan, että kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi tarvitaan digitalisaation selkeämmät säännöt läpinäkyvyyteen (transparency), oikeaan käytökseen (behaviour) ja raportointiin (accountability).

Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tarvitaan saman mielisten yhteistyötä ja erityisesti kohtaamisia eri tavalla ajattelevien välillä. Meidän on hyödynnettäviä oppeja muilta, perinteisiltä toimialoilta ja uskallettava ajatella ja haaveilla vähän rohkeammin.

Kestävä ja läpinäkyvä datan käyttö osaksi yritysvastuuta.

Vastuullinen sijoittaminen ja yritysvastuuraportointi, joka kattaa ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon, ovat kasvussa. Miten näihin valmiisiin toimintamalleihin tuodaan mukaan kestävä ja läpinäkyvä datankäyttö ja kuinka dataa hyödynnetään materiaalivirtojen hallinnassa ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä, entä mikä on digitalisaation nettovaikutus?

Kurjina aikoina tarvitsemme uudenlaista yhteisöllisyyttä. Viime viikkojen aikana olemme nähneet yhä useampia merkkejä uudenlaisesta suhtautumisesta datan merkitykseen, ei pelkästään liiketoimintahyötyjen tuojana, vaan myös ympäristöön tai yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyvien ongelmien ratkaisun avaimena. Hyvä esimerkki tästä on The GovLab -organisaation dataverkostoaloite, joka hakee uusia yhteistyömalleja julkisen ja yksityisen sektorin datapohjaiseen yhteistyöhön. (Lähde: The Data Stewards Network)

Sekä intuitio että analyyttinen päättely puhuvat sen puolesta, että oikea aika ratkaisujen hakemiseen on juuri nyt. Tähän tarvitsemme uusia kumppaneita. Tekemällä yhteistyötä ja hyödyntämällä monipuolisesti erilaista näkemystä ja kokemusta voimme luoda – emme datatalouden satumaata, jossa tarinoiden hahmot seikkailevat – vaan mieleisemme, omiin arvoihimme perustuvan ja yksityisyyttä kunnioittavan digitaalisten palveluiden verkoston.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?